Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa | Page 4

myi h?n usein omat, orjattaren kanssa synnytt?m?ns? lapset. H?nen kuollessaan myi h?nen poikansa omat sisarensa ja veljens?, jotka ehk? olivat melkein yht? valkoiset kuin h?n ja olivat saaneet yht? hyv?n kasvatuksen kuin h?n. Sill? varsin usein tapahtui, ett? rikkaat miehet antoivat avioliitossa syntyneet lapset kasvaa yhdess? niiden lasten kanssa, jotka orjatar oli heille synnytt?nyt, varsinkin jos n?m? olivat tytt?j? ja kauniita tytt?j?. N?m? myytiin sitten is?ns? ja herransa kuoltua suurista summista. Kuinka pitk?lle paatumus meni, tuskin voinemme t?ss? kertoa. Hienot vallasnaiset, jotka t?n??n hartaina istuivat kirkossa, saattoivat huomenna l?hett?? nuoren orjattaren, v?h?p?t?isen virheen t?hden, raakojen miesten ruoskittavaksi. Kauppamiehet, joita pidettiin ?her?nnein??, antoivat armotta, arvelematta myyd? velkamiestens? orjat, saadakseen rahansa takaisin.
Kuinka oli mahdollista, kysytt?neen, ett? kristitty yhteiskunta saattoi k?rsi? moista petomaisuutta?
Sen voi selitt?? ainoastaan yhdell? tavalla: niin pian kuin kansakunta tinkii oikeuden-tuntonsa kanssa, ei en?? ole mink??nlaisia takeita siit?, mihin pohjattomaan syvyyteen se vaipua voi. Voitonhimo oli ensiksi tuonut orjuuden maahan ja ymm?rt?nyt, maan lakeja ja valtiomuotoa kiert?m?ll?, pit?? sit? pystyss?. Kun kerran oli leve?lle polulle astuttu, oli my?skin helppoa k?yd? pitemm?lle. Tottumus lievensi laitoksen luonnottomuutta ja julmuutta. Moni, joka olisi ollut valmis liekehtim??n tulisimpaan harmiin muualla vallitsevan v??ryyden ja sorron t?hden, katseli kylm?kiskoisesti orjuutta omassa maassa. Jumaliset luottivat raamattuun. ?Siin?h?n orjuutta sallitaan.? K?yt?llisesti viisaat selittiv?t suoraan, ett? maanviljelys ja teollisuus ilman orjitta k?visi mahdottomaksi.
?Neekerit ovat sit? paitse alhaisempaa rotua?, sanottiin, ilman mit??n inhimillisi? tunteita korkeammassa merkityksess?. Ne ep?kohdat, jotka seurasivat heid?n asematansa, eiv?t muka olleet suuremmat kuin ne, ?jotka seuraavat kaikkia olosuhteita perheen ja yhteiskunnan el?m?ss??.
T?h?n tuli viel? se seikka, ett? me ihmiset kaikki olemme aikamme lapsia. Sent?hden k?sit?mme yhteiskunnan ilmi?it? ymp?rill?mme oman aikamme tajunnalla. Mit? t?m? pit?? oikeana, se on my?skin oikeaa joukkojen silmiss?, kunnes ihmiskunnan etenev? kehitys luopi esiin edistyneemm?n k?sityksen oikeudesta. T?st? syyst? on kaikkinaista valtaa alussa katsottu oikeaksi, viel?p? Jumalan tahdon ilmaukseksi. Muutakin, jota nyt pid?mme luonnottamana, kuten esim. patricion ja l??nitysherran valtaa, on aikanansa arveltu luonnon j?rjestykseksi ja Jumalan tahdoksi. Sama oli laita Amerikassa orjanomistajan valtaan n?hden. T?t?kin pitiv?t enimm?t t?ydellisesti oikeutettuna; ja niin pitk?lle mentiin, ett? niit?, jotka uskalsivat nousta lausumaan sanansa sit? vastaan, syytettiin jumalallisen maailmanj?rjestyksen mullistamisen yrityksest?.
Onneksi oli kuitenkin Amerikan kansan ydin viel? myrkyst? vapaa. Oli kaikkina aikoina pieni ihmisparvi olemassa, jotka tarmonsa takaa vastustivat orjuutta, ja niiden luku kasvoi varmasti, vaikka hitaasti.
