Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa | Page 7

puolueille maassa aina siit? saakka, kuin tasavalta perustettiin. T?t? kysymyst? sanottiin centralisationi- ja decentralisationi-kysymykseksi (sanasta centrum = keskus; -- decentro = pois keskuksesta), ja sen kautta oli ratkaistava, olisiko valta yksinomaan pantava (centraliseerattava, keskukseen saatettava, koottava) Unionin k?siin vaiko jaettava (decentraliseerattava, keskuksesta saatettava, hajoitettava) eri valtioille. T?st? erimielisyydest? kasvoivat nuo molemmat valtiolliset puolueet: republikaanit (tasavaltalaiset) ja demokraatit (kansanvaltalaiset), jotka ovat olleet olemassa Amerikassa hamasta vapautussodasta alkaen aina nykyhetkeen asti.
Garrisonin perustama orjuuden-vastustajain yhdistys ja abolitionismin j?rjestyminen valtiolliseksi puolueeksi her?tti suurta levottomuutta etel?valtioissa. Melkoinen osa Pohjankin asukkaita arveli, ett? jokainen hy?kk?ys orjuutta vastaan oli hy?kk?ys valtios??nt?? vastaan. He sent?hden vihasivat abolitionisteja, jotka ainoastaan ?tyhmien neekerien t?hden? h?iritsiv?t yleist? rauhaa. Mit? enemm?n abolitionistit puhuivat ja kirjoittivat orjuudesta, sit? raivoisammin valmistausivat sen yst?v?t puolustukseen. Yhdistyksi? perustettiin, jotka sitoutuivat maksamaan suuria palkintoja tunnetuista abolitionisteista, joita kuolleina taikka el?vin? tuotaisiin heid?n k?siin. Moniaalla yllytettiin kaupunkien alhaisin v?est? katukahakkoihin, joissa abolitionisteja otettiin kiinni ja r??k?ttiin. Humaltuneita, r?hisevi? ihmisjoukkoja rynt?si abolitionistien kirjapainoihin, h?vitt?en painokoneet ja paperit, abolitionistien kokouksia hajoitettiin ja niiden puhujia pommitettiin m?d?nneill? munilla ja valettiin likaisella vedell?. Viimein j?ttiv?t etel?valtioiden edusmiehet kongressiin esityksen, jossa vaadittiin, ettei en?? saisi l?hett?? abolitionistien sanomalehti? ja kirjoja postissa. T?m?n esityksen kongressi kuitenkin hylk?si.
Kaikkialla oli abolitionistin vaarallista olla. Sit? paitsi pidettiin h?nen puuhaansa ep?k?yt?llisen?, mielett?m?n? ja halveksittavana. Neekerit olivat niin ylenkatsotut, ett? ne, jotka ottivat ajaakseen heid?n asiaansa, ehdottomasti saivat jakaa ylenkatseenkin heid?n kanssansa. Mutta ennen kaikkea oli ens' alussa abolitionistina oleminen jumalatonta. Vaikka Garrison julkisesti selitti perustavansa k?sityksens? Uuteen Testamenttiin, jonka hengelle orjuus oli ristiriitainen; vaikka h?n oli rauhan mies, joka saarnasi sotaa ja v?kivaltaa vastaan ja varoitti orjia vuodattamasta verta; vaikka h?n aina selitti tahtovansa k?ytt?? ainoastaan henkisi? aseita aatteensa toteuttamiseksi ja rakasti vuorisaarnaa enimm?n kaikista raamatun kappaleista, -- niin kaikesta t?st? huolimatta oli kirkko abolitionismin vastustajia. Papit saarnasivat Garrisonia vastaan, sanoivat h?nt? uskottomaksi, joka muka tahtoo sy?st? kumoon Jumalan maailmanj?rjestyksen, ja varoittivat ihmisi? h?nen opistansa, joka muka ainoastaan veisi syntiseen vapauteen ja kaikkein yhteiskunnallisten siteiden purkautumiseen. Siten pid?ttiv?t uskonnolliset ennakkoluulot monta miest? ja naista edes l?henem?st? abolitionisteja ja oppimasta tuntemaan, mit? n?m? oikeastaan tarkoittivat.
Siit? huolimatta syntyi v?hitellen kokonainen armeija rohkeita, itsens? uhraavia miehi? ja naisia, jotka suurimmalla alttiudella ty?skenteliv?t orjain vapauttamiseksi. Niinkuin v?lkkyvin auringon-valo on synkimm?n siimeksen rinnalla, niin on heid?n ty?ns? mit? kauniimpia lehti? Amerikan, jopa koko maailmankin historiakirjassa ja muodostaa sovittavan vastapainon orjuuden kauhistuksille.
