Niilo Klimin maanalainen matka

׶
Klimin maanalainen matka, by Ludvig Holberg

Project Gutenberg's Niilo Klimin maanalainen matka, by Ludvig Holberg This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Niilo Klimin maanalainen matka
Author: Ludvig Holberg
Release Date: November 21, 2005 [EBook #17127]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NIILO KLIMIN MAANALAINEN MATKA ***

Produced by Tapio Riikonen

NIILO KLIMIN MAANALAINEN MATKA
Kirj.
Ludviikki Holberg
Ruotsinkielisen kolmannesta painoksesta suomentanut Arvo Lempiranta
Waasan Painoyhti?, Waasa, 1884.

Lukijalle!
Kaksi vuosisataa on kulunut siit?, kun Ludviikki Holberg, ep?ilem?tt? muuan kahdeksannentoista vuosisadan nerokkaimpia kirjailijoita, n?ki p?iv?n valon. Ja viel? t?n? p?iv?n? ovat useimmat t?m?n tanskalaisen kirjaniekan kirjallisista tuotteista suomalaiselle yleis?lle oudot. Meid?n tiet??ksemme l?ytyy ainoasti kolme h?nen teoksistansa suomen kielelle k??nnettyin?, nimitt?in "Erasmus Montanus", "Jeppe Niilonpoika", ja "Ei ole aikaa", paitsi er?s pienempi, nimitt?in "Arapian pulveria". Mutta h?nen suurimmat mestariteoksensa, h?nen n?ytelm?ns?, mitk? etusijan anastavat, sek? my?s h?nen kertomukselliset ivateoksensa aikansa virheist?, joihin viimeksi mainittuihin on parhaimpien joukkoon kuuluvina luettava "Niilo Klimin maanalainen matka", ovat t?m?n saakka olleet t??ll? vieraat, mit? kyll? on valitettavana tosiseikkana pidett?v?. T?m?n ?lyten olemme p??tt?neet suomalaisessa puvussa t?m?n teoksen julkaisemisella antaa suomalaiselle kirjallisuudelle arvokkaan lis?n ja samalla arvollisesti jnhlittaa 200:n vuotista muistoa siit? miehest?, joka neronsa voimalla on tehnyt vanhuudelle murroksen ja raivannut tien uusille ja vapaamielisille aatteille, ei ainoasti is?nmaassansa Tanskassa, vaan kaikissa pohjoisissa maissa, niin, Euroopassa.
Tosin on totta ett? t?m? ivalliseen tapaan koottu teos, omintakeisine k?sityksineen valtiosta, kirkosta j.n.e., saattaa n?ytt?? ja n?ytt??kin vanhentuneelta meid?n pitk?lle edenneess? aikakaudessamme. Pintapuolinen katsoja saattanee, nyt en??n pit?? sen arvon v?h?p?t?isen?. Kuitenkin on t?mm?inen katsantotapa varsin v??r?. Sill? se p??m??r?, jonka Holberg on pannut eteens? t?ss?, niinkuin melkein kaikessa runoilemisessansa, on ruoskimalla aikansa j?rjett?myyksi?, sen takaper?isi? tapoja ja tottumuksia, sen orjallista n?yrtymist? yleis?n tuomiolle, ollut temmata se ennakkoluuloistansa. H?nen "Niilo Klimi?ns?", joka k?sittelee n?it? aineita ja antaa lis?n aikansa tuntemiselle, on sent?hden pidett?v? ensimm?isen luokan kirjallishistoriallisena tuotteena, mill? kaikkina aikoina on pysyv?inen arvonsa. Me j?t?mme lukijan itse teht?v?ksi tarkemmin m??ritell? arvostelunsa t?st? merkitt?v?st? kirjallisuuden hedelm?st?, ja me olemme vakuutetut siit?, ett? jokainen, jolla on jotakin tarkkan?k?isyytt?, ep?ilem?tt? keksii tuon syv?n vakavuuden ja ylev?n siveellisyyden, mik? t?m?n ivan takana piilee. Ennenkun j?t?mme t?m?n suomennoksen lukijan k?siin, tahdomme me kuitenkin ensin antaa seuraavat t?rkeimm?t el?m?kerralliset tiedot tekij?n vaihteista rikkaasta el?m?st?.
