Novelleja II | Page 6

Samuli Suomalainen
oma j?sen. V?liin yst?vykset jankkasivatkin kesken??n, mutta sek??n ei ollut sen vaarallisempaa kuin ett? seuraavassa silm?nr?p?yksess? j?lleen olivat paraimpia yst?vi? maailmassa. Jankatessaankaan eiv?t osanneet suuttua toisiinsa.
Kalalla k?viv?t yst?vykset kes?iseen aikaan harva se p?iv?, ja onni, kuten kalamiehen onni konsanaankin, oli hyvin vaihteleva. Milloin saatiin, milloin oltiin saamatta, milloin oli saalis runsas, milloin v?h?inenkin oli p??ssyt irti.
-- "Harmittaa minua viel?kin se hauen pakana", puheli v?liin Sj?blom, paluumatkalla. "Harmittaa minua. Suuri oli raato ja niin n?et pani vastaan, niin, niin, ett?... Ja pitip?s vaan pahuksen jo tulla ihan veneen laitaan, mutta siit? sen tonttu vei, ja niin meni leivisk?n hauki, meni."
-- "No ei se leivisk?? olisi painanut sent??n."
-- "Leivisk??k?? No nyt on kumma! Etk? sin?, hyv? yst?v? omin silmin n?hnyt, millainen vekara se oli; potki ja molisi kuin vimmattu, niin ett? t?in tuskin ... mutta pid?h?n hyv? ihminen per??...!"
-- "Jahka saan valkeata piippuun."
-- "... niin ett? t?in tuskin jaksoin sit? kiskoa, ja justiin kuin olin saanut sen ter-teivelin veneen laitaan, niin siit? sen piti pompahtaa pois."
-- "Kun pompahti, niin pompahti."
-- "Jassoo! No sin? olet semmoinen j?r?, ett'ei sinun ole mielesi mist??n paha."
-- "Mit?s tuota yht? haukea viitsisi itke??"
-- "Itke?... En min?k??n itke, mutta harmittaa vaan... Semmoinen hauki."
Mutta t?n? iltana oli onni ollut parempi. Kauniina ja tyynen? p?ilyili j?rvi, yst?vysten soutaessa kotiansa. Niiranen, tyyni mies, totinen ja tyytyv?inen sek? onnessa ett? vastoink?ymisess?, istui per?ss?, mutta Sj?blom loisti ilosta. H?n souti eik? malttanut olla v?h? v?li? vilkaisematta veneen pohjalle, jossa t?yden kalakahan vieress? loikoi tavattoman pitk? hauki.
Milt? tuommoinen saalis veneen pohjalla tuntuu, sen tiet?? jokainen uistaja ja tiet?? kuinka monta eri mutkaa on, ennenkuin sellainen saadaan veneesen. Ja t?llaistahan se on:
Soudetaan, soudetaan, soudetaan tuon heinikon laitaa, t?m?n ruohikon rintaa; milloinkahan vaan tuntuu k?dess? tuommoinen s?ps?ytt?v? nyk?ys. Kunpa tulis, kunpa tulis, jonkinmoinen j?tk?. T?ss? se nyk?isi viime kerran, eik?h?n vaan...
Jo nyk?isi!
Ja olihan se koko tempaus! Souda, Niiranen, souda, veikkonen! Ala lappaa sitten siimaa veneesen. Kaukana tuolla se potkaisee tuiman potkauksen ja kohoaa veden pintaan, mutta ei auta, tule mukaan vaan, sill? eih?n anna per??, ei vainkaan anna per?? luja Kajanin uistin, Herman Renfors'in tekem?. Pintaan nousi peto, mutta sukelsi samassa alas j?lleen, ja nyt se tulee per?ss?, tulee, tulee hiljalleen, niinkuin ei olisi niit? miehi?k??n.
Jo n?kyy; jo n?kyy!
Hyv?t ihmiset semmoista poikaa! Ei, ei sit? sovi veneesen ottaa noin nyk?isem?ll? vaan. E-hei! V?sytt?? se ensin pit??, v?sytt?? ihan uuvuksiin asti ja sitten hiljakseen, hiljakseen saada ihan veneen laitaan ja sitten kopsis silmist? kiinni -- yks! ja roiskis veneesen -- kaks! Ja tuossa se nyt on. Tuossa se nyt h?nn?ll??n huitoo ja mellastaa, ja suloisesti jytk?htelee haapainen vene. Pari kolausta vaan melalla, ja niin se loikoo tuossa veneen pohjalla ja t?ytt?? kolme kaariv?lyst?, v?h?n nelj?tt?kin t?ytt?isi, jos oikein mittaisi. -- --
* * * * *
Semmoinen hauki oli nyt yst?vyksill? veneess?. Niirasen verkot olivat nekin antaneet hyv?n saaliin.
