Muuan suomalainen soturi Kristiina kuningattaren aikakaudella | Page 7

kaikilla valtiollisten asioiden keskusteleminen ja valtiop?ivill? ratkaistavain kysymysten edelt?p?in valmistaminen, mutta sill? seuralla, johonka nyt olemme tutustuneet, oli toinen, eritt?in t?rke? sivu-tarkoituskin. Ne miehet, jotka kokoontuivat salaisiin keskusteluihin Aake Berg'in talossa, kutsuivat itsens? "P.C.G. seuraksi" ja kuin mainitsemme, ett? n?ill? kirjaimilla merkittiin sanoja Prins Carl Gustaf taikka suomeksi Prinssi Kaarle Kustaa, niin voipi jokainen helposti arvata ett? t?m?n seuran j?senet olivat mainitun prinssin hartaita puoluelaisia, jotka toivoivat niin pian kuin mahdollista saadaksensa h?nt? kuninkaaksensa. He olivat sit? mielipidett?, etteiv?t valtakunnan asiat kuningattaren hallituksen ohjia pit?ess? voisi mainittavalla tavalla parantua, jos kohta joitakuita pienempi? muutoksia nykyisiss? onnettomissa oloissa saataisiinkin aikaan. Kaikki toiveensa he panivat prinssi Kaarle Kustaasen, h?nelle oli mit? pikemmin sit? parempi tie valtaistuimelle raivattava. Koska seuralla oli n?in kapinallinen kanta, niin emme saata ihmetell? ett? se pyrki pysy? salaisuuden vaipan verhossa. Uusia j?seni? seuraan ottaessa noudatettiin suurta varovaisuutta. Jokaisen uuden j?senen t?ytyi pyh?ll? valalla vannoa, ett'ei h?n seuraan kuulumattomille sen vehkeist? ja toimista mit??n puhuisi. Viel?p? t?m? vaiti-olemisen sitoumus koski itse seuran nime? ja olemustakin.
Seuran j?seneksi t?n? iltana ilmoitettu pyrkij? oli huikentelevan ja ep?luotettavan luonteensa kautta pahan maineen saanut Pentti Skytte. Jo t?h?n aikaan nautti h?n t?t? mainetta niin suuressa m??r?ss?, ett? kaikki puolueet kammoivat h?nt? eiv?tk? ottaneet ruvetaksensa h?nen liittolaisekseen. Nytkin vastusteltiin h?nen ottamistansa seuran j?seneksi ankarasti. Eritt?in puhui Jakobsson luonteensa koko kiivaudella sit? vastaan.
"T?m? ei ole mik??n seura aatelismiehille ja valtakunnan neuvoksille -- sanoi h?n. Sallia Skytten tulla seuraamme on sama kuin ett? sallisimme itse p----een omassa persoonassaan tulla t?nne! Varjelkoot meit? kaikki pyh?t sellaisista henkil?ist?! Hovista l?htenyt tuuli puhaltaa nyt h?nt? vastaan, mutta tuuli on oikullinen, ja voi ?kkiarvaamatta k??nty? toiseen suuntaan. Ett? Skytte niin tapahtuessa kylm?verisesti pett?isi meid?t, siit? voin panna sieluni autuuden pantiksi! Itse sekin seikka jo, ett? h?n on kuullut puhuttavan seurastamme, on ik?v? ja huolettava asia enk? voi ymm?rt?? mitenk? h?n on urkkinut itsellens? tiedon siit?! Olisko joku meik?l?isist? ruvennut valapatturiksi? Siit? on saatava selko ja petos ankarasti kostettava!"
"Petosta ei t?ss? ole olemassa -- sanoi Niilo Niilonpoika. -- Pentti Skytte ei tied? seurastamme mit??n. Tosin h?n arvelee ett? nykyisiin oloihin tyytym?tt?m?t ovat yhtyneet jonkimmoiseen salaliittoon, mutta siin? onkin kaikki. T?n??n kun h?net tapasin ilmoitti h?n minulle, ollen kovin n?rk?stynyt hallitukseen, mielihalunsa yhty? porvaris- ja talonpoikaiss??tyjen vastapuolueesen. Ajatellen ett? h?n korkean virkansa kautta voisi olla meille joksikuksi hy?dyksi esittelin h?nt? ?sken j?seneksi seuraamme. Mutta tarkemmin asiaa nyt mietitty?ni per?yt?n t?m?n ehdoitukseni, sill? min? en, todellisen mielipiteeni h?nest?, sanoakseni, luota h?neen enemm?n kuin Jakobssonkaan."
