Nimettömiä lauluja | Page 2

taivas vain?yli kalliomaisemain.
Et puuta, et pensasta n??.?Kuloruohoa kellert?v??.
Ei el?m?n merkki? n?y.?Yks ainoa pilvi k?y
yli taivaan purjehtien?kuin laiva valkoinen.
Sen varjo verkalleen?k?y kunnaasta kunnaaseen.
Niin pilvi h?ipyy pois?kuin t??lt? sen kiire ois.
Ja sitte ei mit??n taas?sun kolkkoon maisemaas.
2
Sinne miss? kes? kuluu nopeasti.?Sinne, pajujen ja lepikoitten taa,?miss? ruostehiset rannat aukeaa?alastonna aina mereen asti.
Sinne, sinne miss? luodon hieta antaa?vaivoin pajupensahalle ravinnon.?Sinne miss? yll? yksin pilvet on,?ymp?rill? meri vailla rantaa.
Sinne kuuntelemaan aallon kohinata,?katselemaan sinimustaa ulappaa.?Saatat uhkas, katkeruutes unohtaa?kuullen, katsoin merta aukeata.
Saatat kaiken unohtaa kuin unen pahan.?Tunnet levollisen voiman suonissas.?Tuntuu niinkuin oisi pieneen rintahas?meri laaja k?ynyt laulamahan.
3
Valkeanaan pellot kaikki ovat jo.?Lakkaamatta uutta lunta sataa.?Musta, puolij?ykistynyt laine ly??sihin?ll? rannan lumisohjuun.
Istuu lumisella vesikivell??n?yksin?inen, kookas merimetso.?K??nt?? p??t??n hitaasti ja huutelee.--?Ainut elonmerkki kuolleen seudun.
Merimetso, mist? elonvoimas saat?kesken monen tylyn talvip?iv?n??Oman, oman rintas l?mp?, eik? niin,?riitt?? sulle, ihmeellinen lintu!
4
Kimppu kukkia akkunalla.?Lunta ulkona kaikkialla,?lunta nuorta ja valkeaa.--?Valkea, luminen maa.
Punaiset kukkani akkunalla,?nurmi on kaikki jo hangen alla.?Rannasta rantaan aukeaa?valkea luminen maa.
5
Iltah?m?r?ss? vasta?latu j?rvenrantaan vie.?Aavan sel?n poikki kulkee?luotisuora viittatie.
Kurjat kuusenn?reet, siin??vakavina, vaijeten.?Niinkuin tiet?isiv?t jotain,?jota min? tied? en.
Kuusenn?reet, kuinka monta?heit? siin? lieneek??n,?oksat alas painuneina,?jokainen kuin yksin??n.
Tuolla rannan musta viiva.?T?ll?puolla aava j??.?Y? ei ole viel? tullut.?Viel' on hetki h?m?r??.
6
Tuuli liehtoo lounahalta.?Pilvet taivaalla sinert??.?Uhkuvesi kosken alta?j??lle levi??.
Pauhaa synk?n uhkaavasti?rannalla kuusikko luminen.?Selv??n kuuluu t?nne asti?ryske oksien.
Lent?? raskaan ilman puhki?joutsenet n?kym?tt?m?t.?Kuule! Vierelt?si suhki?siivet ylpe?t.
Rantaa pitkin viel? ajaa?laukaten h?t?inen hevosmies.?Ei oo yli uskaltajaa?raukassa, sen ties.
Uhkuvesi kosken alta?j??lle mustana levi??.?Tuuli liehtoo lounahalta.?Pilvet sinert??.
7
Kohoo jossain sinitaivahalla?kev??n ensi kiuru, kuulen sen.?Kohoo yli kattoin mustan ryhm?n,?yli rapakkoisten kivikatujen.
Lienee kyll? t??ll? maailmassa?kiuruselle laulut tehtyn?,?useampi laulu kuin on kiuru?koskaan uinut taivaan sinimeress?.
Mutta tulkoon viel? lis?? yksi?vaikka tuhat entisi? lie.?Pieni laulu, nelj?n s?keen mitta,?pienen palasen vain paperia vie.--
Syd?n antoi k?skyn kielelleni:?Lausu kiitos kiurun helin??n.?--Syd?n, niin se tiet?? ehk? jonkun?houkan viel? ep?ilev?n kev?tt??n.
