Panu | Page 7

pys?htyi katsomaan, ja sen j?ljess? tuleva v?kijoukko pys?htyi my?skin. Siksi sai Panu suksensa k??nnetyksi, ettei p??lle ajanut, mutta tien yli p??sty? irtautui toinen suksi h?nen allaan, ja karkeasti kiroten lensi h?n vy?t?isi??n my?ten seisoalleen hankeen.
--?l? kiroo! kuuli h?n jonkun v?kijoukosta huutavan.
--Kiroon kirottuanikin, joka tielleni asettuu!
--Ei kirosi kirkonmieheen pysty!
V?kijoukko riensi papin j?ljess? kirkkoon, kello kirkon tornissa heilui vimmatusti, ja sekava kiukun ja nolon mielen tunne rinnassaan puhdisteli Panu lunta suustaan ja silmist??n. Enne oli ilke?, h?n oli kaatunut kaiken kansan n?hden, ja h?nen miestens? oli useiden k?ynyt samalla tavalla. H?n nousi taas suksilleen ja laski alas j??lle, jossa markkinapaikka tyhjenemist??n tyhjeni kaikkien kirkkoon rient?ess?.

III.
Kontoj?rven pappilan huoneet olivat kaksi toisiaan vastap??t? olevaa pirtti?, porstua v?li?, jonka pohjassa oli yksi ainoa kamari. Vanhempi ja pienempi tupa oli aikoinaan, ennenkuin vakinainen pappi Kontoj?rvelle asettui, ollut t?nne silloin t?ll?in suuriksi juhliksi ja markkinap?iviksi saapuneen saarnamiehen asunto, jossa v?liajoilla kirkonvartija oleskeli. Nykyisen papin edelt?j?n aikana oli tehty toinen tupa, sis??nl?mpi?v?ksi sekin ja vasta nyt uudelleen sisustettu saliksi. Uusi salin sisustus oli siin?, ett? uuni laitettiin ulosl?mpi?v?ksi, lakeinen tukittiin ja nahkan kedest? ja hienoista p?reist? tehdyt ikkunat muutettiin lasi-ikkunoiksi. Ne olivat ensimm?iset niill? seuduin, eik? sellaista oltu viel? kirkkoonkaan hankittu. Vasta sen j?lkeen, kun pappi sai lasi-ikkunat, laitatti voutikin samanlaiset.
Tuvan takassa palaa kirkas pystyvalkea hienoiksi halkastuista oksattomista koivuhaloista tehty, valaisten suurta huonetta, jonka pienist? ikkunoista samalla tunkee sis??n hiukan tammikuun niukkaa p?iv??. Seini? sitovat toisiinsa paksut orret, joille on nostettu kaikenlaista tavaraa: p?rekoreja, hevoskaluja, reen jalaksia, tankoihin pistettyj? reik?leipi? y.m.s. Per?sein?ll? on pitk? p?yt?, yhdest? hongasta halkaistu, tyvipuoli leve?mpi kuin latva. Seini? pitkin kulkevat pitk?t penkit, katketen p?yd?n p??ss?, jossa karhun taijan p??ll? on suuri, korkeaselustiminen, nahkalla p??llystetty ja n?ht?v?sti muualta tuotu nojatuoli. Tuolin edess? p?yd?n tyvell? on paksu raamattu, joitakuita muitakin tanakkakantisia kirjoja ja kirjoitusneuvot; sen takana on kirjahylly ja sen kahden puolen Luteruksen ja Kustaa Waasan muotokuvat kuparipiirroksissa. Ovensuussa on h?yl?penkki ja sein?ll? h?yli?, kirveit?, sahoja ja muita ty?kaluja.
Karsinapuoli pirtti? on muodostettu kuin eri huoneeksi omaa erikoista asujataan varten. Ikkunan alla on pienoinen, kiiltomaalilla maalattu naisen ompelup?yt? ja sen molemmin puolen kaksi suorapiist?, vaalealla, raitaisella vaatteella katettua tuolia ja nurkassa samantekoinen sohva, jonka takana kultakehyksinen soikea peili kynttil?jalkoineen. P?yd?n ja sohvan v?liss? on messinkihelainen piironki. Koko karsina on muusta huoneesta erotettu ortta my?ten uunin nurkasta per?ikkunaan kulkevalla uutimella.
Huoneessa k?yskentelee sit? j?rjestellen nuori nainen. Suuresta matka-arkusta ottaa h?n esille kapineen toisensa per?st?: uutimia, mattoja, peitteit?, liinoja ja lakanoita, jotka ?sken juuri olivat tulleet Turusta markkinamiesten mukana.
