Ojennusnuora | Page 9

saastuu, vaikka kohta itse olisikin puhdas.
7. Ota ruumiin tarpeeksi sit?��, mik?�� on sille pelk?��st?��?��n hy??dyksi, niinkuin ruokaa, juomaa, vaatteet, koti, palvelus, mutta sys?��?�� syrj?��?��n kaikki mik?�� on ulkokultaista ja ylellist?��.
8. Lemmennautinnoista ennen naimista on parhaansa mukaan pysytt?��v?�� puhtaana; mutta jos tulee koskeneeksi, on s?��?��dyllisyytt?�� noudatettava; ?��l?�� kuitenkaan suututtele toisin tehneille ?��l?��k?�� syyt?�� ?��l?��k?�� paljoa kerskaile, ettet itse niin tee.
9. Jos joku sinulle sanoo, ett?�� se ja se puhuu sinusta pahaa, ?��l?�� puolusta itse?��si siit?�� mit?�� on puhuttu, vaan vastaa, ett?�� "h?��n n?��ht?��v?��sti ei tunne minun muita huonoja puoliani, sill?�� muutoin h?��n ei olisi puhunut vain t?��llaista".
10. Ei ole tarpeellista useinkaan k?��yd?�� n?��ytelmiss?��; jos silloin t?��ll??in tilaisuutta siihen olisi, k?��ytt?��ydy niin, ettet n?��yt?�� huolehtivan mist?��?��n muusta kuin itsest?��si: anna asioitten vain menn?�� menoansa ja voittajan voittaa, sill?�� niin sin?�� s?��ilyt levottomuudelta. Mutta suosiopauhusta, naurunremusta ja liiallisista liikkeist?�� pysy aivan erill?��si. N?��ytelm?��st?�� poistuttuasi ?��l?�� paljon puhu siell?�� tapahtuneesta, paitsi siit?�� mik?�� on sinulle edistykseksi, sill?�� silloinhan n?��ytt?��isi silt?��, ett?�� olet vieh?��ttynyt n?��ytelm?��?��n.
11. ??l?�� mene kaikenlaisiin luentoihin ajattelematta ja kevytmielisesti; mutta silloin kun menet, s?��ilyt?�� arvosi ja vakavuutesi ?��l?��k?�� ole muille vaivaksi!
12. Kun joudut seurustelemaan jonkun semminkin arvohenkil??n kanssa, kuvittele kuinka t?��ll??in olisi tehnyt Sokrates tai Zeno, niin sinun ei tarvitse ep?��r??id?�� miten milloinkin soveliaasti menettelet.
13. Kun k?��yt jonkun mahtimiehen luo, ajattele menness?��si, ettet tapaa h?��nt?�� kotona, ett?�� sinua ei oteta vastaan, ett?�� ovia ei avata, ett?�� h?��n ei sinusta v?��lit?��. Ja jos n?��ist?�� huolimatta velvollisuutesi on menn?��, mene ja k?��rsi kaikki, mit?�� tapahtuu, ?��l?��k?�� sano itseksesi: ei ollut sen arvoinen, sill?�� on taitamatonta pahoitella ulkonaisista asioista.
14. Seuroissa ?��l?�� usein ja kovin paljon muistele omia toimiasi ja vaarojasi, sill?�� vaikka itsellesi onkin mieluista muistella vaarojasi, ei ole muille yht?�� mieluista kuunnella sinun kohtaloitasi.
15. ??l?�� yrit?�� her?��tt?��?�� naurua, sill?�� se on liukas tie taitamattomien tapoihin ja riitt?��?�� heikent?��m?��?��n l?��heistesi kunnioitusta sinua kohtaan.
16. Vaarallistakin on ryhty?�� rivoja puhumaan. Jos sellaista sattuu, on paikallansa nuhdella alkajaa, tai jos ei se ole mahdollista, vaieten, punastuen ja ep?��?��vin ilmein selv?��sti osoittaa vastenmielisyytt?��si sellaisesta puheesta.

XXXIV.
Jos mieless?��si kuvittelet jotakin huvin nautintoa, ole niinkuin ainakin varuillasi, ettei se sinua vieh?��t?�� mukaansa. Anna mieluummin sen asian l?��het?�� itsest?��?��n ja voita itselt?��si viel?�� pikku viivytys! Sitten muista kumpaakin aikaa, sek?�� jona nautit huvia ett?�� sit?��, jolloin nautittuasi my??hemmin kadut ja itse soimaat itse?��si, ja aseta n?��ille vastakohdaksi ilosi ja tyytyv?��isyytesi siit?��, ett?�� pid?��tyit nautinnolta. Mutta jos sinulle aika tulisi ryhty?�� tuohon, varo, ettei sen vieh?��tys, hauskuus ja houkutus voita sinua, vaan aseta vastakohdaksi, kuinka paljon parempi on tietoisuutesi siit?��, ett?�� olet saavuttanut niin suuren voiton.