Kuten jo mainittiin, oli suuri eroitus pohjoisten ja etel?isten valtioiden k?sityksess?. T?st? tuli, ett?, vaikka esim. Bostonin kaupunki ennen aikaan oli jonakuna orjakaupan keskuksena Pohjassa ja vaikka perhe-orjia siell? pidettiin yleisesti, sik?l?inen v?est? kuitenkin aikaisemmin kuin Etel?n alkoi k?sitt?? ja tunnustaa orjuuden peri-aatteen v??ryytt?. Muistokirjoissa mainitaan, ett? muutamat kv??k?ri-kunnat jo v. 1727 julkisesti lausuivat sanansa orjuutta vastaan. V. 1780 vapautti kv??k?rikunta Newportissa, Rhode Islandin valtiossa, orjansa ja sitoutui luopumaan kaikkinaisesta orjakaupasta. Kv??k?ripappi Elias Hick lienee ollut ensim?isi?, jotka julkisesti saarnasivat orjuuden pahennuksesta. Se tapahtui t?m?n vuosisadan alussa. My?skin Elias Hickin oppilas, kv??k?rinainen Lucretia Mott, piti niin aikaiseen kuin 1829 orjuutta vastaan useita esitelmi?. Pohja alkoi, sanalla sanoen, pit?? t?t? laitosta h?pe?pilkkuna vapaan Amerikan valtios??nn?ss?. Etel? p?in vastoin ei ainoastaan arvellut sit? v?ltt?m?tt?m?ksi elinehdoksi, vaan viel?p? oivalliseksikin j?rjestelm?ksi, jota yhteiskunnan tuli kaikin tavoin kartuttaa ja edelleen kehitt??. Siten taimi t?ss? kohden jo aikaisin jonkinmoinen j?nnitystilan siemen pohjoisten ja etel?isten valtioiden v?lill?. Mutta niiden lukum??r?, jotka nousivat orjuutta vastaan, oli viel? v?h?p?t?inen. Puhuttiin ja kirjoitettiin v?hin siell? ja t??ll? orjain vapauttamisesta, mutta kaikki, mit? uskallettiin pyyt??, oli asteettain tapahtuva vapautus. Orjuuden vastustajia ei kuultu eik? pidetty arvossa, heit? vain arveltiin hyv?ntahtoisiksi haaveksijoiksi, joille ?lykk??t ihmiset kohottelivat olkap?it??n.
Silloin tapahtui v. 1819, ett? Missourin territorio[1] pyysi p??st?kseen j?seneksi liittovaltioon. Siin? territorion valtios??nn?n tarkastuksessa, joka t?m?n johdosta pidettiin, hyv?ksyi sen lains??t?v? kokous lain, joka kielsi orjuuden sen rajojen sis?puolella. Missouri oli etel?puolella vapaiden ja orjavaltioiden sovittua rajaa. N?iden viimemainittujen edustajat ja kannattajat kongressissa p??stiv?t huikean huudon ?laittomuudesta?, ?itse otetuista oikeuksista? y. m. Useimmat vapaiden valtioiden edustajat ??nestiv?t Missouri-lain puolesta, mutta enemmist? kongressissa oli orjuuden kannattajia, ja ehdoitus hylj?ttiin. T?m?n kautta joutui orjuuden laitos ensim?isen kerran valtiolliseksi, politilliseksi asiaksi. Puolueita syntyi sen hyv?ksi ja sit? vastaan, ja sanomalehdiss? ja kongressissa ruvettiin pohtimaan tuota kysymyst?, olisiko eri valtioilla oikeus julistaa orjuutta pannaan rajojensa sis?puolella. Puolueet nimittiv?t itsens?: abolitionistit (sanasta abolition = poistaminen, lakkauttaminen) eli orjuuden vastustajat, ja slaveristit (sanasta slavery = orjuus) eli orjuuden suosijat.
[1] Valtioita sanotaan territorioiksi, kunnes ovat saaneet niin paljon asukkaita, ett? voivat p??st? Unionin j?senkunniksi.]
Kysymys ei kuitenkaan viel? ollut ?polttavaksi? k?ynyt. Se oli oikeastaan vain tietopuolinen, teoreetinen asia, jota pohdittiin valistuneempien ja sivistyneempien henkil?iden keskuudessa. Vasta _Villiam Lloyd Garrison'ille_ oli suotuna her?tt?? aikalaisissaan t?ytt? k?sityst? orjalaitoksen h?pe?llisyydest?. H?nen vaikutuksestaan k?vi orjakysymys raju-ilmaksi, joka oli saattava maailman mahtavimman tasavallan vapisemaan perustuksiansa my?ten.
Kuten niin monet muutkin etev?t henkil?t oli Garrison syntyisin k?yhist? vanhemmista. H?n syntyi v. 1805 Newburyportissa Massachusettsin valtiossa ja l?hetettiin aikaisin oppiin er??n suutarin luokse. Kun h?n huomattiin liian heikoksi t?h?n ammattiin, p??tettiin h?nest? tehd? huonekalu-sepp??, mutta t?ss?k??n ty?ss? h?n ei kauvan pysynyt. Viimein tuli h?n muutamaan kirjapainoon, ja nyt n?htiin, ett? h?n