Novelleja I | Page 8

tullut oli kreivi Kaarle, Rauhalinnan kreivin veli, rouvansa kanssa. T?m? Kaarle kreivi oli t?ysi vastakohta veljellens?. Suora mies h?n oli, sanoi sanottavansa aina vilpistelem?tt?, usein sievist?m?tt?kin. Nauru oli h?nen huulillaan aina, sill? h?nen puheenpartensa oli: "jok'ainoa naurettu hetki lis?? tuuman elonlankaan." Sanottiin h?nen olevan sivistyst? vailla, ja saattoi ollakin niin: kova oli h?nell? ollut p??, h?n ei ollut mit??n oppinut; mutta rautaruukkiansa h?n hoiti miehen lailla, saneli alinomaa lystim?isyyksi? ja nauraa hohotteli. Ainoa vika h?ness? oli se, ett? h?n, maisteltuansa v?h?n liiemm?ksi, meni v?h?n liiallisuuksiin lystim?isyyksill?ns?. Usein saivat neitoset punastua h?nen sukkeluuksilleen, joille h?n tavallisesti itse nauroi kaikista enimmin; usein suututti h?n pit?j?n nuoria aatelisia, mutta kukaan ei voinut olla h?neen kauan suutuksissa. Etiketist? h?n ei tiennyt mit??n; suoraa oli h?ness? kaikki. T?m? oli ensimm?inen vieras.
Heti ensimm?isten tervehdysten j?lkeen meni h?n veljens? kanssa t?m?n kammioon, ja piippuun pannessaan sanoi kovasti ja naurusuin kuin ainakin:
-- "Kuule, Mikko, mit? hullutuksia sin? taas olet aikonut? Mutta miss?s tikut on? Ahaa, tuolla noin!"
-- "Kuinka niin?" kysyi veli.
-- "Niinp? niin! Teateriahan sin? aiot t?n??n pelata? Ei tule veikkonen mit??n! Hiis, kuinka sinun piippusi on tukossa!"
-- "Teateria? kuka niin sanoi?"
-- "Min?."
-- "Mist?s sen tied?t?"
-- "Tied?n, mit? koko pit?j? tiet??; timpermannit kertoivat meid?n ruukkimiehille, ne minulle, min? muijalle, muija yst?v?lle ja yksi sanoo yst?v?lle, yst?v? koko kyl?lle! Hahaha!" ja Kaarle kreivi nauroi entiseen tapaansa. "Mutta," lis?si h?n, "k?skep?s Sylvesterin tuoda t?nne pullollinen hyv?? Bordeaux'tasi. K?ske tuoda t?nne sinun kamariisi vaan, min? t??ll? hiljalleen sit? tyhjentelen. Hahaha! Mutta kas tuollahan Sylvester astuukin niin totisena, kuin ei olisi rotat s?rkeneetk??n t?n??n pulloja! Astu t?nne sin? vanha, uskollinen Sylvester, Rauhalinnan juomanlaskija! K?yp?s mulle pullollinen vanhaa Bordeaux'ta. Ei totta toisen kerran sinun nen?si pienene ollenkaan!" Ja Kaarle kreivi kaikessa yst?v?llisyydess? napsautti hyppysill??n Sylvesterin nen?lliseen ihmeesen. Kaarle kreiviss? oli erinomainen halu napsauttaa siihen joka kerta kuin vaan sen n?ki.
Sylvester ei rakastanut Kaarle kreivi? juuri noiden yst?v?llisyyksien t?hden, jotka olivat liiankin k?teen taikka oikeammin nen??n tuntuvia. ?k?isen? toi h?n viinipulloja useampiakin.
Rauhalinnan kreivi tunnusti nyt veljellens? n?ytelm?n olevan tosiaankin hankkeissa ja pyysi veljens? olemaan t?n? iltana jonkun aikaa is?nt?n?.
-- "Minnes sinua sitten vied??n?"
-- "Minun t?ytyy olla mukana n?yttelem?ss?."
-- "Sinunko? Sin?k? vanhoilla p?ivill?si kometiantiksi? Juokse j?rveen!"
-- "Ei nyt juosta j?rveen eik? suohon!" tiuskasi Rauhalinnan kreivi. "Asia on nyt kerran niin, ja sinun pit?? auttaa minua, jos olet veli!"
-- "No, no, Mikko, ?l? suutu! ilmanhan min? vaan sanoa p?l?yttelen." Ja Kaarle kreivi otti velje?ns? kaulasta, suuteli h?nt? ja sanoi: "kyll? sin? olet hyv? mies, Mikko, mutta lapsi sin? olet. Vaan sano, miss? voin auttaa; sen teen kernaasti."