XXXV.
Kun teet jotakin, mink?�� harkittuasi katsot teht?��v?��ksi, ?��l?�� yht?��?��n v?��isty sit?�� varten, ettei n?��ht?��isi mit?�� teet, vaikka monet arvostelisivatkin sit?�� aivan toisin. Sill?�� jos teet jotakin v?��?��rin, j?��t?�� se ty??, jos taas oikein, miksi pelk?��isit v?��?��rin arvostelijoita?

XXXVI.
Samoinkuin lauselmat: on p?��iv?��, on y??, ovat varsin sopivia erittelyperusteita, mutta sopimattomia yhdistelyn pohjaksi, samoin my??s itsellens?�� isomman palan valitseminen pidoissa saattaa olla sopivaa ruumiin kannalta, mutta on sopimatonta seuran yhteishengen ja h?��veli?��isyyden noudattamisen kannalta. Kun siis olet jonkun vieraana, muista, ettet eteesi asetetuista ainoastaan n?��e ruumiille sopivia, vaan osoitat my??s is?��nn?��lle soveliasta huomaavaisuutta.

XXXVII.
Jos ryhdyt johonkin ylivoimaiseen teht?��v?��?��n, niin sek?�� toimitat itsesi nolatuksi ett?�� menet?��t sen, mink?�� olisit voinut t?��ytt?��?��.

XXXVIII.
Niinkuin k?��velless?��si varot astumasta naulaan tai nyrj?��ytt?��m?��st?�� jalkaasi, niin my??s varo vahingoittamasta henkist?�� itse?��si. Ja jos joka ty??ss?�� varomme t?��t?��, sit?�� turvallisemmin ryhdymme toimeen.

XXXIX.
Omaisuuden mitta on itsekullakin ruumis samoinkuin jalka on keng?��n mitta. Jos siis t?��ss?�� pysyt, s?��ilyt?��t mitan, mutta jos ylit?��t, liu'ut v?��ltt?��m?��tt?�� ik?��?��nkuin kaltevaa pintaa pitkin. Niin on my??s keng?��n laita, jos ylit?��t jalan tarpeen: tulee ensin kultasaumainen kenk?��, sitten purppurainen, sitten kivihelmill?�� koristettu, sill?�� kun kerran k?��y yli m?��?��r?��n, ei sill?�� en?��?�� ole ollenkaan rajaa.

XL.
Naisia, jopa nelj?��ntoista vuotiaita, miehet mainitsevat "valtiattariksensa". N?��m?�� siis n?��hdess?��?��n, ett?�� heid?��n hyv?��ns?�� on vain miehinen seura, alkavat kaunisteleida ja kaikkensa siihen suunnata. On sen vuoksi vaivann?��??n arvoista pyrki?�� saamaan heid?��t tietoisiksi siit?��, ett?�� heid?��n kaunein kunniansa on esiyty?�� s?��?��dyllisin?�� ja sivein?��.

XLI.
Kehnouden merkki on kuluttaa paljon aikaansa pelk?��st?��?��n ruumiinsa asioitten huolehtimisessa, niinkuin ylett??m?��ss?�� urheilussa, ylensy??misess?�� ja -juomisessa ja muussa el?��imellisten tarpeitten tyydytt?��misess?��. N?��it?�� on teht?��v?�� sivumennen, vaan kaikki toimintamme on t?��hd?��tt?��v?�� henkisen puolemme huolehtimiseen.

XLII.
Jos joku tekee sinulle pahaa tai puhuu sinusta pahaa, niin se tapahtuu siin?�� uskossa ett?�� h?��nen sopii niin menetell?��. Eih?��n ole niin ollen mahdollista, ett?�� h?��n seuraisi sinun k?��sityksi?��si eik?�� omiansa. Jos h?��n n?��in ollen on harhaantunut k?��sityksiss?��?��n, niin h?��n siit?�� saapi itse k?��rsi?�� vahingon, niinkuin joutuu petetyksikin. Sill?�� jos joku otaksuukin vaikeatajuista asiaa, joka on tosi, v?��?��r?��ksi, ei siit?�� totuus k?��rsi, vaan se, joka on totuudesta erehtynyt. N?��ist?�� periaatteista l?��htien sin?�� siis tyynesti k?��rsit soimaajaa ja lausut kussakin tapauksessa: niin on h?��nen mielest?��ns?��.

XLIII.
Jokaisessa asiassa on kaksi kantaa: toinen, joka on siedett?��v?��, toinen, joka ei ole. Esim. jos veljesi tekee sinulle v?��?��rin, ?��l?�� ota asiaa silt?�� kannalta, ett?�� h?��n tekee v?��?��rin, sill?�� t?��m?�� on h?��nen kantansa, siet?��m?��t??n, vaan mieluummin silt?�� kannalta, ett?�� h?��n on veljeni, kasvinkumppanini; silloin omaksut asiasta sen n?��k??kohdan, milt?�� se on