Etevimpin? n?iden joukossa olivat Garrison ja Phillips. Edellinen oli kielt?m?tt? suurempi, lahjakkaampi henki n?ist? molemmista. Mutta Phillips oli vastustamaton innollisessa kaunopuheliaisuudessaan ja v?sym?tt?m?ss? toimekkaisuudessaan. Yht? v?h?n kuin Garrison tiesi h?n, mit? maltillisuus orjakysymyksess? merkitsi. H?n joutui heti tuliseen sotaan kauppa-etuja vastaan, ja h?nen pureva arvostelunsa n?ist? saattoi h?net melkein maanpakolaiseksi omassa maassaan. Mutta h?n h?tyytti my?skin lakimiehi?, pappeja, politikoita -- kaikkia yhdess? menossa. H?n uhrasi perhe-onnen, levon ja varallisuuden el?m?ns? teht?v?lle: _saada jokaista miest? ja jokaista naista ajattelemaan orjuuden asiaa_. Jyrkk? ja yksipuolinen, kuten kaikki suuret henget tavallisesti ovat isommassa tai v?hemm?ss? m??r?ss?, n?ki h?n usein kyll? ?entisyyden nykyajan valossa?. Taistelussa etel?valtoja vastaan n?ki h?n ainoastaan sivistyksen kamppauksen raakaa v?kivoimaa vastaan. -- Pohja on yhdeks?stoista vuosisata, sanoi h?n, -- Etel? kolmastoista vuosisata kaikkine sen ?paroneineen ja orjineen.? Sent?hden ovat Pohjan ihanteet istutettavat etel??n, vaikkapa t?m? sen kautta joutuisikin perikatoon. Tuo Etel?, joka viskaa vankeuteen jokaisen miehen, ken opettaa orjaa lukemaan, ja joka siten est?? joka kuudennen ihmisen lukemasta raamattua, tuo Etel? kukistukoon!
Phillipsille olivat n?m? n?k?kohdat t?rkeimm?t. Sen suhteen merkitsiv?t h?nen silmiss??n varsin v?h?n valtiomiesten keskustelut centralisationista taikka decentralisationista, valtioiden suver?niteetist? ja valtios??nt?-puustavin loukkaamattomuudesta. Tuolla intoisuuden jyrkkyydell?, joka oli h?nen ominaisuutensa, oli h?nen tapana sanoa: -- Jos meill? ei olisi valtios??nn?llist? oikeutta puolellamme, niin se ei minua ensink??n huolettaisi. Min? kaikissa tapauksissa ilman empim?tt? ty?skentelisin samaan suuntaan kuin t?h?n asti.
Suurin ja kauniin puoli Phillipsissa oli, ett? h?n, vaikka vihattuna ja vainottuna, aina luotti voittorikkaasen asiaansa eik? koskaan veltostunut innossansa. T?m? oli sit? suurempaa, kuin h?n ei uskonut saavansa itse koskaan n?hd? ty?ns? hedelmi?.
Garrisonin ja Phillipsin rinnalla ty?skenteli edellisess? jo mainittu kv??k?rinainen Lucretia Mott. H?n oli naimisissa er??n rikkaan puuvillakauppiaan kanssa, mutta tultuaan abolitionistiksi kehoitti ja sai h?n miehens? luopumaan t?st? elinkeinosta, koska se oli orjaty?n kannattamaa. James ja Lucretia Mott olivat Garrisonin orjuuden-vastustajain-yhdistyksen perustajia v. 1833. Kun James seisoi kyn? k?dess? valmiina kirjoittamaan nimens? p??t?ksen alle, pyysi puheenjohtaja h?nt? miettim??n. H?n oli perheenis?, ja t?m? teko saattoi k?yd? h?nelle kalliiksi. Silloin kuiskasi h?nen vaimonsa: -- James, ?l? mieti! Kirjoita nimesi! -- Aviopuolisot Mott olivat niit?, jotka ensiksi perustivat sen suunnan abolitionismissa, jonka kannattajat sitoutuivat olemaan k?ytt?m?tt? orjain valmistamaa tavaraa. Ett? semmoinen p??t?s toi mukanaan suuria haikeuksia, huomaa helposti, jos muistaa, ett? teet?, riisi?, puuvillaa ja sokuria valmistettiin ainoastaan etel?valloissa.
Aviopuolisot Mott olivat my?skin n. s. ?maanalaisen rautatien? perustajia. T?ll? nimityksell? tarkoittivat abolitionistit salaista j?rjestelm?? karanneiden orjain kuljettamiseksi Etel?st? Kanadaan, jossa orjuus oli kielletty. Jokaisessa paikkakunnassa Etel?ss? oli abolitionisteilla ?asiamiehens??, joiden puoleen pakolaiset salaa k??ntyiv?t. Asiamiehet l?hettiv?t heid?t eteenp?in pohjoseen, ensiksi Philadelphiaan, josta puolisot Mott ja muut yst?v?t auttoivat heit? pakenemaan kauvemmas yl?sp?in. Rochesterissa eli uskalias,