Ojennusnuora | Page 6

t?��llaisista tuumailuista: ellen piittaa omastani, ei minulla ole mist?�� el?��n; ellen kurita palvelijaani, k?��y h?��n kelvottomaksi. Sill?�� on parempi kuolla n?��lk?��?��n vapaana surusta ja pelosta, kuin el?��?�� ylellisyydess?�� levottomana; ja parempi on, ett?�� palvelija on kelvoton kuin sin?�� itse onneton.
2. Alota siis aina pikkuasioista: jos kaadetaan ??ljykannusi, tai varastetaan viini?��si, sano itsellesi: t?��m?�� on tyynimielisyyden, t?��m?�� levollisuuden hinta, sill?�� ilmaiseksi ei saa mit?��?��n. Kun kutsut palvelijaasi, ajattele, ett?�� h?��n kenties ei kuule sinua, tai jos h?��n kuulee, ei tee mit?�� sin?�� tahdot; mutta ei niin saa olla, ett?�� siit?�� riippuisi sinun levottomuutesi.

XIII.
Jos tahdot edisty?��, niin sied?�� ett?�� sinua ulkonaisissa asioissa saatetaan pit?��?�� typer?��n?�� ja yksinkertaisena. Et saa tahtoa n?��ytt?��v?��si tiet?��v?��iselt?��, ja jos joidenkuiden mielest?�� n?��yt?��t sellaiselta, ep?��ile itse?��si. Tiet?��??s nimitt?��in, ett?�� ei ole helppo s?��ilytt?��?�� luontaista pyrint???��si samalla kun etsit ulkonaisia etuja, vaan aivan v?��ltt?��m?��tt??m?��sti toisen laiminly??t, kun toista tavoitat.

XIV.
1. Jos haluat lastesi, vaimosi, yst?��viesi aina el?��v?��n, olet houkkio, sill?�� silloin haluat vallassasi olematonta olemaan sinun vallassasi ja vieraalle kuuluvaa kuulumaan sinulle. Samoin jos tahdot, ett?�� palvelijasi olisi erehtym?��t??n, olet tyhm?��, sill?�� silloin tahdot, ett?�� paha ei olisi pahaa, vaan jotakin muuta. Mutta jos toivomuksesi toteutumista hartaasti haluat, voit sen saavuttaa: harrastamalla sit?��, mik?�� sinun on mahdollinen saavuttaa.
2. Jokaisen valtias on se, jolla on valta joko hankkia niit?��, mit?�� h?��n tahtoo, tai poistaa luotansa, mit?�� ei tahdo. Joka siis tahtoo olla vapaa, ?��lk????n tahtoko ?��lk????nk?�� v?��ltt?��k?? mit?��?��n mik?�� on muiden vallassa; ellei niin tee, joutuu ehdottomasti orjaksi.

XV.
Muista ett?�� sinun tulee k?��ytt?��yty?�� niinkuin pidoissa: jos tuodaan sinullekin, ojenna k?��tesi ja ota kohtuullisesti. Jos tarjooja menee ohitsesi, ?��l?�� h?��nt?�� pid?��t?��; jos ei viel?�� tule sinun kohdallesi, ?��l?�� et?��?��lt?�� huomauta haluasi, vaan odota vuoroasi. K?��ytt?��ydy n?��in vaimoasi ja lapsiasi kohtaan, n?��in julkisuutta ja rikkautta kohtaan, ja niin sin?�� kerran olet arvollinen jumalain juhlavieraaksi. Mutta jospa j?��t?��t ottamatta mit?�� sinulle eteesi osoitetaan, ei sinusta tule ainoastaan jumalain juhlavieras, vaan viel?��p?�� osa-veli vallassa. Niinh?��n teki Diogenes, niin Herakleitos ja muut heid?��n kaltaisensa, ja syyst?�� he olivat jumalaisia ja sen nimityksen saivat.

XVI.
Jos n?��et jonkun itkev?��n poikansa poismenoa tai tavaransa tuhoutumista, varo ettei tuo n?��ky harhauta sinua luulemaan noiden ulkonaisten asioitten t?��hden h?��nen olevan onneton, vaan ole heti valmis ajattelemaan: tuota ihmist?�� ei itket?�� se, mik?�� on tapahtunut, sill?�� ei se toistakaan tuskauta, vaan sen tapahtuman arvioiminen. ??l?�� sent?��?��n hidastele ymm?��rryksesi mukaan seurustella h?��nen kanssansa, ja jos niin osuu, itke?�� yhdess?��, mutta varo sis?��llisesti sen surun saaliiksi joutumasta.