Sittekuin t?m? asia n?in oli saatu p??tteesen ja kun muutamia muitakin kysymyksi? noin puolen tunnin kuluessa oli keskusteltu, l?ksiv?t seuran j?senet pois, eiv?t kuitenkaan kaikki yhteen aikaan, vaan kaksittain ja kolmittain. Vihdoin oli heist? vaan viisitoista j?ljell?. N?ill? ei n?ytt?nyt olevan kiirett?, vaan istuivat hyv?ss? rauhassa pitk?n p?yd?n ymp?rill?. Aake Berg antoi kantaa esiin vanhaa olutta, jota juotiin suurista hopeaisista maljoista. Ajan tavan mukaan kallisteltiin maljoja ahkerasti. Yleisesti versoivat Kristiina kuningattaren hallituksen aikana kaikki paheet, mutta eritt?in saavutti juopumus silloin Ruotsissa ja Suomessa niin suuren vallan, ett'ei sen vertaista sitte j?lest?p?in ole tavattu. Viel?p? itse hovipiireiss?kin oli juopumus yleinen, vaikka Kristiina itse sit? pahetta vihasi enemm?n kuin kaikkia muita.
"Ellen pety, niin voimme k?ytt?? t?t? y?t? hyv?ksemme -- sanoi Niilo Niilonpoika otettuansa maljastansa aika kulauksen -- Pentti Skytte antoi minulle t?ss? asiassa hy?dyllisen viittauksen."
"Pentti Skytten antaman viittauksen alla piilee ep?ilem?tt? joku petos" -- v?itti Aake Berg.
"En usko sit?. H?n on t?t? nyky? silmitt?m?sti suuttunut kuningattareen ja neuvoskuntaan. Jos voitaisiin n?ille saada aikaan jotkut kelpo kepposet, niin olisipa tuo kostoa himoavalle Skyttelle mieliksi. H?n onkin jo ryhtynyt valmistaviin toimiin."
"Saammeko kuulla, mihin toimiin?" -- kysyi vieraanvarainen is?nt?.
"T?n?pan? viett??, niinkuin kaikki tiet?nette, kuningattaren suosikki Gyllenstr?m h?it??n. Mahtavimmat hovipuoluelaisista ovat kokoontuneet h??taloon, mutta tuo seikka ei ole meille niin suuresta arvosta, kuin rahvaan hyv?ksi toimeen pantu kestitys."
"Min? luulen ett? t?ht??mme samaa otusta" -- huudahti Jakobsson.
"Omilla silmill?ni -- jatkoi Niilo Niilonpoika puhettaan -- olen ollut tilaisuudessa n?kem??n ett? suuria ihmisjoukkoja on kokoontunut t?t? kestityst? nauttimaan. Pentti Skytte on pit?nyt huolta siit? ett'ei viinajumalan tavarat kesken loppuisi. Omalla kustannuksellaan on h?n salaa antanut vied? sinne useita viina-astioita, joka toimi illan pimeydess? onnistui niin hyvin, ett'ei se ensink??n nostanut huomiota."
"T?m? oli sangen viisaasti keksitty temppu!" -- huusivat useammat porvarit yhteen ??neen.
"Lopun voinette ehk? arvata?" -- kysyi Niilo Niilonpoika.
"Luulen olevani t?m?n asian lopputarkoituksen j?ljill? -- sanoi Aake Berg -- Me nostatamme rahvaan kapinaan, valloitamme vankilan ja pelastamme vangit. Jumala suokoon meid?n onnistua! Olen valmis uskaltamaan paljon onnetonta velje?ni pelastaakseni."
"T?m? oli minunkin tuumani. Ilokseni kuulen nyt ett? toisetkin ovat samaa asiaa ajatelleet" -- sanoi Jakobsson.
T?ss? on mainittava ett? vangeilla tarkoitettiin niit?, jotka maaliskuun kapinan t?hden viel? istuivat vankeudessa. Juuri nykyj??n oli neuvoskunnassa ollut kysymys heid?n lopullisesta kohtalostaan ja useat mahtavat herrat neuvoskunnassa, etenkin vanha valtiokansleeri Akseli Oxenstjerna, olivat vaatineet kuolemanrangaistusta monelle heist?. Huhu t?st? nostatti mieliharmia ja kiihoitusta yli koko valtakunnan. Erinomattain huolestuneet ja tuskaantuneet olivat tietysti vangittujen sukulaiset ja yst?v?t. Mutta rahvaskin oli pannut niin pahaksensa t?m?n asian, ett'ei n?ytt?nyt