Olviretki Schleusingenissä; Leo ja Liina; Alma | Page 7

hirve?t? sepitell??n meit? kohtaan, siit? olen varmaa; ja ukko itse, se kaviojalkanen ruhtinas, on heid?n kanssansa samassa juonessa.--Ah kuinka kuiskutteli h?n mua korvaan menneen? y?n?! Arvaas mit? sanoi saakeli? ?Nyt ei ole sulla muuta tiet? t?st? puristimesta kuin p?istikkaan sy?st? itses Werran laineisiin?, niin sanoi h?n.
MAX. Ahaa!
FUCHS. Niin, toverini. Eik? ilman, ettei h?n mua saata v?h?n kamaliin luuloin. En miest? ole murhannut, en ry?v?nnyt, enk? h?yhent?nyt pataljoonin kassa-arkkua, mutta tuntonipa huutaa toki toisin, mua tehden murheenlaakson suurimmaksi syntiseksi, jaa, suuremmaksi Kukkaro-Juutasta ja Paapelin porttoa, ehkei frouvani tarvitse minua moittia yhdest? ainoasta luvattomasta suudelmastakaan. Mutta mit? olen min? tehnyt, suulla tai k?sill? tai jaloilla? Miksi halaa kaikki mailma meit? kynsi?, niell? kitaansa kuin n?lk?nen haukka?
MAX. He tahtovat kurjaa henke?mme, mutta sit? ei heille pistet? juuri ilmatteeksi; vaan kilpi k?sivarrella, miekka k?dess? seisk??mme kannallamme yksimielisesti, selk? vasten selk??.
FUCHS. Niin seisk??mme. Yksimielisyys antaa voimaa.--Juodaan nyt. (Juovat. Sotamiehet tulevat takaisin)
TOMMI. Bir!
ANTON. Bir!
ARISTARKUS. Bir! (Jokainen ottaa tuoppinsa) Haa! hiki virtaa joka huokuimesta.
ANTON. Sep? taakka oli. Jumala siunakkoon! Taakka verraton.
ARISTARKUS. Mies painoi kuin seittem?n viikkoa sy?tetty seittem?nvuotinen karju.
TOMMI. Ja niin h?n syliss?mme r?hisi.
ANTON. Jumala siunakkoon k?sivarsiani! (Max ja Fuchs kuiskuttelevat vilkkaasti kesken?ns?, sillon t?ll?n ryypiskellen)
ARISTARKUS. Ukko nukkui kohta makeaan uneen kuin saunasta tullut lapsi.
TOMMI. Kuin hautaan kannettu vanhus makeasti nukkuu hienon santapeiton alle, ja me, h?nen kantajansa, nukumme pian yht? makeasti. Kas nytp? on tuoppi oltta niinkuin ?terve, rabbi?!
FUCHS. Hi hi hi! Olisko asia niin? Nyt ehk? erehdyt, veli kenraali.
MAX. (Purten hammasta) Hm, hm!
ARISTARKUS. Kuka siell? marisee?
ANTON. Ne uskolliset toverit Max ja Fuchs, luulen min?.
ARISTARKUS. Se onneton h?rk?pari. Katsos noita kahta tuossa, Tommi. Mit? sanot heist??
TOMMI. Kaksi Jumalan kuvaa, jaa totisesti, jos he Atamista ovat kotoisin.
FUCHS. Jaa, me olemme kaksi yhdenkuvaista velje?; kuin kaksi kaakkua, niin yksimuotoset veljekset, vaihka eri ?itien kohduista mutta samasta is?st?; juuri kuin kaksi kaakkua.
TOMMI. Kaksi kaakkua samasta viljasta mutta eri uuneissa paistetut. Mutta kuinka ovat he p??sneet ulos?
ANTON. K?yk??t nyt koreasti hospitaaliin takaisin, muuton annamme teille luudasta, te viimeiset vaivaset, te ryysyt.
TOMMI. Mutta antaa toki ryysyen tuultua.
ANTON. Tuultua, pinnaen oltta naamaansa?
TOMMI. Raikas ilma ja raikas olvi on paras l??k?ri.
ANTON. T?m? ei k?y p?isin, mummo, teill? ei ole lupa heille antaa houreensa kannatteeksi. Me kiell?mme.
MAURA. Pid? kitas, sin? roisto. Heille annan v?lsk?rin luvalla.
ANTON. V?lsk?rin luvalla?
TITUS. V?h?n t?ytyy heid?n saada; sill? jyrkk? lopetus on vaarallinen, niin on v?lsk?rimme sanonut.