XVII.
Muista olevasi sellaisen n?��ytelm?��n esitt?��j?�� kuin johtaja tahtoo: joko lyhyen tai pitk?��n. Jos h?��n tahtoo sinun n?��yttelev?��n k??yh?��?��, tee se taitavasti, samoin jos rampaa, virkamiest?��, yksityist?��, sill?�� sinun asiasi on annetun osan suorittaminen hyvin; sen valitseminen on toisen asiana.

XVIII.
Kun korppi koikkuu onnettomuutta ennustaen, ?��lk????n se n?��ky sinua s?��ik?��ytt?��k??, vaan heti selit?�� ja sano itsellesi: tuo ei aavista mit?��?��n minulle, vaan ehk?�� raukalle ruumiilleni tai v?��h?��p?��t??isille varoilleni tai mukamalle maineelleni tai lapsilleni tai vaimolleni. Minulle ennustaa kaikki onnea, jos min?�� tahdon, sill?�� mit?�� hyv?��ns?�� niist?�� tapahtuneekin, on minun vallassani k?��ytt?��?�� sit?�� hy??dykseni.

XIX.
1. Voit olla voittamaton, jos et mene mihink?��?��n otteluun, jossa voitto ei riipu sinusta.
2. N?��hdess?��si jonkun hyvin kunnioitetun tai mahtavan tai muuten arvokkaan, katso ettet tuon n?��yn tempaamana ylist?�� h?��nt?�� onnelliseksi, sill?�� jos hyv?��n olemus riippuu niist?��, mitk?�� ovat meid?��n vallassamme, ei kateudella eik?�� pahansuonnilla ole yht?��?��n tilaa; eth?��n sin?�� itse tahdo olla kuningas tai presidentti tai muu korkein, vaan vapaa. Mutta sinne vapauteen vie vain yksi tie: olla v?��litt?��m?��tt?�� siit?��, mik?�� ei ole meid?��n vallassamme.

XX.
Muista, ett?�� ei parjaaja eik?�� ly??j?�� sinua loukkaa; vaan se mielipide heist?��, ett?�� he ovat loukkaajia. Kun siis joku ?��rsytt?��?�� sinua, tied?�� ett?�� oma otaksumisesi on sinua ?��rsytt?��nyt. Eritoten siis koeta olla niin, ett?�� ajatuksesi ei sinua eksyt?��, sill?�� kun kerran saat aikaa ja viihdykett?��, hillitset helpommin itsesi.

XXI.
Olkoon silmiss?��si joka p?��iv?�� kuolema, maanpako ja kaikki muu pelottavalta n?��ytt?��v?��, mutta ennen kaikkia kuolema; silloin et milloinkaan halua mit?��?��n alhaista etk?�� mit?��?��n ylet??nt?��.

XXII.
Jos rakastat viisautta, varustaudu tuotapikaa siihen, ett?�� monet sinua nauravat ja ilkkuvat ja sanovat, ett?�� ?��kki?��p?�� meille tuli tietoviisas, sek?�� kysyv?��t: mist?�� meille t?��m?�� ylv?��s silm?��nimanne? Mutta ?��l?�� sin?�� ylv?��stele, vaan pid?�� mik?�� mielest?��si n?��ytt?��?�� parhaalta ik?��?��nkuin Jumalan j?��rjest?��m?��n?�� siihen asemaan, ja muista senvuoksi, ett?�� jos pysyt siin?��, niin entiset ilkkujasi sinua sittemmin ihailevat; mutta jos annat itsesi heist?�� alakynteen, joudut kaksinverroin naurunalaiseksi.

XXIII.
Jos joskus osut ulkomaailman puoleen k?��?��ntym?��?��n tahtoen tehd?�� jollekulle mieliksi, tied?�� menett?��neesi ryhtisi. Riitt?��k????n siis sinulle kaikessa se, ett?�� olet viisas, mutta jos tahdot my??s n?��ytt?��?�� olevasi viisas, n?��ytt?��ydy sellaisena itsellesi, ja siin?�� on sinulle kyllin.

XXIV.
1. ??lk????n sinua tuskauttako t?��llaiset mietteet: min?�� el?��n huomaamattomana, en ole miss?��?��n mik?��?��n. Sill?�� jos se, ett?�� jotakuta ei huomata, on pahaa, ei toki toinen voi pahaan sinua saada, ei enemp?��?�� kuin h?��pe?��?��nk?��?��n. Tokkohan siis onkaan sinun teht?��v?��si p?��?��st?�� hallitukseen, saada kutsuja kemuihin? Ei suinkaan! Kuinka se sitten olisi huomaamattomuutta sinua kohtaan? Ja etk?? ole mik?��?��n miss?��?��n sin?��, jonka tulee jotakin olla vain niiss?��, jotka ovat sinun vallassasi, ja joissa saatatkin olla suurimman arvoinen?
2. Mutta sinusta "ei ole