Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa | Page 5

oli p??ssyt oikeaan paikkaansa. Kirjapainosta tuli, kuten h?nen oli itse tapana sanoa, ?h?nen lyseonsa ja yliopistonsa, josta h?n l?hti korkeimmalla arvosanalla varustettuna, pitk?n ja ahkeran opetusajan per?st?.?
H?n oli ankaran harrasuskoista ja vanhoillista konservatiivia sukua ja noudatti nuoruudessaan kokonaan t?m?n ajatustapaa. Mutta Kreikan vapautussodan aikana Turkkilaisia vastaan k?vi mahtava liikevirta Amerikan nuoruuden riveiss?. Kuuluisat puhujat, joiden joukossa Daniel Webster ja Henry Cláy, kehoittivat yleviss? puheissaan maan nuoria miehi? l?htem??n taisteluun vapauden puolesta, Kreikkalaisten yrityksen hyv?ksi. Garrisonin tempasi yhteinen innostus, ja h?n oli jo menem?isill??n muutamaan sotakouluun, valmistuaksensa sotamieheksi ja sitten l?hte?ksens? Kreikanmaalle.
Silloin joutui h?n sattumalta kuulemaan muutamia esitelmi? er??lt? siihen aikaan kuuluisalta puhujalta, Randolph'ilta. T?m? mies laski ivaa Amerikalaisten ?Kreikkalais-kuumeesta?, lausuen muun muassa: ?se on aivan tarpeetonta, ett? te, hyv?t herrat, l?hdette Kreikkaan tappelemaan vapauden asian puolesta, _sill? Kreikkalaiset ovat t??ll? kotosalla, ihan omien ovienne ulkopuolella_.? N?m?t sanat sattuivat Garrisoniin kovasti ja vaikuttivat oikean vallankumouksen kaikissa h?nen k?sitteiss??n, saattaen h?net koviin sis?llisiin taisteluihin. Sill? niin pahasti oli orjuus myrkytt?nyt yleist? katsantotapaa, ett'ei edes jaloimmat henget olleet pystyneet v?ltt?m??n sen tarttumista.
Saatuaan itselleen asian selv?ksi, oli Garrison my?s samalla valmis ryhtym??n ty?h?n. Yhteydess? er??n Lundy nimisen kv??k?rin kanssa alkoi h?n julkaista aikakauskirjaa, nimelt? ?The genius of Universal Emancipation? (Yleisen vapautuksen henki). Siihen saakka kaikki abolitionistit, kuten jo mainittiin, olivat olleet varsin kohtuulliset vaatimuksissaan. My?s Lundykin kannatti t?t? puoluetta. Mutta kun joku ep?kohta on syv?lle juurtunut yhteiskuntaan, on t?m? samassa tilassa kuin kauhean nielun partaalla sike?sti nukkuva ihminen. Pelastavan ??nen t?ytyy huutaa kovaa h?nen korvaansa, ennenkuin h?n her?? vaaraansa huomaamaan.
Garrisonista tuli t?mm?inen ??ni tuolle siveelliseen horrokseen vaipuneelle Amerikalle. H?n sai koko maan h?mm?stym??n paljastamalla armahtamatta niit? julmuuksia, joita harjoitettiin orjalaivoilla, orjamarkkinoilla ja kasvimailla, ja her?tti yleist? raivostumista koko Etel?ss?. V?h?n j?lkeen ensim?ist? esiintymist??n syytettiin h?nt? ?sopimattomasta innosta toisten asioissa?; h?n tuomittiin ja viskattiin vankeuteen. T?m? tapahtui Baltimoressa Marylandin maakunnassa.
Siihen asti oli Garrison arvellut, ett? Etel?, orjuuden oikea kotimaa, etup??ss? oli h?nen vaikutuspaikkansa. Mutta vankeudessaan tuli h?n tajuamaan, ett? Pohja oli, kun olikin, h?nen vaikutusalansa, h?nen ponnistustensa esine. Etel?st? h?nell? ei olisi mit??n apua odotettavana; siell? liittyiv?t voitonhimo ja kansan luonne h?nt? vastustamaan. Pohjan v?est? sit? vastoin, joka jo enimm?kseen oli lakkauttanut orjuuden, nuo, joiden esi-is?t olivat synnyinmaan ja rauhallisen onnen uhranneet vapauden ja uskon t?hden, ne olivat, kun olivatkin, voitettavat orjain vapauttamisen aatteella. Baltimoren vankilassa Garrison oppi tuntemaan vapauden arvon. Siell? vannoi h?n pyhitt?? el?m?ns? sen asialle.
Tuskin p??sneen? pois vankeudesta erosi h?n yst?vyydess? aputoimittajastaan, Lundysta, jonka mielest? h?n oli liian jyrkk?mielinen, radikaali, muutti Bostoniin ja alkoi siell? ulosantaa sanomalehte? ?The Liberator? (Vapauttaja).