8
Kuin ly?ty, seisomahan j?in.?--Jo pihakoivut lehti!--?N?in ?kki?k?, yll?tt?in?taas uusi kev?t ehti?
Jos j??nyt, kev?t, oisit ees?sun p?iv??s eiliseesi.?En valmis oo sun suuruutees,?sun kylm??n kirkkauteesi.
9
Syd?n tyhj? niinkuin?huone k?yh?n miehen,?jolta velkojat on?kaiken vieneet tiehen.
Joku orpo riimi?siell? t??ll? hel???voimatonna kuolla,?voimatonna el??.
Lienee ollut jotain.?Lienee jotain mennyt.?Mit? lienee ollut,?muistaa jaksa en nyt.
10
Pois pakoon, pakohon kaupungista,?luo mets?in, seutuhun syrj?iseen.?Siel' on kuin unessa hyv? olla?taas mielen kivuista s?ikkyneen.
Enskerran kerj??n ma t?hdilt?ni--?Pois kalkki katkera ottakaa.?Maan mato pienin mun olla suokaa?ja kaikki ollehet unohtaa.
Niin kivensiruhun kaivertaisin?sen laulun, joka nyt tehty on,?ja multaan kaivaisin syv??n, syv??n,?pois itselt?nikin piilohon.
11
Sua kipu tervehdin.
Oh, tiesi vanhat hyvin?jo tuntevankin n?yt.?Taas nahkahani laihaan?kuin kotiasi k?yt.
Sa puoliks tervetullut,?sun puoliks soisin pois.?Sua kirota en saata.?Se raskas rikos ois.
Sa lahja el?m?lt??liet muuan sin?kin?ja l?isin antajaasi?jos sinut kiroisin.
Sain lahjaa monta muuta.?Ja kukkuraksi sun.?Sun antajasi eteen?ma kiitt?in polvistun.
Jos katoat sa kelt?,?ei en??n mit??n j??.?Niin kauvan kun on kipu,?on my?skin el?m??.
Sua kipu tervehdin.
12
Sinikallio rannassa taivaan.?Sen latvalla nuori puu.?Kuin holvina pilvet raskahat?sen ylitse kaareutuu.
Niin pilvet peitt?v?t seudun.?Sade rankkana k?y yli maan.?Kuin harmaja verkko on laskeunut?sun majasi akkunaan.
Mut aamuna muuanna eik?s:?sinikallio kangastuu.?Ja v?lkkyy p?iv?n kullassa?sen latvalla nuori puu.
13
Ahon kivet, koko pitk?n p?iv?n?punaisina hehkuneet,?sinertyv?t v?hitellen.?Puitten varjot pitenee.
Kaksi turilasta yh? kiert???koivunlatvaa korkeaa,?samaa iltalauluansa?yht?mittaa suristen.
Koko maailma nyt tuntuu uneen?sinisehen vaipuneen.?Taivahalle v?hitellen?iltat?hdet syttyv?t.
14
Sade y?ll? on soinut ylitse kaupungin.?Nyt usmassa hopeankuultavassa
kuuluu l?henev?n v?hitellen?r?misev? rattahitten ??ni.?Talot alkavat n?ky? utuisin ??riviivoin.
Ja maisema valkenee.
Pian auringon punainen pallo kuin irrallaan?ui usmassa, joka on syttynyt liekkiin.
Tulimereen hevonen ja miesi?ilmestyv?t niinkuin varjokuvat.?Niin ??rett?m?n suurina. Suoraa tiet?
ne astuvat aurinkoon.
15
Niin tyhj?n?. Niin t?ytel?isn? sent??n.
Puut kaikki paljaina. Ja linnut poissa.?Tie lokaa t?ysi. J?rven laine raskas.
Mut punaisina paistaa pihlajat?ja oksat ovat hedelmist? raskaat.
Nyt riihet l?mpi?? ja riihisaunat.?Niin savu pullahtelee valkeana.?Ja h??r?? ty?ss? miehet nokiset.