Kalaonni oli ollut hyv?.
Sj?blom souti, ja tuntui h?nest? soutukin nyt niin ylen helpolta ja hauskalta.
Kas niin, tuolta tulla tuhuttelee Seppolan salmesta vanha Lauttakosken h?yrylaiva "Laine", vanhuuttaan huojuen ja puhkien. Se on vanha raakki, Helsingiss? t?ysin palvellut ja sitten siirretty t?nne maan syd?mmeen, jossa se viel? koettaa kuluneilla masinoillaan v?list? k?yd? kaupungissa tarpeita noutamassa.
-- "Niiranen hoi! Soudanko ma vanhan 'Laineen' ymp?ri?" kys?isee Sj?blom.
-- "?l? joutavia! Anna sin? sen kulkea kihnustaa omia aikojaan."
-- "Mutta min?p?s en malta. Pid?s per?? hyvin."
-- "No pidet??n."
Ukko Niirastakin alkaa huvittaa t?m? leikki. Sj?blom soutaa kuin mies, eik? aikaakaan, niin jo ollaan "Laineen" kohdalla.
-- "Terve miehille!" huutaa Sj?blom, ja h?yryveneest? vastataan iloisesti.
-- "Iltaa, iltaa!"
-- "Vied??nk?s kaupunkiin sana, ett? masina tulee!" kysyy Sj?blom.
Masinistia harmittaa v?h?n. H?n silm?isee manometriin: t?ydet h?yryt, enemp?? ei saa. Alas h?n nielaisee harminsa, eih?n se ole h?nen vikansa, ett? kone on niin vanha ja kulunut. Nauraen h?n vastaa:
-- "Vie vainenkin raportti, vie!"
-- "No min? taas kun vien", nauraa Sj?blom. P??sty?ns? jonkun matkaa "Laine" paran edelle, k??ntyy kalamiesten vene takaisin, kiert?? sen per?puolelta ja l?htee j?lleen kilpailemaan.
"Laine" panee puita uuniin ja puhkii mink? jaksaa, mutta Sj?blom ponnistaa kanssa, ja v?h?n ajan per?st? on vene taaskin "Laineen" rinnalla.
-- "Terveisi?!" huutaa Sj?blom. "Kaupungista k?skiv?t sanoa, ett? musikin panevat rantaan 'Lainetta' vastaan ottamaan."
Niiranen naurahtaa, masinisti naurahtaa, per?mies naurahtaa, yksin halkopoikakin nauraa voileip? kourassa ja posket rasvaisina.
-- "Vai musiki oikein? Sit? hum?ri?!" puhuu masinisti.
-- "Niin, musiki ja turkin rumpu."
-- "?h?!"
Pian j??v?t "Laine" ja sen hyv?ns?vyiset kulkijat taaskin j?lkeen.
Sj?blom ja Niiranen tulevat pian kaupungin rantaan.
* * * * *
-- "Ota sin?, Niiranen, t?m? hauki, kyll? min? kannan kahan." Niin sanoo jalomielinen Sj?blom, suoden yst?v?lleen mielihyv?n saada kantaa voitonmerkki?.
-- "Vie sin? vaan hauki edelt?p?in kotia; min? t?ss? siivoan veneen ja pist?yn viel? puodissa, tupakkia sit? pit?isi hankkia huomiseksi."
-- "Ei, no, tuota..."
-- "No ota nyt vaan hauki ja astu kotia; kyll? min? sitten tulen v?h?n ajan per?st?."
-- "Samahan se nyt on", virkkaa Sj?blom, ja ottaa pajupehkosta vitsan.
Pajupehkosta kaupungin rannassa -- ei uskoisi sellaista suuren kaupungin asukas. Mutta kyll? se on ihan totta. Pajupehkoja kasvaa viel? monen kaupungin rannassa armaassa Suomenmaassa; kasvaa meid?nkin kaupungissa, ja
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 40
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.