-- "Vieraiden kokoonnuttua katoamme me v?h?ksi aikaa, Amelie, Beata, Alfons ja min?. Me pelaamme, n?et. Sylvesterill? l?het?n tiedon, milloin kaikki on valmis, ja sitten pyyd?t sin? kohteliaasti vieraita astumaan teateriin."
-- "Liiteriin, niink?, hahaha!"
-- "Teateriin! kuuletko, ihminen, teateriin?" tiuskasi j?lleen veli.
-- "No, niin, niin, teateriin. Hyv?! Tehd??n niin. Min? rupean is?nn?ksi. Mutta saakelin hyv?? sinun viinisi vaan on. Hahaha!"
V?hitellen kokoontuivat vieraat, yksi toistansa aatelisempi. Rouvat kuiskuttelivat kesken?ns?, nuorukaiset samoin ja vanhukset my?s, ja kaikki puhelivat vaan n?ytelm?st?, sill? kaikki tiesiv?t asian. Rouva A. sanoi rouva B:lle, ett? seuran?ytelm?t kyll? ovat hyvi?, mutta kun on oltu esimerkiksi kuninkaallisessa teaterissa Tukholmassa, niin -- -- ja muuta h?n ei sanonut, veti vaan alahuulensa v?h?n kurttuun. Rouva B. oli samaa mielt?. H?n arveli, ken kerrankin on n?hnyt Pietarissa franskalaisia artisteja, niin sille on seuran?ytelm? my?skin -- tuommoinen kurttu alahuulella.
-- "Min? puolestani luulen, ett? koko n?ytelm?st? tulee fiasco!" sanoi aatelismies Ruprecht ja kiinnitti lasiansa vasemmassa silm?ss?.
-- "Ei tee mit??n, hyv?t herrat, ei tee mit??n; me saamme komediasta komedian," sanoi Albrecht, pit?j?n rikkain nuori herra.
-- "Te olette aina yht? sukkela," sanoivat nuoret miehet kuorissa rikkaimmalle herralle. Ja neitoset mutistivat suutaan ja lempeimmill? silm?in siherryksill? sanoivat:
-- "Tosiaankin, sukkelasti sanottu!"
-- "Komedia komediasta," kertoi Albrecht entisen sukkeluutensa.
Vaan pianpa katosi talon v?ki.
Kaarle kreivi huomasi tuon, ja h?nen syd?mmens? vavahti: h?n pelk?si veljens? joutuvan h?pe??n. Senvuoksi koetti h?n lohdutella itse?ns? Rauhalinnan vanhalla Bordeaux'illa.
-- "Miss?s kreivi on?" kysyi viimein joku.
-- "Anteeksi, herrat," sanoi is?nn?n sijainen. "Veljeni meni liit ... tuota noin, h?n meni valmistamaan v?h?ist? huvitusta." Ja itsekseen h?n lis?si: "Mikko parka!"
?kki? tuli Sylvester ja kuiskasi h?nelle:
-- "Herra kreivi, nyt!"
-- "Mit?s nyt?" kysyi toinen ja j?nnitti jo keskisormensa peukaloa vastaan.
-- "Kaikki on valmistettu," vastasi Sylvester, v?istyen yh? kauemmaksi.
-- "Kuule Sylvester, sano oikein totta, eth?n sin? isoine neninesi suinkaan ota osaa komediaan?"
-- "Ent?s jos otettais?" sanoi Sylvester ja ylpe?n? l?ksi tiehens?.
-- "No nyt tulee maailman loppu," huusi Kaarle kreivi ja huusi niin kovaa, ett? kaikki vieraat s?ik?ht?nein? ker?ytyiv?t h?nen ymp?rilleen.
-- "Mit? tulee? Mit? tulee?" kyseltiin.
-- "Maailman loppu tulee, tonttu olkoon!" huusi Kaarle kreivi viel?kin vihoissaan.
H?nen rouvansa huomautti h?nelle kumminkin salaa h?nen unohduksensa.
-- "Hyv?t herrat," sanoi kreivi viimein. "Veljeni pyyt??, ett? te tekisitte hyvin ja tarjoaisitte k?tenne rouville ja neitosille, saattaaksenne heid?t Rauhalinnan liit ... tuota noin -- -- -- teateriin, jossa veljeni pyyt?? saada tarjota kunnioitettaville vieraillensa v?h?n n?ytelm?-huvitusta."
-- "Tosiaankin?" huusivat kaikki, ik??nkuin eiv?t asiasta mit??n olisi tienneetk??n.
Ja niin astuivat kaikki teateriin ja asettuivat