T?m? lehti soitti heti alusta toista kelloa kuin muut abolitionistien ??nenkannattajat. Sen n?ytenumerossa kirjoitti Garrison:
-- Nojautuen siihen tiettyyn totuuteen vapauden-julistuksessamme, ett? kaikki ihmiset syntyv?t yhdenvertaisina ja ovat Luojalta saaneet muutamat luovuttamattomat oikeudet, niinkuin el?m?n vapauden ja onneen pyrkimisen luvan, olen min? v?sym?tt? tekev? ty?t? orjain heti toimitettavan vapauttamisen hyv?ksi. Olen t?h?n asti, samate kuin muutkin puolueeni j?senet, tahtonut ainoastaan asteettain tapahtuvaa vapauttamista. Mutta min? peruutan t?ten juhlallisesti mit? siin? kohden olen lausunut ja vaadin nyt ehdotonta ja heti tapahtuvaa vapauttamista. Tied?n, ett? moni on tekev? muistutuksia jyrkk?? kielt?ni vastaan. Mutta minun t?ytyy olla yht? tyly kuin totuus, yht? lahjomaton kuin oikeus. T?ss? asiassa en tahdo ajatella, puhua enk? kirjoittaa ?maltillisesti?. En, ja tuhatkertaisesti en! Sanokaa miehelle, jonka talo palaa, ett? h?nen pit?? soittaa h?t?kelloa ?maltillisesti.? Sanokaa h?nelle, ett? h?nen tulee ?maltillisesti? temmata vaimonsa ry?v?rin k?sist?! Taikka ?maltillisesti? temmata lapsensa liekist?! Mutta ?lk?? k?skek? minun semmoisessa kysymyksess?, kuin t?m? on, olemaan maltillinen. Min? tarkoitan t?ytt? totta sanoillani. Min? en tahdo k?yd? ?sopimuksiin?. En tahdo kuunnella ?puolustuksia?. En my?sk??n tahdo itse tehd? ?puolustuksia? taikka peruuttaa sanaakaan vaatimuksistani. _Ja min? tahdon, ett? minua kuullaan._ Meid?n kansamme kylm?kiskoisuus t?ss? asiassa on kylliksi saattaakseen jokaista muistopatsasta julkisilla paikoillamme astumaan alas pohjakivelt?ns? ja rient?m??n avukseni.?
N?ill? sanoilla Garrison rumputti ihmiset hereille, ja h?nen sanansa kaikuivat kautta koko h?mm?styneen kansan. Mies ja hetki oli tullut. Murtaen kylm?kiskoisten hiljaisuuden, lensiv?t ymp?ri koko valtakunnan n?m? sanat eiv?tk? tau'onneet kaikumasta, ennenkuin Amerikan vallankumouksen ty? oli tehty ja vapaus julistettu jokaiselle maan asukkaalle.
T?m?n her?tyshuutonsa lenn?tti Garrison v. 1831. Kahta vuotta my?hemmin perusti h?n ensim?isen orjuudenvastustajain yhdistyksen, jonka tarkoitus oli taistella tuota m?t?haavaa vastaan esitelmill?, kokouksilla ja lentokirjoilla. T?m? yhdistys omaksui seuraavat perusaatteet:
Vapauden oikeus on luovuttamaton. Jokaisella ihmisell? on oikeus ruumiisensa, ty?ns? hedelm??n, lain suojelemiseen sek? niiden etujen nauttimiseen, joita yhteiskuntalaitokset tarjoovat. Orjuus on laiton. Maamme lakien mukaan on se varkautta ja ry?v??mist?, jos joku ostaa maassa syntyneen Afrikalaisen ja panee h?net orjuuteen. Se on yht? suuri laittomuus, kuin jos joku tekisi maassa syntyneen Amerikalaisen orjaksi. Jokainen Amerikan kansalainen, joka pit?? toista ihmist? orjuudessa, on ihmisvaras. (Exod. 21:16). -- -- Orjat ovat viipym?tt? laskettavat vapauteen ja saatettavat lain suojelukseen. --
Lis?ksi sanottiin yhdistyksen ohjelmassa:
-- N?m? ovat ajatuksemme, joita me s??st?m?tt?m?ll? innolla tulemme levitt?m??n sanomalehtien ja lentokirjain kautta. Me aiomme anastaa saarnastuolit ja sanomalehdet, voidaksemme puhua k?rsivien ja mykkien puolesta. Me aiomme ty?skennell? siihen suuntaan, ett? kirkko irtautuu kaikesta yhteydest? orjuuden synnin kanssa. Me tulemme voimiamme s??st?m?tt? ponnistelemaan,