Ludviikki Holberg syntyi 3:na p?iv?n? Joulukuuta 1684 Bergenin kaupungissa Norjassa. H?nen is?ns?, Kristen Nielssen Holberg, oli halvasta rengist? ja sotamiehest? palvellut itsens? everstiluutnantiksi; ?idin nimi oli Kaarina Lem, Bergenin pispan, Munthen, tytt?ren tyt?r. Ajan tapaan kirjoitettiin nuori Ludviikki, joka oli nuorimpia kahdestatoista sisaruksesta, is?ns? rykmenttiin. Tuskin kymmenen vuotiaana oli h?n jo orpo; ja kun ei h?nt? sotatoimi miellytt?nyt, pani muuan h?nen enonsa, Pederi Lem, joka vanhempain kuoltua oli ottanut pojan huostaansa, h?nen kouluun Bergeniin. Luku k?vi rivakkaasti ja jo v. 1702 otti h?n ylioppilastutkintonsa Ky?penhaminassa. kuitenkaan h?n ei rahojen puutteen t?hden saattanut oitis ruveta yliopistossa opintoja harjoittamaan. H?n tutki kuitenkin ahkeruudella ja menestyksell? jumaluusoppia ja uusia kieli? ja saattoi jo v. 1704 korkeimmalla arvosanalla suorittaa papillisen virkatutkinnon. Mutta rahat olivat lopussa; h?nen t?ytyi ottaa kotiopettajantoimen vastaan lehtori Smedilt? Bergeniss?. T?m? oli paljon kulkenut mies, jonka p?iv?kirjan tapaan tehtyj? matkakertomuksia Holberg suurimmalla mielihalulla tutkieli. Ja jota enemm?n h?n luki, sit? suuremmaksi tuli halunsa itse saada katsella maailmaa omaa maatansa ulompana. H?n rupesi sent?hden kokoomaan kaikki, mit? h?n suinkin voi, saadakseen l?hte? ulkomaille ja saatuansa kokoon noin 60 riksi? l?hti h?n matkalle ja ohjasi kulkuansa Hollantiin. Niinkuin n?emme ei h?nell? liikoja rahoja t?mm?iselle matkalla ollut, eik? tavallinen ihminen olisi uskaltanutkaan n?in v?hin varoin l?hte? matkalle. Mutta Holberg ei ollut niit? jotka toivottomuuteen sy?ksyiv?t; h?n toivoi ansaitsevansa jotakin, opettamalla vieraita kieli?. Ja lis?ksi oli h?nell? murtamaton luonto; mit? h?n kerran oli p??h?ns? saanut, se pysyi siell?.
Vuoden h?n oleskeli Amsterdamissa. Sielt? t?ytyi h?nen l??k?rin m??r?yksest? l?hte? kylvyille Aakeniin, johon saapuessaan h?nell? oli 6 riksi? taskussaan. T??ll? eli h?n niin s??st?v?isesti kuin ylioppilas konsanaan on el?nyt, mutta minne menn? 6:lla riksill? ja sairaalla, ty?h?n kykenem?tt?m?ll? ruumiilla? H?t? h?nen silloin pakoitti tekoon, jota h?nen tukala tilansa tosin penseytt??, mutta jota siveelliselt? kannalta katsoen ei kuitenkaan saateta puolustaa. Kun rahapulansa oli suurimmillaan, eik? h?nell? ollut keinoa vuokransa maksamiseen, koetti h?n nimitt?in karata pois maksamatta. H?n oli kuitenkin, niinkuin h?n itse sanoo, "kepuli t?h?n ty?h?n", mink?t?hden is?nt? saikin h?nen kiinni ja h?nen t?ytyi maksaa joka ?yrin. Jalkasin ja sanomattomia hankaluuksia k?rsien, sairaana sek? ruumiinsa ett? sielunsa puolesta, l?hti h?n takasin Amsterdamiin. T??ll? h?n sai rahaa kotomatkaansa ja l?hti niin Kristianssandiin; sukulaistensa ja yst?viens? luo Bergeniin h?n ei uskaltanut menn?, pelj?ten joutuvansa heid?n pilkkansa esineeksi.
Kristianssandissa tuli h?n tutuksi er??n Trondhjemil?isen ylioppilaan, Kristeni Briksin kanssa, joka vei h?nen kaupungin etevimpiin porvarisperheisiin, joiden lapsille h?n sai ruveta opettamaan kieli?. Ja h?nen maineensa kielen opettajana kasvoi joka p?iv? ja samaten my?s oppilasten luku. Niin oli h?n kev??sen v. 1706 taas s??st?nyt niin paljon