Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa | Page 2

oli valitettavasti paljon.
Mik? alennuksen syvyys toiselta puolen ja tirannius toiselta t?ss? j?rjestelm?ss? lep?si, sit? saattavat tuskin aavistaakkaan ne, jotka eiv?t ole n?hneet sen vaikutuksia l?helt?.
Orja oli lain mukaan kalu eik? ihminen. H?n ei voinut ostaa, myyd? taikka omistaa mit??n omassa, vaan ainoastaan herransa nimess?. H?n ei voinut esiinty? todistajana taikka itse ajaa asiaansa oikeudessa. H?n oli kielletty l?htem?st? ulkopuolelle herransa maa-aluetta; h?n ei saanut kantaa aseita, ei ratsastaa, ei oppia lukemaan eik? kirjoittamaan. H?nen t?ytyi matkustaa el?invaunuissa rautatiell? ja, jos h?n oli kristitty, istua eri penkiss? kirkossa ja k?yd? Herran Ehtoolliselle erityisell? alttarilla. Is?nn?n velvollisuus oli ainoastaan antaa orjalle vissin m??r?n ruokaa ja tarpeellisimman vaatetuksen, eik? h?n saisi pit?? h?nt? ty?ss? enemm?n kuin 15 tuntia vuorokaudessa. Mutta kaikki lakim??r?ykset t?ss? kohden olivat aivan hy?dytt?m?t, sill? ne j?iv?t mit?tt?miksi sen kiellon kautta, ett'ei orja saisi esiinty? todistajana.
Is?nt? saattoi rangaista orjaa mielens? mukaan. Tavallisin rangaistus oli ruoskiminen. Sit? vastoin k?ytettiin harvoin sakkoja tai vankeutta, koska t?mm?inen rangaistus olisi koskenut is?nt??nkin, jonka omaisuutena orja oli. Ei edes todellisista rikoksista orjan puolelta k?ytetty muuta kuritusta kuin ruoskimista, mutta sit? julmemmasti t?t? toimitettiin. Ainoastaan jos orja siin? heitti henkens? tai joutui raajarikoksi, voitiin omistaja tuomita edesvastaukseen, nimitt?in valkoisen miehen ilmi-annosta. Mutta semmoisissakaan tiloissa ei rangaistus ollut eritt?in ankara. Ken esim. murhasi toisen miehen orjan, suoritti sakkoa omistajalle 500 dollaria (noin 2,500 markkaa), ja sill? oli h?n sovittanut rikoksensa.
Mutta kovin ankarasti oli sit? vastoin jokainen kielletty opettamasta orjia lukemaan. Useimmissa valtioissa rangaistiin t?m?n kiellon rikkominen 1 à 2 kuukauden vankeudella. Pohjois-Carolinassa oli viel? 1844 voimassa laki, joka rankaisi sen, ken antoi orjalle kirjan tai asetuksen taikka opetti h?nt? lukemaan, 39 parilla raippoja, jos lainrikkoja oli vapaa neekeri, tai 200 dollarilla (noin 1,000 mk), jos h?n oli valkoinen mies.
?Koska?, sanottiin laissa, ?orjain opettaminen lukemaan ja kirjoittamaan saattaa heit? tyytym?tt?miksi kohtaloonsa ja yllytt?? heit? kapinaan?.
Ken piti piilossa paennutta orjaa, sai 3--7 vuoden kuritusvankeuden, ja ken suusanalla tai kirjallisesti kehoitti orjia kapinaan, rangaistiin 5--21 vuoden kuritushuoneella. Lopulta kovennettiin n?m?t lait siihen m??r??n asti -- eritt?inkin Etel?ss? --, ett'ei kenk??n is?nt? saanut vapauttaa orjaansa ilman oman valtionsa lains??t?v?n kokouksen lupaa. Kuoleman-rangaistus m??r?ttiin sille, joka esitelm?in tai lentokirjain kautta huomautti orjia heid?n alhaisesta tilastaan. Viel?p? saarnatkin, joissa orjuutta kuvattiin synk?ss? valossa, saattoivat tuottaa tekij?lle mit? ankarimman rangaistuksen.
Vapautettuja orjia pidettiin useimmissa valtioissa kiellettyn? tavarana. Lain mukaan olivat he heti pantavat kiinni ja uudestaan myyt?v?t. Muutamissa valtioissa he tosin saivat oleskella, mutta heid?n asemansa oli mit? ilkein. Kaikki heit? halveksivat, ei heill? ollut kansalais-oikeutta, he eiv?t saaneet esiinty? vierasmiehin?, eiv?t kantaa aseita, ei menn? naimisiin valkoihoisen kanssa, k?yd? ainoastaan huonoimmissa vaatteissa, eik? kokoontua jumalanpalvelukseen auringon laskettua. V?enlaskussa arvosteltiin neekerit siten, ett? 3/5 valkoisia vastasi 4/5 mustia.
