Palestiinassa | Page 6

katseltavaksi tavaroitamme, joissa ei mit??n kielletty? ollut, ja siten hukuttamaan muutenkin niukkaa aikaa, annoimme ennemmin mielell?mmekin dragomaanille 5 piasterin rahan, jota h?n sormiensa v?list? n?ytti tullimiehille. [Sittemmin saimme kokea monestikin, ett? aina t?ytyy lahjomalla selvitt?? tullitarkastukset, vaikka ei olekaan mit??n kielletty? tavaraa. Jos ei mit??n anna, purkavat tullimiehet tavaroita moneen kertaan, lausuen ehtimiseen "bachschisch" sanaa.] Toinen heist? ensin teeskenteli inhoavansa sellaista tullaamistapaa, ehk?p? rahan pienuuden t?hden; mutta kuin dragomaani, pit?m?tt? siit? lukua, heitti sen hopearahan heid?n veneeseens?, k??nsiv?t he nopeasti "kaikinsa" ja sousivat tiehens?, n?ht?v?sti hyvin tyytyv?isin? saaliiseensa. Tullauksen puolesta oli t?ll? kertaa selvitty, vaikka kyll? sellaisella tavalla, josta saimme huonot ajatukset koko Turkin vallan tullilaitoksesta. Hyv?ss? rauhassa saimme sitte toimittaa tavaramme laivaan ja l?hte? maalle katselemaan kaupunkia.
Rannassa t?ytyi meid?n n?ytt?? matkapassimme vartiavirkamiehelle. Onneksi olivat ne n?ytetyt Turkin konsulille Odessassa; muuten olisimme ehk? saaneet k??nty? pois tyhjin toimin, p??sem?tt? Konstantinopoliin tai koko Turkin valtakuntaan. Juotuamme dragomaanin neuvosta ensin kahvia turkkilaistapaan varsin mit?tt?m?ss? kahvilassa, kiiruhdimme nyt pitkin lokaisia katuja Galatan tornille, jossa muukalaiset tavallisimmasti ensinn? k?yv?t, ihailemassa sielt? k?sin kauneita, laveita n?k?aloja ja saamassa yhteiskuvan kaupungista. Torni on keski-ajalta, byzantinilaiselta aikakaudelta, ja sanotaan sit? rakennusta "Kristuksen torniksi" (poru s tou Hristou eli tou staurou). Se on muodoltaan py?re? ja keski-aikaisten linnantornien kaltainen, 100 metri? korkea meren pinnasta lukien. Sen juurella on viel? j?lki? vanhoista muureista, jotka ovat n?ht?v?si kuuluneet linnoitukseen. Luultavasti on siin? aikoinaan ollut linna, josta torni on j??nn?ksen?. Yl?s torniin noustaan jyrkki?, hyvin ep?mukavia rappusia, joissa on 181 porrasta, jonka t?hden nouseminen sinne on hyvin rasittava. Mutta vaiva tuleekin runsaasti palkituksi, sill? p??sty? kerran yl?s on silm?in edess? ihanimpia n?k?aloja. Tornin joka sivussa on aukenevia ikkunoita, joista p??see tornia ymp?r?iv?lle ulkoparvekkeelle k?velem??n ja ihan vapaasti n?kem??n kaikkea. Mit? kaikkea sill? k?velykierroksella on n?ht?v?n?, mit? kauneita n?k?aloja avautuu eteen, on minun mahdoton kuvata. Siihen olisi tarpeen tarkempi tutustuminen kaupunkiin, kuin minulla on. Katsojan huomiota kuitenkin heti vet?v?t puoleensa suuret majesteetilliset moskeat (muhammettilaisten kirkot) kaikkine minareetteineen (torneineen), joita siin? kaupungin-osassa, jota sanotaan Stambuliksi, kaikkialta kohoelee kohti taivasta. Kaikkialla n?kyy, sielt? korkealta katsellen, my?skin ihmiskihermi?, jotka mit? kummallisimmissa puvuissa lakkaamatta ovat liikkeess?. Kaikki n?ytt?? levottomasti aaltoilevalta merelt?. Tornista katsellen vasta oikein osataan my?skin arvostella t?lle kaupungille suodun, ihmeellisen ihanan aseman suurenmoista kauneutta. Enemp?? kuin noin tuntikausi ei meill? kuitenkaan ollut aikaa kuluttaa t?ss? paikassa, sill? meid?n t?ytyi kiiruhtaa Ven?j?n konsulin luo saamaan taas passeihimme n?ytt?kirjoitus matkamme jatkamista varten. Likaisia katuja my?ten, jotka