Niilo Klimin maanalainen matka | Page 2

rahoja, ett? h?n Briksin kanssa saattoi l?hte? Englantiin. T??ll? Oksfordin yliopistossa, tutki h?n ahkerasti kaksi vuotta, k?ytt?en lomaa ainoastaan kahdesti jalkasin Lontoossa k?ydess??n. S??st?v?sti h?n kuitenkin sai el??. V?ltt?m?tt?mimpiin menoihinsa sai h?n rahaa kielien ja soitannon opettamisella. H?n oli nimitt?in jotenkin taitava huilun soittaja, ja otettiin j?seneksi er??sen seuraan nimelt?: "the musical club"; n?in saavutti h?n kaikkien luottamuksen ja toveriensa yst?vyyden.
Kes?ll? v. 1708 tapaamme me j?lleen Holbergin Ky?penhaminassa yksityisen? luennonpit?j?n? lukuisalle, vaan ei juuri kiitolliselle kuulijakunnalle. Sill? kyll? kaikki tarkkuudella seurasivat h?nen luentojansa, mutta maksun tullessa kysymykseen l?htiv?t useimmat oppisalista. Sitte l?hti h?n taas samana vuonna syksyll? Saksanmaalle vieden muassaan er??n nuoren ylioppilaan Leipsigiin kasvatettavaksi. H?n k?vi my?s Hallessa ja palasi alkupuolella v:tta 1709 Ky?penhaminaan.
Nyt loppuivat ajaksi h?nen matkailemisensa. H?n sai nimitt?in vuodeksi kotiopettajan paikan er??n varakkaan Amiraali Gjedden luona, joka h?nelle hankki p??s?n n.k. "varkin kollegiumiin", miss? h?n vapaasti sai t?yden elannon. Nelj? vuotta oleskeli h?n t??ll? ja sillaikaa julkasi h?n ensimm?iset teoksensa, jotka koskivat historiallisia aineita; niist? mainittakoon teos Kristiani IV:nnen ja Fredrikki III:nnen hallituksen ajasta, mik? k?sikirjoituksena j?tettiin hallitsevalle kuninkaalle Fredrikki IV:nnelle, joka niin mielistyi t?h?n ett? Holberg v. 1714 nimitettiin ylim??r?iseksi professoriksi ja sai 100:n riksin suuruisen vuotuisen apurahan, joka velvoitti h?nen oleskelemaan jossakin ulkomaan protestanttisessa yliopistossa. Holberg l?hti mielell?ns? matkaan, vaan ei mihink??n protestanttiseen yliopistoon. H?n oli Englannissa mielistynyt historiallisiin tutkimisiinsa ja l?hti nyt niit? jatkamaan Pariisiin, jossa h?n t?ll? kertaa viipyi kaksi vuotta kooten kokemuksia, jotka varmaankin keijuivat h?nen mieless??n Niilo Klimi? kirjoittaessaan. Pariisista h?n matkusti Roomaan Lyonin ja Genuan kautta. T??ll? olivat varansa j?lleen ylen v?hiss?, niin ett? h?nen usein saattoi n?hd? liikuttavan kauhaa padassa yhdell? k?dell?ns? ja toisella tekev?n muistoonpanoja paperille; h?n oli melkein kurjassa tilassa. Mutta jos Ludviikkimme t?h?n saakka olikin saanut kaikellaisia vastuksia k?rsi?, eiv?t ne olleet mit?k??n verraten niihin, joita h?n, kuten tavallisesti jalkasin kalkeissaan, sai kokea palausmatkallansa Roomasta. Taistellen tauteja ja k?yhyytt? vastaan laahasi h?n itse?ns? Apenniinien ja Alppien poikki Savoyenin kautta Pariisiin, jossa h?n turhaan etsi l??kett? kiusaavan vilutautinsa poistamiseksi. Siit? h?n kuitenkin p??si, edelleen kulkeissansa kotiop?in ja poiketessaan Amsterdamiin, miss? h?n my?s sai lainata v?h?n rahoja ja p??si taas onnellisesti Hampurin kautta Ky?penhaminaan v. 1717. T?m? oli h?nen viimeinen matkansa, mutta se oli h?nelle my?s runsaimmat kokemukset antanut. Nyt alkaa h?nelle levollisempi el?m? t?ynn? t?rke?t? ja merkitt?v?t? vaikutusta tieteen, taiteen ja kirjallisuuden palveluksessa.
Kohta kotiotulonsa per?st? nimitettiin Holberg metafysiikan eli viisausopin professoriksi. T?m? aine ei ollut ensink??n h?nen mieleens?, vaikka sit? tiedett? silloin pidettiin suuressa arvossa. H?n otti sen kuitenkin vastaan mieluummin kuin n?lk??n kuolemisen. Ja kukapa h?nen sijassaan olisi toisin tehnyt!