Tuo h?pe?llinen j?rjestelm? oli siihen m??r??n sokaissut Amerikan muutoin niin oikein ajattelevan ja vapautta rakastavan kansan, ett? uusia lakeja orjuudesta ehtimiseen saatiin aikaan, lakeja, jotka kokonaan poikkesivat n?iss? itse??n hallitsevissa valtioissa olevasta vapaudesta, ja joista toinen oli toista julmempi, tirannillisempi. Niin oli asian laita eritt?inkin Etel?ss?, jossa n?m? lait viimein kaikkialla tekiv?t sortoa sille kokous- ja painovapaudelle, joka yleisesti vallitsi maassa.
Mutta kaikkein hirvitt?vint? t?ss? j?rjestelm?ss? oli, ett? se v?hitellen myrkytti kaikki uskonnolliset ja siveelliset k?sitteet. _Kirkko suojeli orjuutta._ Papit olivat sen innollisimmat puoltajat. He eiv?t ainoastaan itse pit?neet orjia, vaan puolustivat t?t? j?rjestelm?? raamatun perustuksella.
?Pyh?ss? raamatussa on orjuus sallittu. Kainin j?lkel?iset ovat m??r?tyt ikuiseen orjuuteen. Orjuus on neekerille terveellinen laitos, koska musta ihmisrotu on ala-ik?inen, vapauteen kelpaamaton, ja koska Jumala sen on ikuiseksi m??r?nnyt valkoisen rodun alamaiseksi?.
Josef Bowne, tunnettu saarnamies New-Yorkissa, sanoi, ett?, jos h?n k?tt?ns? kerran liikuttamalla voisi vapauttaa jokaisen orjan maassa, h?n ei liikuttaisi sormenp??t?k??n. Toht. Joel Parker Philadelphiassa selitti, ett'ei orjuus tuottanut mit??n muita haittoja kuin semmoisia, jotka ovat poistamattomat kaikista muistakin olosuhteista yhteiskunnan ja perheen el?m?ss?. Kunnioitetut papit ja piispat julkaisivat saarnoja ?k?ytett?v?ksi kodeissa, joissa orjia pidet??n?; ja n?iss? saarnoissaan he, nojautuen raamatun sanoihin, kehoittivat orjia n?yryyteen, k?rsiv?llisyyteen ja alamaisuuteen.
-- Ei kenk??n kristitty -- sanotaan muutamassa t?mm?isess? saarnassa -- uskaltane v?itt??, ett'ei orjuus ole Jumalalle mieluinen laitos. -- Er??ss? toisessa sanotaan orjalle: -- ne rangaistukset, joilla is?nt?si sinua kurittaa, sin? joko k?rsit syyllisen? taikka syytt?m?sti. Jos olet syyllinen, silloin on ankarin rangaistus oikea. Jos olet syyt?n, niin joko olet sin? tehnyt jonkun muun synnin, josta Jumala nyt antaa sinun k?rsi? rangaistusta, taikka ehk? huomaa H?n sen sinulle hy?dylliseksi, ett? saat k?rsi? paljon t??ll? maan p??ll?. Eik? sinun tule olla kiitollinen H?nen huolenpidostaan, joka antaa sinun kest?? rangaistuksesi t??ll? maan p??ll?, jotta sitten pystyisit astumaan h?nen valtakuntaansa kuolemasi per?st?? --
Pohjoismaisissa valtioissa vaikutti t?mm?iset opit inhoittavaa ulkokultaisuutta, sill? siell? kehotettiin l?hetyssaarnaajia levitt?m??n kristinoppia orjissa ja k??nt?m??n heit? siihen, -- arvattavasti koska is?nn?t huomasivat, ett? orjat k??ntymisens? per?st? tulivat raittiimmiksi, ahkerimmiksi ja n?yremmiksi. Etel?ss? oltiin suorempia; siell? oli useimmissa valtioissa kristinuskon saarnaaminen orjille kielletty.
Millinen oli nyt t?mm?isiss? oloissa orjain tila?
Orjuuden puolustajat sanoivat: -- mustilla on paljon parempi nyt, kuin jos he olisivat vapaita. Heid?n ei tarvitse pit?? huolta huomisp?iv?st?, mik? olisi vastenmielist? heid?n lapselliselle ja kevytmieliselle luonteelleen.