Palestiinassa | Page 7

Vuonna 532 paloi kirkko toisen kerran, mutta keisari Justinianus p??tti rakennuttaa sen taas j?lkeen; ja se rakennettiin niin suurenmoiseksi ja ihanaksi, ett? kauneudelta ja juhlallisuudelta ei ollut sen vertaista. Juhlallinen ja majesteetillinen se on nytkin; valtaavan vaikutuksen se tekee, kuin astutaan sis??n. Ihmetelt?v? on mahtavan suuri keskikupooli, joka aina on omituisen valtaavana osana byzantinilaisessa rakennustaiteessa. Kaikkialla katossa ja seiniss? on maalauksia, jotka lienev?t vieh?tt?vi? ja suuriarvoisia taiteentuntijalle. Muuten on koko kirkko hyvin suuri ja siit? kohoaa nelj? minareettia.
Meid?n astuessamme sis??n toimittivat muhammettilaiset paraikaa puolip?iv?-rukoustansa, jonkinlaista jumalanpalvelusta. Yleens? ei ole kristityn lupa menn? moskeaan sellaiseen aikaan, jolloin mit? hyv?ns? jumalanpalvelusta pidet??n, koska se saastuttaisi temppelin ja jumalanpalveluksen. Meid?n oppaamme oli kuitenkin niin tuttu vartialle, ett? sai toimitetuksi meille p??syn sis?lle, vaikka puolip?iv?-rukous olikin paraillaan. Siten saimme hiukan katsahtaa muhammettilaisten jumalanpalvelustakin, josta saanen kertoa muutamia sanoja.
Ennen kuin saimme astua temppeliin, t?ytyi meid?n esihuoneessa ottaa tohvelit, ett'emme saastaisilla jaloillamme koskisi sen lattiaan. Keskell? avaraa lattiata, joka oli ylt'yleens? peitetty paksuilla, kalleilla matoilla, istuivat "muselmannit", jalat allansa, suuressa piiriss?. Naiset istuivat erill??n korkeammilla pengermill?, l?hell? miesten piiri?, niin ett? voivat hyv?sti n?hd? ja kuulla, mit? tehtiin ja puhuttiin. Miespiirin keskus oli tyhj?. Rukous tapahtui siten, ett? yksi luki edelt? ulkoa suruisella, yksitoikkoisella, kimakalla ??nell? jonkun v?rsyn alusta, ja, kun h?n ehti l?helle v?rsyn loppua, yhtyiv?t muut l?sn? olijat edelt? lausujan sanoihin. Sitte alkoi taas toinen samaan tapaan, ja v?rsyn lopulla yhtyiv?t taas muut samoin h?nen sanoihinsa. Sit? tekoansa tekiv?t he koko ajan, kuin me olimme moskeassa. Kaikki n?ytti tapahtuvan edelt? m??r?tyn ja opitun kaavan mukaan. K?velless?mme ymp?ri moskeaa n?imme siell? t??ll? henkil?it?, jotka hiljakseen toimittivat hartauttansa m??r?tyll? tavalla siten, ett? lankesivat polvilleen ja l?iv?t otsaansa lattiaan. N?imme my?skin saarnatuolin, jossa oppaamme sanoi kirkon ylip??miehen er?in? aikoina, luultavasti suurina juhlina, saarnaavan Sultanin l?sn? ollessa. Jumalanpalvelus muuten minuun teki hyvin surettavan vaikutuksen. Vakavuutta ja hartautta sek? intoa siin? kyll? n?ytti olevan, mutta el?m?, ilo ja rauha olivat poissa. Eik? se ole ihmek??n, he kun eiv?t tunne totista, el?v?? Jumalaa, ilmestynytt? Jesuksessa Kristuksessa rakkaana, sovitettuna Is?n?, jota ei palvella pakosta, vaan rakkaudessa, hengess? ja totuudessa. Murhemielin l?ksin t?st? paikasta ja rukoushetkest?, joka oli her?tt?nyt ainoastaan surun tunteita minun mieless?ni. Minun rukoukseni kuului n?in: "Herra, anna evankeliumisi valon pian paistaa t?lle viheli?iselle kansalle, ett? he totuudessa tuntisivat sinut ja saisivat kokea syd?mmess?ns? sinun rauhaasi!" Minun syd?mmeni my?skin paloi syvimm?st? kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan, joka oli antanut minun synty? sellaisen kansan keskuudessa, jossa Jumalan sanaa selv?n? ja puhtaana saarnataan, ja ilmoittanut minulle Pyh?n Henkens? kautta armonsa salaisuuden ja saattanut minut totuuden tietoon.
