Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa | Page 3

Useimmat is?nn?t ovat hyvi?, ainoastaan poikkeuksittain on huonoja olemassa. He pitelev?t orjiaan paremmin kuin moni muu palvelijoitaan. Orjilla ei ole mit??n h?t??, ja jos he saisivat vapautensa, he eiv?t ymm?rt?isi panna siihen arvoa.
Totta on, ett? orjuus moniaalla ilmestyi miedoimmassa muodossaan, eritt?inkin pohjoisemmissa seuduissa, joissa pellon-viljelys oli p??-elinkeinona. Jos is?nt? oli hyv?luontoinen mies, tyytyi h?n v?hitellen kasvavaan tuloon eik? pakoittanut orjiansa julmaan ty?h?n. H?nen puolisonsa otti huostaansa naiset ja lapset, neuvoi heit? ompelemaan ja lukemaan, antoi heille opetusta kristinuskossa, istutti heihin rehellisyytt?, raittiutta, siveellisyytt?. Is?nt?v?ki kehoitti orjiansa pit?m??n avioliittoa pyh?n?, hoitamaan lapsiansa hyvin ja harjoittamaan kristillisi? hyveit?. Herran ja palvelijan v?li oli niin is?llinen ja kaunis, ett?, ken sit? n?ki, melkein mieli yhty? orjuuden-puoltajain kiitospuheisin.
Mutta t?m?n liikuttavan kuvan takana seisoi kauhea kummitus, ja se kummitus oli laki. Niinkauan kuin laki piti kaikkia n?it? ihmisolentoja, joiden syd?met sykkiv?t ja tunteet eliv?t, ainoastaan yht? monena kaluna, jotka olivat is?nn?n omia; niinkauvan kuin hellimm?nkin is?nn?n erehdys, ymm?rt?m?tt?myys, onnettomuus tai kuolema saattoi min? p?iv?n? hyv?ns? vaikuttaa, ett? heid?n t?ytyi vaihtaa hell?sti hoivaeltu ja suruton el?m? semmoiseen, jossa toivoton kurjuus ja raskaimman ty?n rasitus odotti, -- niin kauvan oli mahdotonta toimittaa mit??n pysyv?ist? hyv?? orjuudenj?rjestelm?n vallitessa.
Mutta valokohdat eiv?t liioin olleet niin yleiset kuin orjuuden-puoltajat v?ittiv?t. P?in vastoin olivat ne poikkeuksia, joiden rinnalla kurjuus sit? el?v?mp?n? pisti silmiin.
Joka kaupungissa, joka kyl?ss? pidettiin orjamarkkinoita, joissa is?t, ?idit ja lapset myytiin kuin luontokappaleet ja joissa ostajia kiisteli heit? katsellen. Ostaja avasi heid?n suunsa, tunnusteli heid?n k?sivarsiaan ja s??ri??n ja naputteli heit? selk??n, aivan kuin hevoshuijarit meid?n markkinoillamme. Monet naiset pakoitettiin pukeutumaan hyvin huomattavaan tapaan, jotta halulliset ostajat heihin iskisiv?t silm?ns?. Lapset riistettiin ?itien sylist? ja myytiin ?neekerinsy?tt?jille?, miehille, jotka eliv?t ostamalla pikkulapsia ja sitten muutaman vuoden per?st? niit? kunnon hintaan myym?ll?. Naitu vaimo myytiin yht??nne, mies toisaanne, ja molemmat pakoitti tavallisesti uusi omistaja ottamaan uuden puolison, heid?n vastedes synnytt?mill?ns? lapsilla kartuttaakseen omaa omaisuuttansa. Jos he edellisen palveluksensa aikana olivat s??st?neet talteen vaatteita tai muuta kalua, saattoi uusi is?nt? poistaa heilt? kaikki ja myyd? tavarat omaksi hyv?kseen.
Markkinoilta kuljetettiin myydyt orjat pieniss? laumoissa, useimmiten kahlittuina kiinni toinen toiseensa kuin el?imet, uuden omistajan kartanoon. Siell? sullottiin ne n. s. orjakoppeihin, pieniin valkoisiin, katoksen tapaisiin, savilattialla varustettuihin h?kkeleihin, jotka olivat v?h?n matkan p??ss? is?nn?n talosta. Yll?ns? viheli?iset vaatteet, joita heill? ei ollut aikaa pesem??n eik? paikkaamaan, t?ytyi heid?n tehd? ty?t? auringon noususta my?h?iseen iltaan saakka nevaisilla riisivainioilla tai poimia puuvillaa hehkuvassa auringon helteess?. Voi sit?, joka v?syi taikka py?rtyi! Voi sit?, jonka vasu ei osoittanut s??detty? painom??r??, kun p?iv?ty?n hedelm? punnittiin! H?nen selj?ss??n oli pian ty?najajan ruoskan veriset j?ljet.
