Ojennusnuora | Page 7

apua yst?��ville". Mit?�� tarkoitat avuttomuudella? Sit?��k?? etteiv?��t saa sinulta rahapenni?�� tai ettet sin?�� voi tehd?�� heit?�� valtion kansalaisiksi? Kuka sinulle on sanonut, ett?�� nuo asiat ovat meid?��n vallassamme eik?�� muiden teht?��vi?��? Kuka voi antaa toiselle, mit?�� itsell?�� ei ole? "Hanki sitten", sanovat, "ett?�� mekin saisimme".
3. Jos voin hankkia s?��ilytt?��en itseni sive?��n?��, rehellisen?�� ja ylev?��mielisen?��, niin osoita minulle tie siihen, ja min?�� hankin. Mutta jos vaaditte minua menett?��m?��?��n oman hyv?��ni, jotta te saisitte sit?��, mik?�� ei ole itsest?��?��n hyv?��?��, niin tottakai n?��ette kuinka kohtuuttomia ja ymm?��rt?��m?��tt??mi?�� olette. Mit?�� te mieluummin tahdotte? Rahaa vai sive?��n ja uskollisen yst?��v?��n? Siihen siis minua ennemmin avustakaa ?��lk?��?��k?�� vaatiko minua tekem?��?��n sit?��, mill?�� sen ansion juuri kadotan.
4. Mutta, sanovat, is?��nmaa kaipaa apuani, mik?��li se minusta riippuu. Kysynp?�� taas: mink?��laista apua? Pylv?��ikk??j?�� ja kylpylaitoksia ei se sinulta tietenk?��?��n saa. Ja mit?�� se merkitsee? Eih?��n sepp?�� tee saappaita eik?�� suutari sirppej?��: on kylliksi, kun kukin tekee teht?��v?��ns?��. Ja jos sin?�� hankit is?��nmaalle jonkun toisen kansalaisen, joka on sive?�� ja rehellinen, etk?? silloin hy??dyt?�� is?��nmaata? Totisesti! Etk?? sin?�� siis ole saattanut olla is?��nmaallesi hy??dyllinen!
5. Mik?�� on niinmuodoin, sanovat, minun asemani yhteiskunnassa? Mik?�� hyv?��ns?��, kun vaan olet sive?�� ja rehellinen. Mutta jos n?��m?�� ominaisuudet menett?��en tahdot is?��nmaata auttaa, mit?�� hy??ty?�� sille heruisi sinusta, jos olet siveet??n ja ep?��rehellinen?

XXV.
1. Jos pidoissa joku pidet?��?��n parempana sinua, mik?�� ilmenee joko kohteliaisuudessa tai neuvonpiteeseen pyyt?��misess?��, niin sinun tulee iloita, ett?�� h?��nelle niin k?��y, jos tuo on hyv?��?��; mutta jos se on pahaa, ?��l?�� suututtele, ett?�� sinun ei niin k?��ynyt. Muista, ett?�� kun sin?�� et tuon toisen tavoin puuhaa saavuttaaksesi sit?��, mik?�� ei ole meid?��n vallassamme, sin?�� et my??s sit?�� ansaitse.
2. Kuinka nimitt?��in voisi samanlaista kohtelua saada se, joka ei k?��y jonkun ovissa, ei noutele eik?�� kiittele h?��nt?��, kuin se, joka k?��y, noutelee ja kiittelee h?��nt?��. Olisit siis kohtuuton ja vaativainen, jos myym?��hintaa maksamatta tahtoisit sen saada ilmaiseksi.
3. Mill?�� hinnalla kaupataankaan kaalia? Sanokaamme obolilla. Jos siis joku antaa obolin ja saa kaalia, mutta sin?�� et anna etk?�� saa, ?��l?�� luulottele sinulle k?��yneen huonommin kuin h?��nelle, sill?�� niinkuin h?��nell?�� on kaalinsa, niin on sinulla rahasi, jota et antanut.
4. Samoin on t?��ss?��kin asian laita. Sinua ei kutsuttu jonkun pitoihin? sill?�� sin?�� et antanut kutsujalle sit?�� hintaa, jolla kutsu olisi ollut saatava: k?��tteleminen on sen myyntihinta, ja palveliaisuus. Anna siis maksu, josta se myyd?��?��n, jos se mielest?��si on sen arvoinen. Mutta jos et tahdo sit?�� maksaa ja haluat kuitenkin sen saada, olet vaativainen ja typer?��.
5. Eik?? sinulla siis ole mit?��?��n tuon kekkerin sijasta? Onpa niinkin: sinun ei ole tarvinnut vastoin tahtoasi kiitell?�� ket?��?��n eik?�� k?��rsi?�� alentumista h?��nen ovillansa.

