Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa

逰
Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa

The Project Gutenberg EBook of Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa
by Alexandra Gripenberg This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa
Author: Alexandra Gripenberg
Release Date: August 29, 2005 [EBook #16621]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ORJIEN VAPAUTTAMINEN ***

Produced by Matti J?rvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe.

ORJIEN VAPAUTTAMINEN POHJOIS-AMERIKASSA
Kirjoittanut Alexandra Gripenberg.
Ensimm?isen kerran julkaissut Kustannusosakeyhti? Otava 1892.

T?m? lyhyt esitys orjien vapauttamisesta Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa on kirjoitettu siin? toivossa, ett? se voisi olla lukemisena varttuneemmalle nuorisolle sek? kansanopiston oppilaille heid?n harjoittaessaan historian opintoja. Jos se, niin puutteellinen kuin se onkin, voisi jossakin m??rin her?tt?? my?t?tuntoisuutta niinhyvin yht? maailmanhistorian merkillisimp?? tapahtumaa kuin niit? aatteita kohtaan, jotka siit? saivat eloa, olisi tarkoitus t?ytetty.
L?htein? on k?ytetty: American Polities by Alexander Johnston. -- Acts of the Anti Slavery Apostles by Barker Pittsbury. -- Anti Slavery Remimiscenses by Elisabeth Buffum Chace. -- Sen ohessa suusanallisia ja kirjallisia tiedonantoja useilta viel? el?vilt? orjuuden vastustajilta.
_Tekij?._