Nyt oli siis Holberg saanut ei ainoasti professorin nimen vaan tulotkin, joten h?n p??si velkojensa maksamisen tilaisuuteen ja sai el?? huoletonta el?m??. "Ei niin hyv?? ettei sit? paha seuraa", sanotaan, ja niin k?vi t?ss?kin. Holbergin virkaveljet tiesiv?t hyv?sti, ettei metafysiikka ollut h?nen parhaita puoliansa, jonka t?hden h?nt? kaikkialla kohtasi pilkallisia ja kateellisia katseita. Eiv?tk? h?nen vastustajansa vaijenneet sittek??n kun Holberg v. 1718 tuli latinan kielen professoriksi. T?ss?kin aineessa pidettiin h?nen tietonsa ala-arvoisina. Ja miksi? Siksi ett? h?n kirjoituksissaan mieluummin k?ytti tanskalaista ?idinkielt?ns?, kuin tavallisesti k?ytetty? latinaa; siksi ett? h?n, syd?mens? pohjasta rakastaen omaa ?idinkielt?ns?, oli p??tt?nyt kokonansa omistautua sen viljelemiselle ja kehitt?miselle, mutta sit? vastoin latinan kielest? oli usein sanonut, ett? se, oli kuollut kieli, jota h?n oli oppinut ainoasti v?ltt?m?tt?myyden t?hden, ei muun vuoksi. Kuitenkaan ei kukaan puolueeton saata moittia h?nen tietojansa latinan kieless?, ja varsin varmaa on, ett? h?n sit? tunsi enemm?n kuin metafysiikkaa. Ja onpa h?n kirjoittanutkin useat teoksensa latinan kielell?. H?nen "epistolansa" Niilo Klimin matka, tavalliset vuosiv?it?kset Vartin kollegiumissa y.m. teokset ovat kirjoitetut latinaksi.
Suurimman kirjallisen vaikutuksensa toimitti Holberg vv. 1718-1728. T?ll? ajalla kirjoitti h?n ensimm?isen suuren ivallisen teoksensa, Pietari Parsin, ja useimmat huvin?ytelm?ns?. Pietari Parsissa h?n sattuvasti ruoskii aikansa suhteita. Harvat kuitenkin oikein ?lysiv?t t?m?n mestariteoksen p??tarkoitusta; sit?, ett? h?n siin? l?i iskujansa yleiseen henkil?it? tarkoittamatta; moni luuli Holbergin heit? tarkoittavan ja etsiv?t kaikin tavoin kostoa h?nelle. Kun eiv?t he voineet muuta tehd?, anoivat he, ett? py?veli m??r?tt?isiin t?m? teos roviolla polttamaan (Sic!) Fredrikki IV:nnen valistuneen k?sityksen kautta t?st? teoksesta, ei sen tarvinnut t?t? marttyyriutta kuitenkaan k?rsi?.
Ensimm?iset huvin?ytelm?ns? kirjoitti Holberg v. 1720. T?h?n yritykseen yllytti h?nt? ennen kaikkia h?nen palava rakkautensa is?nmaahan, kansaan ja ?idinkieleen; n?m? h?n, oikeana, kunnon kansalaisena, piti pyhimp?n? omaisuutenansa. K?sitt?en n?ytelm?n suuren merkityksen valistuksen v?likappaleena, ei h?n saattanut k?rsi? sit?, ett? Talian temppeliportit paiskattiin auki ylh?isille, mutta olivat suljettuina jokaiselle, joka ei osannut - ranskan tai saksan kielt?. Muutamien vaikuttavien henkil?itten auttamana onnistui h?nen saada er??lle ranskalaiselle n?yttelij?lle, jonka nimi oli Montaigue, hankituksi luvan, Ky?penhaminassa avata teaatterin, jolta ainoasti tanskalaisia n?ytelm?teoksia piti n?ytelt?m?n. T?m? tapahtui v. 1720. seitsem?n vuotta eteenp?in teaatteri kannatti itse?ns? jotenkin hyvin; varsinkin piti sen n?ytelm?varoista huolta Holberg, joka "nyt sai halun, muiden kansojen esimerkki? seuraten, kirjoittaa muutamia komedioita ?idinkielell?", ja ennenkuin v. 1722 oli umpeen kulunut, oli viisi ensimm?ist? h?nen kirjoittamaansa n?ytelm?? jo n?ytetty. Vuotta my?hemmin oli h?nell? valmiina kymmenen uutta n?ytelm??, joista mainittakoon