Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa | Page 8

hell?syd?minen Amy Post, jonka talossa varmaan aina oli k?tkettyn? pakolaisia, joko vinnill? taikka kellarissa. Siten oli, pitkin koko tiet? Kanadaan, ihmisi? olemassa, jotka olivat valmiita rikkomaan tapaa ja lakia noudattaakseen korkeampaa laink?sky? syd?mess??n.
V. 1837 muuan orja el?v?n? poltettiin hiljaisen tulen p??ll? l?hell? S:t Louis'in kaupunkia. Pappismies Eliah Lovejoy, hyvin tunnettu abolitionisti, toimitti silloin er?st? sanomalehte? Altonissa. H?n luki S:t Louis'in lehdist? lyhyen uutisen t?st? hirmuty?st?, matkusti paikalle ja otti l?hemmin selkoa asianhaaroista, jonka j?lkeen h?n julkaisi seikkaper?isen kertomuksen rikoksesta. H?nen vaimonsa itki ja pyysi h?nt? olemaan varovainen, sill? he olivat k?yhi? ja heid?n oli jo kolme kertaa t?ytynyt ostaa uudet painokoneet, koska entiset olivat tulleet h?vitetyiksi v?kijoukkojen kautta, jotka olivat raivoissaan orjain-yst?v?st? hengest? h?nen lehdess??n. Mutta Eliah Lovejoy vastasi, ett? h?nen t?ytyi tehd? velvollisuutensa ja noudattaa omantuntonsa ??nt?. Pian huomasi h?n henkens? olevan vaarassa ja ett? h?nt? aiottiin murhata. Silloin k??ntyi h?n viranomaisten puoleen pyyt?en suojelusta. Mutta -- viranomaiset olivat myk?t ja sokeat, kun abolitionisteille suojelusta kysyttiin. H?nen yst?v?ns? neuvoivat h?nt? pakenemaan, mutta h?n vastasi: -- Ei, ratkaiseva hetki el?m?ss?ni on tullut, enk? min? tahdo sit? paeta. Min? pelk??n Jumalaa ja sent?hden en pelk?? tekojeni seurausta. Er??n? p?iv?n? ty?skenteli h?n kirjapainokoneittensa ??ress?, sill? h?nen ty?miehens? olivat h?net j?tt?neet. Silloinpa kirjapainon piiritti v?kijoukko, joka sytytti sen palamaan ja hy?kk?si Lovejoyn kimppuun, h?nen astuessaan ulos palavasta rakennuksesta. Viisi kuulaa l?visti h?net, ja h?n kaatui kuoliaana maahan, ainoastaan 32 vuoden ik?isen?. H?nen ?itins?, saadessaan tiedon pojan kuolemasta, lausui kesken katkeraa tuskaansa: -- Hyv? on. Parempi kuolla vakuutuksensa t?hden kuin sit? pett??!
Niin vihattuja olivat abolitionistit, ett? Lovejoyn yst?v?t pitk?ksi aikaa j?ttiv?t h?nen hautansa merkitsem?tt?. Kun he vihdoin viimeinkin uskalsivat pystytt?? muistokiven sen kummulle, piirr?ttiv?t he siihen ainoastaan h?nen nimens? ja sanat: jam parce sepulto (jo s??st?k??t h?nt? haudassa)!
Toinen harras abolitionisti oli kv??k?rinainen Thankful Southwick. Kaksi nuorta mulattitytt?? Baltimoresta karkasi herransa luota. He tulivat Bostoniin. Mutta luullessaan juuri olevansa turvallisina matkalla Kanadaan, joutuivat he kiinni ja vietiin oikeuteen. Koko Bostonin kaupunki tuli liikkeelle; toiset pitiv?t onnettomien orjatarten puolta, toiset olivat heit? vastaan. Kauppiaat selittiv?t, ett? orja oli osa jonkun henkil?n omaisuudesta ja ett? tyt?t siis olivat saatettavat takaisin omistajallensa. Abolitionistit taasen v?ittiv?t yht? jyrk?sti, ett? jokainen ihminen omistaa itsens?, kunnes Jumalan kaikkivaltiaan antama myyntikirja n?ytet??n. Thankful Southwick ja h?nen miehens? olivat sill'aikaa tehneet varustuksensa, ja heid?n toimestaan siepattiin sukkelasti tyt?t oikeussalista aivan tuomarin nen?n alta. Orjanomistajan asianajaja, ep?illen omain silmiens? todistusta, tuijotti ?llistyneen? siihen tyhj??n paikkaan, jossa tyt?t vast'ik??n olivat seisoneet. Silloin k??ntyi Thankful h?nen puoleensa ja katsahti h?neen vakavilla, harmailla silmill??n, lausuen: -- Yst?v?ni, saaliisi on t?ll? kertaa p??ssyt sinulta menem??n! -- jonka j?lkeen h?n tyvenen? astui ulos huoneesta.