Jokaisessa jalossa aatteessa on kehoitusta hyv??n. Senp? t?hden sen historia yh? edelleen vaikuttaa jalostuttavasti ihmiskuntaan, vaikka se tarkoitusper?, jota varten ty?skenneltiin, jo aikoja sitten olisikin saavutettu, ja vaikka aate on taistellut ep?kohtia vastaan, jotka ovat vallinneet ainoastaan muutamissa kansakunnissa.
Jos kohta orjuutta meid?n maassamme oli olemassa ainoastaan hyvin pitki? aikoja sitten, eik? siis mit??n ty?t? semmoista ep?kohtaa vastaan ole tullut kysymykseen uudempina aikoina, on kuitenkin meille valaisevaa tutustua siihen suurenmoiseen ja mahtavaan kamppailukseen, jonka jalot miehet ja naiset Amerikassa taistelivat orjain vapauttamiseksi is?nmaassansa. Se on tosin paljastava mit? hirveimpi? siveellisi? hairahduksia, joihin saattaa joutua syyp??ksi kansakunta, kun se luuloiteltua hy?ty? varten rohkenee ruveta nukuttelemaan omaa oikeuden-tuntoansa. Mutta se on samassa osoittava meille, mit? kansa voipi tehd? omaksi parannuksekseen, kun kaikki sen siveydelliset voimat her?tet??n taistelemaan oikean ja hyv?n puolesta.
* * * * *
Kuten tunnemme, tulivat Pohjois-Amerikan er?maat raivatuiksi viljelykselle englantilaisten protestanttien, n. s. puritaanien, kautta, jotka 1500- ja 1600-luvuilla l?htiv?t pakoon niit? vainouksia, joiden alaisina he olivat omassa is?nmaassansa. Uskoansa he eiv?t tahtoneet kielt??, vaan l?htiv?t mieluummin ulos pauhaavalle valtamerelle ja pystyttiv?t majansa er?maihin, joissa petoel?imi? ja vihollisia indiaaneja vilisi heid?n ymp?rill??n. Siell? rakensivat he ensiksi hajanaisia kyli?, jotka sittemmin kasvoivat kukoistaviksi siirtokunniksi ja nykyhetkeen saakka ovat s?ilytt?neet leiman perustajiensa uskaliaasta, toimekkaasta hengest?. Eri siirtokunnat tekiv?t vuonna 1643 sopimuksen, jonka kautta he yhtyiv?t vapaasen valtioliittoon, joka sai nimekseen Uuden Englannin Yhdys-Vallat. N?m? olivat toista sataa vuotta edelleen Englannin alusmaina ja maksoivat em?maalle runsaat verot. Mutta kun alituisten sotien kautta Englannin valtiovelka alinomaa kasvoi, kielt?ysiv?t siirtokunnat suorittamasta veroa. T?m?n johdosta syntyi niiden ja em?maan kesken sota, joka p??ttyi siten, ett? siirtokunnat irtautuivat Englannista ja muodostivat 1783 itsen?isen tasavallan, jolle tuli nimeksi _Pohjois-Amerikan Yhdys-Vallat_.
T?m?n vapautus-sodan per?st? uusi tasavalta nopeasti vaurastui v?kiluvun ja varallisuuden puolesta. Uudis-asutusten ja valloituksien kautta voitettiin joukko uusia alueita, ja yh? enemm?n siirtokuntia yhtyi liittovaltioon. T?ss? oli piankin nelj?tt?kymment? eri valtiota, jota kutakin hallitsi lains??t?v? kokous. Liittokuntaa eli Unioonia hallitsi kolmeksi vuodeksi valittu presidentti yksiss? neuvoin n. s. kongressin kanssa, johon kaikki valtiot l?hettiv?t edusmiehens?.
Mutta vaikka valtiot ulkonaisesti muodostivat yhden kokonaisuuden, l?ytyi paljon erilaisuutta niiden asukkaiden kesken. Pohjoisten valtioiden v?est? oli melkein silt?ns? syntyper?? Englannista ja muista sen sukuisista maista. He tunnustivat protestanttista uskontoa, olivat uutteria ja toimekkaita. Heit? el?hytti luja vapauden-tunne, jonka olivat perinneet esi-isilt??n ja jonka heid?n tottumuksensa itsehallintoon ja omaan apuun oli kasvattanut ja kehitt?nyt. Etel?isten valtioiden v?est? p?in vastoin oli suurimmaksi osaksi synty?ns? katolilaisista kansoista Etel?-Euroopassa. He olivat mukavuutta ja ylellisyytt? rakastavia, kammoivat ty?t? ja puuttuivat sit? pontevuutta ja vapauden-tunnetta, josta pohjois-valtioiden asukkaat olivat tunnetut. N?m? erilaisuudet ja eroitus ilmanalassa oli my?s vaikuttanut suuren eroavaisuuden elatustavoissa Pohjan ja Etel?n v?lill?. Edellinen rupesi maanviljelykseen, k?sit?ihin ja tehdasliikkeesen, jotka antoivat ty?t? vapaalle ty?v?en-luokalle. J?lkim?inen el?tti itse??n sokuriputken, riisin ja puuvillan viljelyksell? suurilla n. s. plantgeillaan eli maatiloilla, joissa ty?t tehtiin neekeri-orjain kautta.
Orjuutta oli l?ytynyt jo Amerikan siirtokuntien aikaisimpina p?ivin? kaikissa valtioissa, paitsi Massachusettsissa ei. Se oli ilmestynyt inhoittavana kasvannaisena tuohon nuoreen ja voimalliseen kansaan, ja Englannin laki oli sen tunnustanut oikeutetuksi. V?hitellen oli se kuitenkin tullut lakkautetuksi Ohio-joen pohjoispuolella olevissa valtioissa, ja t?m?nniminen valtio oli edelleen kauvan aikaa rajana ?vapaiden valtioiden? ja ?orjavaltioiden? v?lill?. Asian kanta lienee tullut lain kautta vahvistetuksi v. 1808. Etel?ss? sit? vastoin levisi orjalaitos yh? suuremmalla vauhdilla, mik?li puuvilla-teollisuus kehittyi. Alinomaa muistutettiin, mink? suuren voiton t?m? j?rjestelm? saattoi maalle, sek? tuon suoranaisen rahaa tuottavan afrikalaisen orjakaupan ett? my?skin sen ??rett?m?n ty?voiman kautta, jonka orjat toivat maahan. Arveltiin, ett? ilman t?t? ty?voimaa maanviljelys ja teollisuus olisi joutunut h?vi??n Etel?ss?, jossa kuuma ilmanala muka teki kaiken ty?n valko-ihoisille ihmisille mahdottomaksi. Mustan ty?v?en k?ytt?minen muilla kuin orjuuden perustuksilla olisi ollut maanomistajain perikato, sill? neekerit tekiv?t sek? perityst? tavasta ett? kuumuuden t?hden niin hidasta ty?t?, ett'ei heit? mill??n mokomin voinut palkita samojen periaatteiden mukaan kuin valkoisia ty?l?isi?.
Niin puhuivat orjuuden puolustajat, ja heit?