Ojennusnuora | Page 6

Epictetus
sano mistään asiasta: olen sen menettänyt,
vaan sano: olen sen toimittanut takaisin. Lapsesi on kuollut? Se on
annettu talteen. Vaimosi on kuollut? Hän on otettu tallelle. Tilasi on
riistetty? Eikö se ole niinikään otettu talteen. Mutta roisto on sen
ryöstänyt: mitä sillä on sinuun nähden väliä, kenenkä
kautta antaja on sen sinulta ottanut? Käytä sinä sitä niin kauvan
kuin se sinulle on annettuna niinkuin se olisi toisen omaa, aivan samoin
kuin matkustajat käyttävät majataloa.

XII.
1. Jos tahdot jalostua, luovu tällaisista tuumailuista: ellen piittaa
omastani, ei minulla ole mistä elän; ellen kurita palvelijaani, käy
hän kelvottomaksi. Sillä on parempi kuolla nälkään vapaana
surusta ja pelosta, kuin elää ylellisyydessä levottomana; ja
parempi on, että palvelija on kelvoton kuin sinä itse onneton.
2. Alota siis aina pikkuasioista: jos kaadetaan öljykannusi, tai
varastetaan viiniäsi, sano itsellesi: tämä on tyynimielisyyden,
tämä levollisuuden hinta, sillä ilmaiseksi ei saa mitään. Kun
kutsut palvelijaasi, ajattele, että hän kenties ei kuule sinua, tai jos
hän kuulee, ei tee mitä sinä tahdot; mutta ei niin saa olla, että
siitä riippuisi sinun levottomuutesi.

XIII.
Jos tahdot edistyä, niin siedä että sinua ulkonaisissa asioissa
saatetaan pitää typeränä ja yksinkertaisena. Et saa tahtoa
näyttäväsi tietäväiseltä, ja jos joidenkuiden mielestä
näytät sellaiselta, epäile itseäsi. Tietäös nimittäin, että ei
ole helppo säilyttää luontaista pyrintöäsi samalla kun etsit
ulkonaisia etuja, vaan aivan välttämättömästi toisen
laiminlyöt, kun toista tavoitat.

XIV.
1. Jos haluat lastesi, vaimosi, ystäviesi aina elävän, olet houkkio,
sillä silloin haluat vallassasi olematonta olemaan sinun vallassasi ja
vieraalle kuuluvaa kuulumaan sinulle. Samoin jos tahdot, että
palvelijasi olisi erehtymätön, olet tyhmä, sillä silloin tahdot,
että paha ei olisi pahaa, vaan jotakin muuta. Mutta jos toivomuksesi
toteutumista hartaasti haluat, voit sen saavuttaa: harrastamalla sitä,
mikä sinun on mahdollinen saavuttaa.
2. Jokaisen valtias on se, jolla on valta joko hankkia niitä, mitä
hän tahtoo, tai poistaa luotansa, mitä ei tahdo. Joka siis tahtoo olla
vapaa, älköön tahtoko älköönkä välttäkö mitään
mikä on muiden vallassa; ellei niin tee, joutuu ehdottomasti orjaksi.

XV.
Muista että sinun tulee käyttäytyä niinkuin pidoissa: jos
tuodaan sinullekin, ojenna kätesi ja ota kohtuullisesti. Jos tarjooja
menee ohitsesi, älä häntä pidätä; jos ei vielä tule sinun
kohdallesi, älä etäältä huomauta haluasi, vaan odota vuoroasi.
Käyttäydy näin vaimoasi ja lapsiasi kohtaan, näin julkisuutta ja
rikkautta kohtaan, ja niin sinä kerran olet arvollinen jumalain
juhlavieraaksi. Mutta jospa jätät ottamatta mitä sinulle eteesi
osoitetaan, ei sinusta tule ainoastaan jumalain juhlavieras, vaan
vieläpä osa-veli vallassa. Niinhän teki Diogenes, niin Herakleitos
ja muut heidän kaltaisensa, ja syystä he olivat jumalaisia ja sen
nimityksen saivat.

XVI.
Jos näet jonkun itkevän poikansa poismenoa tai tavaransa
tuhoutumista, varo ettei tuo näky harhauta sinua luulemaan noiden
ulkonaisten asioitten tähden hänen olevan onneton, vaan ole heti

valmis ajattelemaan: tuota ihmistä ei itketä se, mikä on tapahtunut,
sillä ei se toistakaan tuskauta, vaan sen tapahtuman arvioiminen.
Älä sentään hidastele ymmärryksesi mukaan seurustella
hänen kanssansa, ja jos niin osuu, itkeä yhdessä, mutta varo
sisällisesti sen surun saaliiksi joutumasta.

XVII.
Muista olevasi sellaisen näytelmän esittäjä kuin johtaja tahtoo:
joko lyhyen tai pitkän. Jos hän tahtoo sinun näyttelevän
köyhää, tee se taitavasti, samoin jos rampaa, virkamiestä,
yksityistä, sillä sinun asiasi on annetun osan suorittaminen hyvin;
sen valitseminen on toisen asiana.

XVIII.
Kun korppi koikkuu onnettomuutta ennustaen, älköön se näky
sinua säikäyttäkö, vaan heti selitä ja sano itsellesi: tuo ei
aavista mitään minulle, vaan ehkä raukalle ruumiilleni tai
vähäpätöisille varoilleni tai mukamalle maineelleni tai lapsilleni
tai vaimolleni. Minulle ennustaa kaikki onnea, jos minä tahdon,
sillä mitä hyvänsä niistä tapahtuneekin, on minun vallassani
käyttää sitä hyödykseni.

XIX.
1. Voit olla voittamaton, jos et mene mihinkään otteluun, jossa
voitto ei riipu sinusta.
2. Nähdessäsi jonkun hyvin kunnioitetun tai mahtavan tai muuten
arvokkaan, katso ettet tuon näyn tempaamana ylistä häntä
onnelliseksi, sillä jos hyvän olemus riippuu niistä, mitkä ovat
meidän vallassamme, ei kateudella eikä pahansuonnilla ole
yhtään tilaa; ethän sinä itse tahdo olla kuningas tai presidentti

tai muu korkein, vaan vapaa. Mutta sinne vapauteen vie vain yksi tie:
olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän vallassamme.

XX.
Muista, että ei parjaaja eikä lyöjä sinua loukkaa; vaan se
mielipide heistä, että he ovat loukkaajia. Kun siis joku
ärsyttää sinua, tiedä että oma otaksumisesi on sinua
ärsyttänyt. Eritoten siis koeta olla niin, että ajatuksesi ei sinua
eksytä, sillä kun kerran saat aikaa ja viihdykettä, hillitset
helpommin itsesi.

XXI.
Olkoon silmissäsi joka päivä kuolema, maanpako ja kaikki muu
pelottavalta näyttävä, mutta ennen kaikkia kuolema; silloin et
milloinkaan halua mitään alhaista etkä mitään yletöntä.

XXII.
Jos rakastat viisautta, varustaudu tuotapikaa siihen, että monet sinua
nauravat ja ilkkuvat ja sanovat, että äkkiäpä meille tuli
tietoviisas, sekä kysyvät: mistä meille tämä ylväs
silmänimanne? Mutta älä sinä ylvästele, vaan pidä mikä
mielestäsi näyttää parhaalta ikäänkuin Jumalan
järjestämänä siihen asemaan, ja muista senvuoksi, että jos
pysyt siinä, niin entiset ilkkujasi sinua sittemmin ihailevat; mutta jos
annat itsesi heistä alakynteen, joudut kaksinverroin naurunalaiseksi.

XXIII.
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 15
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.