K?vimme viel? toisessakin moskeassa, joka oli siin? ihan l?hell?, nimelt? Ahmedije, voidaksemme niit? verrata toisiinsa. Tulo ja p??sy sinne oli aivan saman kaltainen kuin ?sken. Nyt siin? ei ollut mit??n jumalanpalvelusta, ainoastaan joitakuita henkil?it? toimittamassa hartauttansa. Muuten el?m? siell? oli omituista; kaikesta n?kyi, ett? muhammettilaiset itse eiv?t pid? varsin suuressa arvossa temppelej?ns?. Muutamat tosin rukoilivat Jumalaa, mutta muuten siell? juoksenteli suuri joukko lapsia meluten hirve?sti. Ja sit? paitsi oli siell? muutamia ty?miehi? korjailemassa jotakin; he laskivat leikki? kesken??n ja l?iv?t toisiaan laudanp?ill?. Toisessa p??ss? istui muutamia pappeja (mollaheja) ja lukivat kenties koraania. Me saimme sen k?sityksen, ett? papit ja palvelijat asuvat moskeoissa; ainakin silt? n?ytti, sill? siell? oli vaatteita, ruoka-astioita, y.m. Kaikki t?ss? moskeassa osotti ep?j?rjestyst?.
J?timme moskeat ja poikkesimme ohi menness? Janitschaarien museoon, josta mainittakoon, ett? siell? on suuri joukko vahakuvia kaikenlaisissa eri puvuissa. Ken tahtoo tutkia Turkin historiaa, h?nelle siell? lienee paljo opettavaista.
Me puolestamme emme saaneet sanottavaa hy?ty? siell? k?ynnist?mme. Suuri basaari, jonne sitte saavuimme, vieh?tti meit? enemm?n ja her?tti meiss? suurempaa ihmettely? ja kummastusta. Se on oikea sokkelo kapeine k?yt?vineen, joille ilman opasta helposti eksyy. Puhtaus on yht? v?h?n siell? kuin muuallakaan kaupungissa mainittavan hyv?, jonka t?hden ilma on t?ynn? mit? tympeytt?vimpi? h?yryj? ja muutenkin rasittavan ummehtunut. Koiria, joita Turkin p??kaupungissa on ylen paljo, makailee kaikkialla, jonka t?hden t?ytyy olla hyvin varoillaan, ett'ei satu polkemaan niit? ja kaadu likaan, jonka vallassa maa eli lattia on. Kauppatavaraa kaikenlaista on runsaasti. Kaikki, mit? it?maat ja l?nsimaat tuottavat, menee t??ll? kaupaksi. Ihmisi? my?skin on kaikkialla n?iss? kapeissa k?yt?viss?, mutta minun arvatakseni enempi my?ji? kuin ostajia. Meid?n astuttuamme sis??n, koettivat my?j?t, heti huomaten meid?t muukalaisiksi, houkutellen ja puoliv?kisin vet?? meit? my?ntipaikkojensa luo p??st?kseen tarjoelemaan meille tavaroitansa. T?ytyip? usein k?ytt?? k?sivoimaakin ty?nnelless? heit? pois kimpustansa, ja ainoastaan suurella vaivalla p??simme siin? eteen p?in ihmistungoksen l?vitse. Tavallinen melu ja h?lin? vallitsi kaikkialla. Ostamisemme olivat v?h?iset, emmek? niiden t?hden olleet sinne menneetk??n. Me tahdoimme vain katsahtaa, milt? it?maalainen basaari oikeastaan n?ytt?? eurooppalaisesta. Matkakumppanini osti itselleen turkkilaisen lakin, n.s. fezin, jota h?n sitte monestikin k?ytti ollakseen enimp?in maiden kaltainen, sek? muutamia neuloja, ja min? v?h?n tupakkaa matkan varalle. Joka tavavasta pyydettiin ensinn? suunnatonta hintaa, mutta voitiinpa niit? saada enemp?? kuin puolta huokeammasta, jos osattiin tinki?. Kuumuus ja inhottava haisu ajoivat meid?t sielt? piankin pois, ja tuntui oikein suloiselta hengitt?? raittiimpaa ulko-ilmaa. Monesti olen per?st?p?in kummastellut, kuinka nuo ihmisraukat voivat el?? ja viihty? siin? hirve?ss? siivottomuudessa,