Othello | Page 2

kuulkaa; Jos teid?n tietenne ja luvallanne -- Jolt' aivan n?ytt?? -- kaunis tytt?renne, N?in synkk??n kesk'-y?n aikaan -- turvanansa Ei paremp' eik? pahempi kuin halpa, Rahalla saatu gondolieri -- vied??n Himokkaan maurin ruokottomaan helmaan; Jos sen te tiesitte ja hyv?ksyitte, On loukkauksemme julkea ja raaka. Mut jos sit' ette tienneet, silloin syytt? Torutte meit?, tuntoni sen sanoo. Niin s??dytt?m?ks ?lk?? mua luulko, Ett' ilvehtisin n?in ma arvollanne. Jos teilt' ei lupaa tytt?renne saanut, -- Sen sanon viel?, -- suur' on h?nen syyns?. Kun sulon, ?lyn, rikkauden ja onnen N?in uhraa vierahalle seikkailijalle, Maankulkurille. Hankkikaapa varmuus: Jos huoneessaan tai taloss' on h?n vaan, Lain kova koura rangaiskoon mua siit?, Ett' teit? petin n?in.
BRABANTIO. Tult' iskek??! Minulle tuohus! -- V?ki valvehille! -- T?? tapaus uneheni vivahtaa; Sen pelkk? uskominen mun jo murtaa. -- Hoi, tulta, tulta, kuulkaa!
(Poistuu.)
JAGO. Hyv?sti! Mun t?ytyy menn?: hy?dyllist' ei liene Eik asemani mukaist' esiin nousta Othelloa vastaan, -- niinkuin minun t?ytyy, Jos t?nne j??n; -- ei valtio, sen tied?n -- Alentavaa vaikk' onkin t?m? h?lle -- Voi h?nt? j?tt??; syyt niin t?rkit t?nne Anoneet h?nt' on Kypron sotaa varten, Jok' edess' on nyt, -- ett?, vaikka kuolis, Niin sopivaa, kuin h?n on, siihen toimeen Ei saata l?yt??. Siihen n?hden, vaikka H?nt' inhoan kuin tuskaa helvetin, Mun sent??n, hengenpiteen vuoksi, t?ytyy Uskollisuuden lippu nostaa: merkki, Jok' on vaan merkki. Varmaan h?nt? l?yt??ksenne Hakijat "joutsilinnaan" johtakaa; Siell' olen h?nen kanssaan. Hyv?sti!
(L?htee.)
(Brabantio tulee ja palvelijoita, soihdut k?dess?.)
BRABANTIO. Se tott' on, paha kyll?! H?n on poissa. Mit' inhast' el?m?st?ni nyt j??pi, On pelkk?? katkeruutta. -- No, Rodrigo, Sa mist? h?net n?it? -- O, h?ijy tytt?! -- Kuin? Maurin kanssa? -- Voi, ett' olen is?! Kuin h?net tunsit? -- Petost' ??ret?nt?! -- H?n mit? sanoi? -- Tulta lis??! -- Heimo Hereille! -- Lienev?tk? naimisissa?
RODRIGO. Varmaankin, luulen sen.
BRABANTIO. O, taivaan taatto! Kuink' ulos p??s h?n? -- Veren kavallusta! -- O, is?t, ?lk?? tyt?rtenne mielt? T?ist' arvostelko! -- Eik? taikaa, jolla Voi nuoruuden ja kainouden pett??? Siit' olettenko lukenut, Rodrigo?
RODRIGO. Kyll' olen.
BRABANTIO. Her?tt?k?? veljeni! -- Oi, te jos tyt?n olisitte saanut! -- Mies tuonne, toinen tuonne! -- Tied?ttenk?, Kuin kiinni saisin h?net sek? maurin?
RODRIGO. Sen luulen tiet?v?ni: kelpo vahti Minulle suokaa vaan ja mukaan k?yk??.
BRABANTIO. Edell?! Joka talon luona huudan; Voin vaikka k?ske?kin. -- Miekkoj' oiti! Y?vartijata pari t?nne tuokaa. -- Kas niin, Rodrigo; -- vaivanne ma maksan.
(L?htev?t.)

Toinen kohtaus.
Toinen katu.
(Othello, Jago ja seuralaisia, soihdut k?dess?, tulee.)
JAGO. Surmannut vaikka sodass' olen monta, Niin tunto sent??n ehdon-murhan kielt??. V?list? kauna h?ijyytt' olis tarpeen. Olenpa miettinyt sen seitsem?sti Tokaista h?nt? noin vaan kylkeen hiukan.