K?y sieraimihin kyps?n viljan lemu.
On sato korjattu ja turvaan viety.?On touot tehty uutta kes?? varten.
Ty? tehty on. Ja ihmissyd?miss??on j?lell? vain hiljaisuus ja rauha.
16
P?iv? painuu vitkaan?l?nnen puoleen.?Hetkeks viel??puitten latvaan j??pi?omaa maailmatansa katsomaan.
Pitk?n kotvan?l?mmitteli taasen?multaa harmajata,?suurta mets??,?kylke? kovan granitikallion.
Niinkuin kuului k?sky?yl?h?lt?,?niin on taasen?yht? rakkahasti?roiston ja hurskaan peltoa vaalinut.
Pieni yrtti,?koppiainen maassa?ei oo unohdettu.?Kaikki saakoot?el?? ja kiitt?? el?m?n antajaa.
17
Tuli lokakuun utuiset p?iv?t?ja tihusatehet.?Ja loppumattomat pilvet?kuin rievut kosteat?niin matalalla ja verkalleen?puunlatvasta toiseen kulkee.
Sadat m?rj?t kynn?kset v?lkkyy.?Ja oja on vett? t?ys.--?Ei ihmist? n?y ei kuulu.?--Kaik' ver?j?t puretut on.?Vain aitojen aukot tyhjin??kuin katkenneina katsoo.
Lato harmaja yksin valvoo?yh? keskell? niittyjen?kuin vartija ankarin, lempein?ja lahjomattomin.?Ja metsik?t hopeassa ui.?Ja sadepisarat soivat.
III
ROCOCO
N?in n?ytt?m?--kukkiva nurmi.?Sen eess? on aita kaunis?puuveistoksin, kiemuroin.?Ja katsojat t?ll?puolla?ois hein?v?ke?, jotka?nyt on ruokalevolla noin.
Ja toiminta alkaa sill??kun niitt?j?n pieni tytt??luo aidan k?y taapertaen?sek? huutaa: "Katsokaahan?kuin kaunis valkea lammas,?punar?yhel? kaulassa sen."
Niin, totta, jo aidan rakoon?pien' karitsa p??ns? tunkee?ja katsoa keikist??.?"Kuin pehme? sen on villa!"?"Lie silkki? kaulanauha!"?Pien' karitsa lausuu: "b??".
Mut silloin per?lt? hyppii?kaks herraa, he pitsihin hienoon?ylt'yleens? puetut on.?He sormissa hattua kantaa?kuin kukkaa. Ja niskassa heill??voi huomata palmikon.
He tarttuvat hyppysill??n?nyt karitsan kaulanauhaan?ja r?yhyyn silkkiseen.?Kaks askelta kerrallansa?he k?yv?t ja nykiv?t sitten?taas kumpikin haaralleen.
Mut lopulta herroista toinen?kuin ly?tyn? vaikeneepi?ja, ?kki?, kiskaisten?helohelmisen hansikkaansa,?sen heitt?? ylpe?sti?tuon toisen etehen.
Tietysti nyt tartutahan?florettiin, mi auringossa?ui kultana kimaltain.?Noin alkavat kultapuikot?tutun, hilpe?n karkelonsa,?noin kilisten vastakkain.
Se leikki ei vaarallista?ole ensink??n, mut onhan?se v?ltt?m?t?nt? nyt.?Suu supussa liikehtiv?t?jalot herrat, ja ranteet py?rii.?(K?ret s?il?in on tylpistetyt.)
Pian kuitenkin tarttuvat taasen?he karitsan silkkinauhaan.?Taas sovussa taluttavat.?--Kas kolme daamia somaa?on esihin purjehtinut?kuin joutsenet valkeat.
Kavaljeerit he kumartavat?ja painavat syd?nt?ns??ja k?yv?t niin hempehiks.?Ah daamit p??t?ns? ny?kk???ja k?t?sens? pienet?nyt antavat suudeltaviks.
Oi onnellinen seura,?n?in luonnonhelmassa kauvan?se paimenta leikkinyt ois.?Ja kreivinlinnan, mi tuolla?yli kerityn puistikon hohtaa,?he,