lapsenkin ylenkatsottavaksi, vastaantulijoitten ilkuttavaksi, kaikessa olla alempana, -- kunniassa ja viroissa, oikeuden edess?�� ja kaikissa toimissa.
7. Ajattele t?��t?��, tahdotko siten lunastaa tyyneyden, vapauden, mielenrauhan. P?��invastaisessa tapauksessa ?��l?�� ryhdy ?��l?��k?�� lasten lailla ole t?��n?��?��n tietoviisas, sitten tullimies, sittemmin puhuja, senj?��lkeen kuninkaan k?��skyl?��inen. N?��m?�� eiv?��t sovellu yhteen. Sinun t?��ytyy olla yksi persoonallisuus, hyv?�� tai huono. Sinun tulee harjoittaa hengenvoimiasi tai ulkonaisia kykyj?��, harrastaa sis?��ist?�� tai ulkoista uurastusta, -- olla el?��m?��nviisas tai maailmanlapsi.
XXX.
Velvollisuudet johtuvat yleens?�� keskin?��isist?�� olosuhteista. Sinulla on is?��: velvollisuus on huolehtia h?��nest?��, totella kaikessa, k?��rsi?�� h?��nelt?�� nuhdetta ja kuritusta. Ent?�� jos h?��n on paha? Miss?�� on m?��?��r?��tty, ett?�� luonnon olisi tullut tehd?�� sinulle hyv?�� is?�� eik?�� vain is?��? Veljesi tekee v?��?��rin sinulle: noudata sin?�� silloin s?��?��dyllisyytt?�� h?��nt?�� kohtaan ?��l?��k?�� katso mit?�� h?��n tekee, vaan mik?�� on sinun teht?��v?��si luonnon lain mukaan. Eih?��n toinen sinua loukkaa, ellet itse tahdo; mutta silloin olet loukattu, kun luulet, ett?�� sinua loukataan. Silloin siis havaitset naapurin, kansalaisen, virkamiehen velvollisuuden, kun totut tarkkaamaan keskin?��isi?�� olosuhteita.
XXXI.
1. Mit?�� tulee jumalanpelkoon, tied?��, ett?�� p?��?��asia siin?�� on omata oikeat k?��sitteet, nimitt?��in ett?�� Jumala on ja hyvin ja oikeudenmukaisesti hallitsee kaikkea, ja sinun tulee j?��rjest?��?�� itsesi jumaluutta tottelemaan ja mukautumaan kaikkeen mit?�� tapahtuu sek?�� vapaaehtoisesti havaitsemaan siin?�� korkeimman j?��rjen m?��?��r?��yksi?��. Niin ollen et milloinkaan saa syyt?�� moittia kaitselmusta etk?�� syytt?��?�� j?��?��neesi huolenpitoa vaille.
2. Mutta siihen mielentilaan ei ole mahdollinen tulla, ellet irtaannu niist?�� seikoista, mitk?�� eiv?��t ole meid?��n vallassamme, ja katso hyv?��n ja pahan riippuvan ainoastaan niist?��, mitk?�� ovat meid?��n vallassamme; sill?�� jos otaksut jonkin niist?�� [mitk?�� eiv?��t ole meid?��n vallassamme] olevan hyv?��?�� tai pahaa, on t?��st?�� seurauksena, ett?�� kun menet?��t jotakin hyv?��?��, jota tahdot, tai kohtaat jotakin pahaa, jota et tahdo, sin?�� soimaat ja vihaat t?��llaisen aiheuttajaa.
3. Jokainen el?��v?�� on nimitt?��in luonnostansa sellainen, ett?�� pakenee ja karttaa niinhyvin sit?��, mik?�� n?��ytt?��?�� h?��nelle vahingolliselta, kuin vahingon aiheuttajaa, vaan suosii ja tavoittaa hy??dyllist?�� ja sen aiheuttajaa. On siis mahdotonta, ett?�� se, joka luulee itse?��ns?�� vahingoitettavan, iloitsisi luulemastansa vahingonaiheuttajasta, samoinkuin h?��n tietenk?��?��n ei voi iloita itse vahingosta.
4. T?��st?�� tulee sekin, ett?�� poika solvaisee is?��?��ns?��, kun ei saa luulemaansa hyv?��?��. T?��m?�� se teki Polyneikes ja Eteokles veljekset riitaveljiksi [ja toistensa tappajiksi], kun luulivat tyrannivallan olevan hyv?��?��. T?��m?��n t?��hden moittii jumaluutta maamies, merimies, kauppamies, niin my??s ne, jotka vaimonsa ja lapsensa ovat menett?��neet. Sill?�� miss?�� on hy??ty?��, siell?�� ollaan my??s jumalisia. Sent?��hden joka huolehtii haluta ja inhota sit?��, mit?�� h?��nen tulee, h?��n samalla huolehtii hurskaudesta ja jumalanpelosta.