XXVI.
Luonnon neuvo opitaan niist?�� asioista, joista meill?�� keskemme ei ole erimielisyytt?��; esim. kun toisen palvelija s?��rkee astian, ollaan heti valmis sanomaan, ett?�� tuo on tavallista. Tied?�� siis, ett?�� kun jokin sinun omasi s?��rjet?��?��n, tulee sinun olla samanlainen kuin olit toisen oman s?��rkyess?��. Seuraa t?��t?�� s?��?��nt???�� t?��rke?��mmiss?��kin asioissa. Kun toisen lapsi kuoli tai vaimo, ei ole ket?��?��n, joka ei sanoisi, ett?�� se oli inhimillist?��. Mutta kun jonkun oma lapsi tai vaimo kuoli, heti kuullaan: oi voi minua onnetonta! Tulisi kuitenkin muistaa, mit?�� tunsimme, kun sit?�� samaa muista kuulimme.

XXVII.
Niinkuin p?��?��m?��?��r?��?�� ei aseteta siin?�� tarkoituksessa, ett?�� sit?�� ei saavutettaisi, niin ei my??s ole maailmassa luonnon pahaa.

XXVIII.
Jos joku j?��tt?��isi sinun ruumiisi jonkun vastaantulijan mielivaltaan, sin?�� tietenkin vihastuisit; mutta kun sin?�� j?��t?��t mielesi kenenk?�� hyv?��ns?�� herjaajan loukattavaksi ja h?��iritt?��v?��ksi, etk?? sit?�� h?��pe?��?

XXIX.
1. Tarkkaa kunkin ty??n edellytyksi?�� ja seurauksia, ennenkuin siihen ryhdyt. Ellet niin tee, p?��?��set alkuun tosin alttiisti, seurauksista v?��litt?��m?��tt?��, mutta sittemmin erin?��isten vaikeuksien esiytyess?�� saat siit?�� h?��pe?��llisesti luopua.
2. Aiot voittaa kilpailuissa? Niin min?��kin, totisesti! sill?�� se on somaa. Mutta tarkkaa edellytyksi?�� ja seurauksia ennenkuin tartut toimeen. Sinun t?��ytyy taipua kovaan kuriin, nauttia pakkoravintoa, pid?��tty?�� leivoksista, harjoitella v?��kisin, m?��?��r?��hetkin?��, kuumassa ja kylm?��ss?��, et saa juoda kylm?��?�� etk?�� viini?�� mielesi mukaan, lyhyesti sanoen: tulee j?��tt?��?�� itsesi johtajan valtaan niinkuin l?��?��k?��rin k?��siin. Sitten itse kilpailussa peitty?�� p??lyyn, ehk?�� katkaista k?��tens?��, nyrj?��ytt?��?�� jalkansa, niell?�� tuntuvasti tomua, kenties k?��rsi?�� iskuja, ja kaiken t?��m?��n ohessa h?��vit?��.
3. Tarkkaa t?��t?�� kaikkea ja tule voitteluun, jos viel?�� mielesi tekee, muutoinhan ajelehdit niinkuin lapset, jotka leikkiv?��t milloin painijoita, milloin miekkailijoita, milloin torventoitottajia, milloin n?��ytelm?��taiteilijoita: niin sin?��kin, tahdot olla ensin voimailija, sitten miekkailija, sitten puhuja, senj?��lkeen tietoviisas, mutta kaikesta sielustasi et mit?��?��n, vaan niinkuin apina matkit kaikkea n?��kem?��?��si ja mik?�� milloinkin sinua miellytt?��?��. Et nimitt?��in ryhtynyt harkinnalla mihink?��?��n etk?�� eri n?��k??kantoja tarkaten, vaan satunnaisesti ja viile?��n vaiston mukaan.
4. Siten er?��?��t n?��hdess?��ns?�� tietoviisaan ja kuullessaan jonkun puhuvan niinkuin Eufrates puhui[1] (vaikka kuka osaa niin puhua kuin h?��n?) tahtovat itsekin olla viisaita.
[1] Eufrates oli stoalainen tietoviisas Syyriasta, Plinius nuoremman (62--112) yst?��v?��. Toisen tekstin mukaan on sanottava: "niinkuin Sokrates hyvin puhuu".
5. Ihminen, ajattele ensin, mink?��lainen on teht?��v?��, sitten arvosta omat voimasi, voitko kest?��?��. Tahdot suorittaa viisiottelu-urheilun tai painia: tarkasta k?��sivartesi, reitesi, tutki lanteesi, sill?�� toinen soveltuu toiseen eik?�� jokainen samaan.
6. Arveletko, ett?�� tietoviisaaksi pyrkien saisit samalla lailla sy??d?��, juoda, haluta, kenkkuilla? Etp?�� vaan! T?��ytyy valvoa, ponnistaa, erkaantua omaisistasi, joutua