TOMMI. Samoin lausun min?, lausun lakkaamatta. Lopetus tapahtukoon ankaran pitk?llisesti, jos siit? pikaista hy?ty? varromme. Ensimm?isell? parannuksen p?iv?ll? kymmenen tuoppia, sitten p?iv? p?iv?lt? yksi luvusta pois kunnes on j?ljell? viisi, johon m??r??n pys?yt ja jossa seisot aina haudan partahalle. Toki olkoon laki toinen p?ivin? koska vieraas kunnioittaa sun huonettas tahi koska kiivaasti teet ty?t? tahi koska musta murhe tahi liekehtiv? ilo sua kohtavat tahi jos muuton p?iv?s tuntuu ik?v?ksi, sillon, senkaltaisilla p?ivill?, olkoon laki toinen, sillon taasen virtakoon kihisev? neste.--Ja nuo veljekset tuossa eiv?t joisi oltta koska tohtoori on k?skenyt! Haa! koska taidamme paremmalla omatunnolla oltta kitaamme kulauttaa?
ANTON. Juokaat sitten mutta n?tisti ja m??r?ll? ja koettakaas k?yd? kaakertelemaan ulos kaupunkiin. Saatattepa pian pataljoonimme pahaan huutoon, (Max ja Fuchs juovat)
TOMMI. Oikein! Istukaat siin? ja ryypiskelk??t koreasti, olkaat iloiset ja karkoittakaat murhe meren syvyyteen. Iloinen mieli el?? kauvan, jaa, kauvan el?? iloinen mieli. Se on Tommin p??stin t??ll?. El?k??n ilo ja el?k??n vahtova olvi! Kosk yst?v?s s? kadotat, juo oltta, kosk tytt?s sun pett??, juo oltta, kosk sodan jumala sun taistelotanterelta pieksee verisell? p??ll?, juo oltta kuin ennen Olvi-G?ran se suuri, ukko Herrassa lep??v? nyt. Yhdest? suusta, toverit, laulakaamme olven kunniaa. Heleijaa! yhdest? suusta. (Sotamiehet, paitsi Max ja Fuchs, laulavat)
Terve, ruskee ohranneste, Terve, jumal' kultasuu! Sua ain tahdon kunnioittaa Kumartuen tomuhuun, Sulle annan Syd?mmeni, Sulle kannan Kiitosuhrit M? temppeliss?s kontien. Oi olvi ijankaikkinen! Valvoissani, maatessani Muistan voimaas kuohuvaa.
Terve, ruskee ohranneste, Terve, voima kuohuva! Kaikki menk??n suren suuhun, Kuin vaan olvi olla saa. Mit? huolin Vaihka iskis Taivaan nuoli Mailman halki Ja polttais palleroisen maan, Kuin m? ja olvi ollaan vaan? Terve, ruskee ohranneste, Terve, voima kuohuva!
FUCHS. (Katselee olvituoppiinsa ja huutaa kovalla ??nell?) Kiv??riin! Tuolla on koko komppani Preussil?isi?! Karauul! Koko komppani! (Kova meno. Sotamiehet tuijottelee vastoin toinentoistansa)
TIMOTEUS. Kiv??riin! Pataljooni Preussil?isi? karkaa p??lle!
ARISTARKUS. Miss? ovat he?
TITUS. Kiv??riin! Preussil?inen tulee, viidess? pataljoonissa!
3:S VAHTIMIES. (Ulkona) Kiv??riin! Preussil?inen tulee! Kymmenen pataljoonia!
FUCHS. Koko komppani tanssivia Preussil?isi?.
MAX. Miss?, mun rakas veljeni, miss??
FUCHS. Tuolla olvituopissa. Kas kas! Hii! Taivas varjelkoon!
MAX. Pane kansi kiin. Pian pian! (Ottaa Fuchsilta tuopin ja painaa kannen lujasti kiinni) Kas noin, nyt ei en??n yht??n h?t??. Pit?? aina kohta ly?m?n kannen kiin niin pian kuin jotain senlaista huomaa. T?ss? on suuri valtakunnan petos tekeill?.
TOMMI. Miss??
ANTON. Olkaat meit? pel??tt?m?tt? turhaan.
ARISTARKUS. Miss? hiiess? on teid?n Preussil?isenne?
FUCHS. T??ll? olvituopissa.
MAX. Tosi, mutta kansi on lujasti kiinni, ja he ovat kovin pieni?.
FUCHS. Ja niin konstillisia.
ARISTARKUS. Halkasenko p??kollos, mies?
TOMMI. Tunke h?n olvituoppiin p?? edell? pienten pirujen ruuaksi.
ARISTARKUS. Kuul, alarmi k?y. Te kirotut kappaleet!
ANTON. El? el? koske h?neen, h?n on sairas.
ARISTARKUS. Sairas, joka kuolee paikalla. (Nostaa nyrkkins?, Anton pid?tt?? h?nt?)
ANTON. Hiljaa! Kapteeni tulee.
ARISTARKUS. Exelent!
TOMMI. Kontraraportti, kontraraportti! Kaikki