5. Uhrata, lahjoittaa ja antaa pyhiin tarkoituksiin isien tavan mukaan sopii aina puhtaalla mielell?��, ei kevytmielisesti eik?�� huolimattomasti, ei kitsaasti eik?�� yli varainsa.
XXXII.
1. Jos menet ennustamoon[1], muista olevasi tiet?��m?��t??n siit?��, mit?�� tapahtuu, vaan ett?�� tulet sit?�� ennustajalta tiedustelemaan, mutta mink?��lainen tulos on, siit?�� olit tietoinen tullessasi, jos vain olet viisas. Sill?�� jos se on niit?��, jotka eiv?��t ole meid?��n vallassamme, on v?��ltt?��m?��t??nt?��, ett?�� se ei ole hyv?��?�� eik?�� pahaa.
[1] Kreikkalaisilla oli erityisi?�� ennustuspaikkoja ja temppeleit?��, joita pidettiin pyhin?�� ja joissa uskottiin pappien, papittarien y. m. v?��lityksell?�� saatavan tulevaisuuden tietoja ja jumalain tahdon ilmauksia.
2. ??l?�� siis osoita ennustajalle haluasi tai inhoasi ?��l?��k?�� vavisten h?��nt?�� l?��hesty, vaan hyvin tiet?��en, ett?�� mit?�� hyv?��ns?�� seuraakin, se on perin yhdentekev?��?�� eik?�� ensink?��?��n satu sinuun, mutta millaista tahansa se onkin, sopii sit?�� hyvin k?��ytt?��?�� eik?�� kukaan ole esteen?��si. Luottamuksessa siis l?��hesty jumaluutta niinkuin neuvojaasi, ja muuten kun jokin neuvo on sinulle annettu, muista neuvonantajaasi ja ket?�� tottelemattomuudellasi ylenkatsot.
3. Mutta tule tiedustelemaan ennustajalta, niinkuin k?��ski Sokrates, vain sellaisia seikkoja, joissa kaiken harkinnan per?��st?�� voidaan vedota lopputulokseen ja joissa ei j?��rjell?�� eik?�� mill?��?��n muulla keinolla voida kyseenalaisesta tapauksesta selv?��?�� saada. Siis kun on vaarassa autettava yst?��v?��?�� tai is?��nmaata, ei tule tiedustella onko tuohon vaaraan antauduttava, sill?�� jos saat vastauksen, ett?�� uhrisi tiet?��?�� onnettomuutta, on selv?��, ett?�� ennustetaan kuolemaa tai jonkin ruumiinj?��senen menetyst?�� tai maanpakoa; mutta terve j?��rki sanoo, ett?�� vaikka niinkin k?��visi, on yst?��v?��?�� ja is?��nmaata vaarassa autettava. Tottele siis suurempaa tiet?��j?��?��, Pythiosta, joka ajoi temppelist?�� tiehens?�� sen, joka ei ollut auttanut hengenvaaraan joutunutta yst?��v?��?��ns?��.[1]
[1] Kaksi yst?��v?��?�� matkalla Delfoin tiet?��j?��temppeliin joutui ry??v?��rien k?��siin; toinen sai surmansa, toinen p?��?��si pakoon ja tuli temppeliin, mutta h?��net ajettiin pois, koska h?��n oli vaarassa hylj?��nnyt yst?��v?��ns?��.
XXXIII.
1. M?��?��r?��?�� jo itsellesi jokin tunnusmerkki ja el?��m?��nohje, jota noudatat sek?�� yksin ollen ett?�� ihmisten seurassa.
2. Ja ollos enimmiten vaiti tai puhu milloin on v?��ltt?��m?��t??nt?�� ja tee se lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilaisuus vaatii puhumaan, haasta sin?��kin, mutta ?��l?�� mit?�� hyv?��ns?��, ei tappeluista eik?�� kilpa-ajoista, ei painijoista, ei sy??mingist?�� eik?�� juomingista ja muusta mit?�� kaikkialla kuulee, kaikkein v?��himmin ihmisi?�� moittien tai kiitt?��en tai toisiinsa vertaillen.
3. Jos vain osaat, ohjaa sanoillasi seurassa olijoitten puheet arvokkaisiin asioihin, mutta jos olet osunut varsin vierasten joukkoon, ole vaiti!
4. Naurua ?��lk????n olko paljon, ei usein eik?�� ylett??m?��sti.
5. Vannomista v?��lt?��, jos suinkin mahdollista, kokonaan, mutta ellei se k?��y p?��ins?��, olosuhteitten mukaan.
6. Karta julkisia ja kehnojen kestej?��. Jos kuitenkin v?��list?�� tilaisuus vaatii niihin, ponnista koko tarkkuutesi siihen, ettet itse alennu t??rkeyteen. Sill?�� tied?��, ett?�� jos seuralainen on saastainen, niin my??s h?��nen kanssansa seurustelija v?��ltt?��m?��tt?��
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.