Kotiin tullessaan orja usein oli niin v?synyt, ett? t?in tuskin jaksoi valmistaa halvan iltaruokansa keitetyist? riisist? tai hiiloksilla paistetuista k?ym?tt?mist? maissijauho-kakuista. Uupuneena heitt?ysi h?n alas likaiselle, kovalle, vanhoista puuvillaj?tteist? tekem?llens? vuoteelle ja uinahti hetkisen rauhaan, alkaaksensa seuraavana aamuna samaa kurjaa el?m?? uudestaan.
Vaikka laissa sanottiin, ett'ei orjia saisi pit?? ty?ss? enemm?n kuin 15 tuntia, eiv?t voitonhimoiset is?nn?t pit?neet siit? mit??n, vaan pakottivat kiireen? elon-aikana v?kens? ty?h?n ?isin p?ivin, pyhin? ja arkioina. T?h?n kiihoitti heit? tuo Etel?n maatilan-omistajissa vallitseva kilpailu-halu saada ensim?isen? elonkorjuunsa toimitetuksi. Kylm?verisesti he laskivat voittavansa enemm?n, kuten sanottiin, kuluttamalla pian pois v?kens? ja sitten uutta ostamalla, kuin s??st?m?ll? sit?. T?st? tuli, ett? v?kev?t miehet semmoisten is?ntien ty?ss? kestiv?t kuusi seitsem?n vuotta, heikommat sit? vastoin ainoastaan pari, kolme. Kun nuo ihmisraukat ep?toivon partaalla pyrkiv?t karkuun, k?ytettiin verikoiria heid?n j?lki?ns? etsim??n. N?it? koiria orjanomistajat pitiv?t vasituisesti t?t? tarkoitusta varten. Ja monen karanneen orjan nuo villit pedot repiv?t kuoliaaksi tai tekiv?t ikuiseksi raajarikoksi, ennenkuin orjanomistaja enn?tti riist?? uhrin heid?n hampaistaan! Niit?, jotka el?vin? joutuivat takaisin herrainsa luo, pidettiin kovin pahasti. Senp? t?hden useimmat karkulaisista ennemmin valitsivat kuoleman kuin antautuivat herrainsa haltuun. Monet herrat my?skin merkitsiv?t orjansa, est??ksens? heit? kaikista pako-yrityksist?. T?m? k?vi sill? lailla, ett? he hehkuvilla raudoilla polttivat nimens? alkukirjaimet orjan k?teen, korvaan taikka poskeen.
Jos miesten kohtalo oli kova, niin oli naisten sit?kin surullisempi. Nuorina ollessaan k?viv?t he tavallisesti k?dest? k?teen toiselta is?nn?lt? toiselle, joka myi heid?t j?lleen, kerjetty??n kyll?sty? heihin. Vanhoiksi tultuaan pantiin he kovaan ulkoty?h?n, jossa pian heittiv?t henkens? kuumuuden ja julman pitelemisen johdosta. Harvoin saivat he pit?? lapsensa, jotka usein kyll? otettiin heilt? pois, p??sty??n kaikkein ensim?isest? lapsuuden-ij?st?. Valkoisten miesten rikollisesta yhteydest? neekerinaisten kanssa syntyi kokonainen eri ihmisluokka, joita sanottiin mulatt'eiksi ja kvadron'eiksi ja joilla oli melkein yht? vaalea iho kuin heid?n isill?ns?. He olivat useimmiten erinomattain kauniita ja sent?hden my?skin hyvin haluttua ja kallishintaista tavaraa. Kauniista kvadronityt?ist? maksettiin 5,000, jopa 6,000:kin markkaa. Mutta n?ill?k??n onnettomilla ei ollut mink??nlaisia inhimillisi? tai kansallisia oikeuksia. P?in vastoin olivat he, varsinkin naiset, puhtaita mustia surkuteltavammat, koska heit? pidettiin mit? h?pe?llisimpi? tarkoituksia varten ja pakoitettiin viett?m??n el?m??ns? paheen palveluksessa.
Is?nn?n t?ydellisesti vastuuton asema orjaansa kohden sai kaikellaisia vallattomuuksia aikaan ja vaikutti, kuten kaikkinainen tirannius, paatumusta sen harjoittajissa. Orjain r??kk??minen, jota is?nn?n lapset n?kiv?t, juurrutti heihinkin julmuutta ja tukehutti kaikkein luonnollisimmat inhimilliset tunteet. Senp? t?hden he t?ysikasvuisina saattoivat katkomistaan katkoa hellimm?tkin perheen-siteet orjainsa keskuudessa. Niin, kun mies joutui rahapulaan,