Sisaret Sarah ja _Angelina Grimké_ olivat kasvimaan-omistajan tytt?ri? Etel?st?. Vaikka olivat syntyneet ja kasvatetut orjavaltiossa, tulivat he abolitionisteiksi syd?mens? pohjasta. Jo aikaisin olivat he ymp?r?iv?n neekeriv?est?n hyvin? enkelein?, sitoivat monen reveltyneen selj?n ja lohduttivat monta ?kuolemaan asti murheellista syd?nt??. Kun he ensi kertaa tulivat ymm?rt?m??n, kuinka hylj?tt?v? tuo tapa oli, ett? kirkoissa pidettiin eri lehtereit? ja alttareita neekerej? varten, istuivat he heti mustien pariin. Papin varoituksiin vastasivat he vain: -- N?it? meid?n sisariamme ja velji?mme on syytt?m?sti n?yryytetty. Me tahdomme jakamalla heid?n alentamisensa osoittaa, ett? paheksumme kirkon k?yt?stapaa heit? kohtaan. -- Is?n kuoleman j?lkeen laskivat sisaret orjansa vapaiksi ja l?htiv?t ulos matkoille kautta kaiken maan, pit??kseen esitelmi? orjuutta vastaan.
Angelinan ensim?isist? ilmestymisist? julkisessa el?m?ss? kerrotaan seuraavaa:
Er??n? p?iv?n? istui Garrison kovin v?syneen? ja alakuloisena ?The Liberator? lehden toimituspaikassa. Silloin astui sis??n nuori, hiljainen tytt? kv??k?rinaisten puvussa ja ojensi h?nelle paperik??ryn. H?n avasi sen ja n?ki sen sis?lt?v?n kauniisti puhtaaksi-kirjoitetun k?sikirjoituksen ?Pohjan naisille.?
-- Mik? sulous v?syneelle sielulleni, -- kirjoitti Garrison --, lukea n?it? nuoresta hehkuvasta mielest?, jalosta s??list? l?hteneit? sanoja! Siit? p?iv?st? oli Angelina uskollinen apulaisemme. H?nen lempe? ??nens?, joka kuitenkin aina pelk??m?tt? puhui totuuden puolesta, sekaantui sovinnollisena Phillipsin ja minun leimuaviin syyt?ksiimme.
Sisaret Grimké olivat aikaansa katsoen tavattoman sivistyneit?, olivat nuoret, kauniit ja varustetut erinomaisella ketteryydell? puhumaan julkisesti. Heid?n maineensa levisi ja kaikkialla riennettiin kilvan heit? kuulemaan.
Viimein tulivat he Philadelphiaan. Levottomina heid?n vaikutuksestaan, toimittivat orjuuden yst?v?t rahvaankokouksen, jossa jos jollakin keinoin yllytettiin alhaisinta kansaa noita molempia naisia vastaan. Neekerit saatiin uskomaan, ett? he kuolisivat n?lk??n, jos vapaiksi p??sisiv?t, koska he muka eiv?t olleet kasvatetut itse pit?m??n huolta itsest?ns?. Valkoisille ty?miehille muistutettiin, ett? ty?palkat alenisivat typi tyhj?ksi, jos ty?markkinoille tulisi tulvaamaan vapautettuja orjia, jotka olivat kerke?t v?himm?st? hinnasta tekem??n raskainta ty?t?.
N?itten yllytysten seuraus tuli pian n?kyviin. Tuskin oli kokous avattu ja sisaret alkaneet puhua, kun ulvova, meluava, kivi? viskaava joukko piiritti rakennuksen, sytytti kaikki nurkat palamaan ja s?rki ikkunat. T?in tuskin pelastuivat sisaret yst?vineen, joista moni tuli raajarikoksi elinajaksensa. Sarah ja Angelina matkustivat y?n halki eteenp?in ja jatkoivat pelk??m?tt? vaikutustaan l?himm?ss? valtiossa. He olivat liian korkealla raakuudesta, saattaakseen siit? vahingoittua. Semmoisista aineksista, kuin he olivat, luotiin muinoin marttiirat.
Providencen kaupungissa Rhode Islandin valtiossa asui kv??k?rinainen Elisabeth Buffum Chace. H?n ja h?nen miehens? sek? muuan heid?n yst?v?ns?, Adams, ottivat tuon tuostakin vastaan, k?tkiv?t ja l?hettiv?t eteenp?in pakolaisia orjavaltioista. Erohetkell? antoivat he heille