OTHELLO. Parempi niin kuin on.
JAGO. Mut kas, h?n loukkas Ja s?tti, herjas teid?n armoanne Niin ilke?sti, Ett' oma pieni hurskauteni tuota Voi tuskin siet??. Mutta, anteeks, herra! Todella, olettenko nainut? Tietk??s, Magnifico on sangen suosittu, Ja h?nen sanans' yht? paljon painaa Kuin doginkin; h?n teid?t eroittaa, Tai keksii kaikki kiusat, harmit, joihin Pakosta laki h?lle vallan antaa.
OTHELLO. Pahintaan koittakoon h?n! Valtiolle Tekem?t ty?ni voittaa kaikki kanteet. Ei ole tietty, -- mut kun kuulen ett? Kehulla arvon saa, niin julistan sen, -- Ett' olen synnylt? ja hengelt?ni Kuninkaan verta; ansioni voivat Niin ylh?ist' onnea, kuin t?? on mulle, Kyp?ri p??ss? puhutella. Tied?s, Suloista Desdemonaa jos en lempis, Tilaani vapaata ja koditonta En kahleisiin ma kytkis, vaikka saisin Merenkin aarteet. -- Kah! mi valo tuolla?
JAGO. Hakeva is? yst?v?ins? kanssa. Pois poistukaa.
OTHELLO. En, min' en tahdo piill?: Nimeni, arvoni ja tuntoni. Ei pelk?? julkisuutta. Nek? ovat?
JAGO. Ei, kautta Janon, sit' en luule.
(Cassio ja muutamia sotaherroja tulee, soihdut k?dess?.)
OTHELLO. Luutnanttini, ja dogin miehi?. -- Y?n vallat suosikoot teit', yst?v?t! Mit' uutta?
CASSIO. Dogi teit? tervehtii Ja vaatii kiireen kautta teit? luokseen Nyt oiti.
OTHELLO. Mik?, luuletten, on asia?
CASSIO. Jotakin Kyprosta, jos oikein arvaan; Palavan kiire toimi; laivastosta L?hettil?it' on tusinoittain tullut T?n' y?n?, toinen toisen kantap?ill?. Senaattorit on nousseet, dogin luona He kooss' on. Kiivaast' etsit?h?n teit?; Kun teit' ei l?ytty kotoa, niin laittoi Senaatti kolme eri joukkokuntaa Teit' etsim??n.
OTHELLO. Hyv' ett? l?ysitte mun. Ma oiti tulen, taloon tuohon annan Vaan sanan.
CASSIO. Mit? toint' on h?ll? t??ll??
JAGO. Maalaivaan iskenyt h?n on t?n' y?n?; Jos h?n sen pit?? saa, niin h?nen kelpaa.
CASSIO. En ymm?rr?.
JAGO. He, h?n on nainut.
CASSIO. Kenen?
(Othello palajaa.)
JAGO. No niin, tuon -- Tulkaa, kenraal'.
OTHELLO. Olen valmis.
CASSIO. Kas, tuossa teit? toinen joukko etsii.
JAGO. Se on Brabantio; varuill' olkaa, herra; H?ll' aikeet pahat on.
(Brabantio, Rodrigo ja oikeudenpalvelijoita, soihdut ja miekat k?dess?, tulee.)
OTHELLO. Hoilaa, ja seis!
RODRIGO. Kas, se on mauri.
BRABANTIO. Tappakaa se varas!
(Kumpikin puoli paljastaa miekkansa.)
JAGO. Rodrigo, te! No, tulkaa, koitellaanpa!
OTHELLO. Pois miekat kirkkaat, kaste ruostuttaa ne. Paremmin ij?ll?nne hallitsette Kuin miekallanne, hyv? herra.
BRABANTIO. Sin?, Likainen rosvo! Miss' on tytt?reni? Kirottu mies, sa h?net lumosit. Kaikelta, mill' on j?rki, kysyn: kuinka -- Jos h?nt' ei kietonut ois noidan paulat -- Noin hento, kaunis, onnellinen impi, Niin naimiselle nurja, ett? hylk?s Nuo rikkaat, hienot kansan suosikitkin, H?n julkipilkaks tullaksensa karkais Kotoa moisen mustan pedon helmaan, Jok' ennen kammon tuo, kuin lemmen nostaa! Tuomitkoon mailma,