--Nyth?n t?m? alkaa v?h?n ihmisasunnolta n?ytt??, huokaa h?n.
H?n on solakka, hienon n?k?inen ihminen, liikkeet v?h?n uupuneet ja kasvoissa alakuloinen, v?h?n tyytym?t?n ilme. Otettuaan esille suuren kauniin ryijyn levittelee h?n sit? k?siss??n, katsellen, mihin sen asettaisi. Mutta ei sit? n?ytt?nyt voivan oikein mihink??n asettaa. Lattia on musta ja ep?tasainen, sein?t samoin. Kaikki t??ll? on niin mustaa ja nokeentunutta. Ihmisetkin n?ytt?v?t, kuin olisivat kaikki savustettuja. Joka paikassa ammottaa t??ll? raaka puu ja silitt?m?t?n kivi. Tuokin, tuo uunin kylki ... mutta senh?n min? peit?nkin t?ll? ja seini? varten t?ytyy keksi? jotakin muuta. H?n mittaa, ja se sopii. Innostuen siit? rupee h?n laajentelemaan j?rjestelysuunnitelmaansa.
--Tuohon kun siirr?n p?yd?n ja nuo tuolit ja levit?n hirven taljan jalkain alle, niin tulee t?st? l?mmin, soma nurkka.--Kaarina, huutaa h?n ovesta, tulehan t?nne, mit? teet siell? ulkona?
--Terveisi? kirkosta! Lakaisen tullessani lunta t??lt? porstuasta, kun on taas ajanut kynnyksen tasalle.
Sit?kin on t??ll? niin, ett? tahtoo siihen hukkua, jos minne liikahtaa. Se tunkee huoneisiin, sataa sis??n piipuista, nietostaa lasit umpeen, sulkee tien kaikkialle. Ja kun ei sit? ole, silloin ei p??se senk??n vertaa: soita ja korpia kaikkialla, jotka n?ytt?v?t ulottuvan maailman laitaan.
--Tulehan auttamaan minua, Kaarina!
Kaarina siunasi sit? ihmett?, ett? matto ripustetaan uunin kylke? koristamaan. Mutta paljon oli Kaarinalla ollut muutakin kummastelemista t?st? kaukaa tulleesta rouvasta, jonka k?yt?s, vaatteet ja kaikki tuumat olivat niin toisenlaisia kuin kenenk??n, joita oli ennen n?hnyt.
--Kas niin, ja nyt asetamme n?m? muut.
He alkoivat purkaa ja tyhjennell? lattialla olevia matkalaatikoita levitellen penkeille, tuoleille ja p?ydille kapineita, jotka Kaarinasta olivat toiset toisiaan somempia. Sielt? l?ytyi posliiniastioita, lasisia kuppeja, hopealusikoita ja vaatteita, kaikki rouvan my?t?j?istavarat, koko h?nen entisen neitokammionsa sisustus Turusta, jotka h?n oli j?tt?nyt sinne, mutta jotka h?nen yst?viens? toimesta oli kelin tultua l?hetetty t?nne h?nen synkk?? syd?nmaan el?m??ns? valaisemaan.
--Kyll?p? te olette rikas! huudahti Kaarina silm?t s?teillen. Ei saksoillakaan ole niin paljon koreita kaluja kuin teill?. Menettek? markkinoita katsomaan?
--En tied?. Onko tullut paljon v?ke??
--Koko aamun niit? on hiiht?nyt ja poroilla ajanut. ?sken kun messuun menin, tuli Korpivaaran Panukin miehineen.
--Kuka h?n on?
--Ettek? tied?, kuka on Korpivaaran tiet?j?? Sill? on erilaiset vaatteet kuin muilla ... se laski juur'ik??n suksillaan kirkkoharjun rinteest? ja oli v?h?ll? kaataa pastorin, mutta kaatuikin itse. Jos mink? viel? tekee, kun kirosi pahasti.
--Mink? h?n tekisi?
--Mene tied?, mink? tekee velho. Pastori sen taitaa teille paremmin selitt?? kuin min?. Mutta osaa ne tehd? hyv??kin, kun tahtovat. Vouti oli ?idille sanonut...
--Mit? on vouti ?idillesi sanonut?
--Eih?n se paljon mit??n ... paremminhan sen pastori tiennee.
--Sano nyt sent??n, mit? vouti on sanonut.
--Korpivaaran Panu osaa parantaa tauteja,