olivat t?ynn?ns? ihmisi? ja joilla ryysyiset kerj?l?iset julkeimman h?vytt?m?sti tunkeutuivat p??llemme, k?vi matka konsulinvirastoon, mutta turha oli tavoitella nyt sit? korkeaa herraa. H?nen sanottiin olevan vasta klo 10 aikaan tavattavana virkahuoneessaan, joka oli er??ss? palatsimaisessa rakennuksessa. T?m?n v?liajan k?ytimme toisen kaupungin-osan, Peran, katselemiseen, joka on v?h?n siistimpi ja paremmin rakennettu sek? korkeammalla kuin Galata, ensimm?inen kaupunginosa. Aina klo 12:teen asti t?ytyi meid?n odotella ennen, kuin saimme passeihimme konsulin kirjoituksen, eiv?tk? passit viel? sittek??n olleet valmiit, vaan piti ne v?ltt?m?tt? vied? viel? Turkin konsulille. Monen vaivan ja vastuksen sek? maksun j?lkeen p??ttyi t?m? varsin proosallinen historia siten, ett? me saimme k?siimme Turkin kielell?, kummallisimmilla salaper?isill? merkeill? kirjoitetun paperin, jossa sanottiin olevan merkittyn? meid?n ik?mme, n?k?mme ja kenties mit? kaikkea muuta. Muiden merkillisyyksien joukossa oli meist? paperissa my?skin, ett? me olimme n??lt?mme valkoveriset. Ja verraten turkkilaisiin ja etel?maalaisiin, jotka ovat mustia ja vaskenkarvaisia, olikin tuo oikein. Meit?h?n nyt katseltiin turkkilaissilmill? -- tai oikeastaan ei katseltu, sill? mies, joka kirjoitti passin, ei ollenkaan n?hnyt meit?, vaan ainoastaan dragomaanimme; mutta h?nest? se oli itsest??n selv? asia, koskapa me olimme pohjolasta.
Viel? meill? oli kaksi tuntia aikaa; ne j?iv?t kaupungin merkillisimm?n osan varalle. Astuttuamme "Kultaisen sarven", poikki kolmanteen kaupungin-osaan Stambuliin, jossa majesteetilliset moskeat ovat, otimme hevoset ja vaunut p??st?ksemme sukkelammin paikasta paikkaan, jotka viel? tahdoimme n?hd? ennen l?ht??. Merest? syv?lle kaupunkiin pit?v?n lahdekkeen "Kultaisen sarven" poikki on silta, jossa ei ole mit??n muuta merkillist? kuin ett? se tavallisesti, mutta varsinkin iltap?ivill?, on t?ynn? ihmisi? mit? moninaisimmissa kirjavissa puvuissa. Suurella vaivalla p??simme t?m?n huutaman ja pauhaavan parven l?pi. Vapaus on siell? hyvin suuri, jonka t?hden ep?j?rjestys ja vallattomuus ovatkin vallalla. Mit??n kieltoa ei kuulunut mist??n p?in; yht??n j?rjestyksen valvojaa ei n?kynyt. Jokainen n?ytti el?v?n miten mielens? teki. Melkein ihan sillan p??st? kohoaa juhlallisena ja majesteetillisena er?s suurimmista moskeoista, nimelt? Sultan Validé. Sen korkeilla, kaunisrakenteisilla rapuilla istui nyt melkoinen joukko v?ke?, paraastaan miehi? ja lapsia, jotka joutilaisuudessaan n?yttiv?t suuresti nauttivan olemassa olon suloutta. Kaikki n?yttiv?t eritt?in iloisilta ja tyytyv?isilt?. Me riensimme sen ohitse toiselle Hagia Sophia nimiselle moskealle, joka on Konstantinopolin arvokkain kirkko Se on alkuaan vanha kreikkalainen kirkko, Justinianuksen rakentama, mutta sittemmin muutettu muhammettilaiseksi moskeaksi. Kun turkkilaiset vuonna 1452 valloittivat Konstantinopolin, pystytettiin sen kirkon katolle puolikuu merkiksi muhammettilaisvallan koitosta. Kirkon historia ulottuu taa p?in aina h?m?r??n muinaisuuteen saakka. Vuonna 326 Konstantinus Suuri, joka itse k??ntyi kristinuskoon ja korotti sen valtion uskonnoksi, perusti temppelin, jota Konstantius vuonna 360 suurensi ja kaunisti. Vuonna 404, kirkko-is? Krysostomoksen aikana, joutui t?m? kirkko tulen uhriksi, mutta Teodosius rakennutti sen uudestaan v. 415.