Muuan suomalainen soturi Kristiina kuningattaren aikakaudella | Page 6

ajoitti tavallista suurempaa henkist? ?ly? ja kyky?. H?nelt? oli huolellisesti siivottu leukaparta ja pitk?t viikset, joidenka huippuja h?n tuon tuostakin oikean k?tens? sormilla v??nteli. T?m? mies oli porvariss??dyn puheenjohtaja, Tukholman toimekas ja peloton pormestari Niilo Niilonpoika Silenius.
H?nen seuraajansa n?ytti melkoista lyhyemm?lt?, vaikka h?n totta todellakin oli yht? pitk?. Syy t?h?n kummaan oli se, ett? h?n aina nojasi p??t?ns? alasp?in ja k?vi muutenkin eteenp?in kyykistyneen?, jotta h?nen vartalonsa sai kaaren muodon. Harvat ohuet hiukset ymp?r?iv?t h?nen paljasta, hiuksetonta kiirett?ns?, otsansa oli korkea, nen?ns? pitk? ja suippuinen, huulet laihat ja toisiinsa likistetyt, posket laihat, leuka pitk?. N?ille jotenkin rumille kasvoille antoivat h?nen kirkkaat, ter?v?t silm?ns? eriskummallisen muodon. Kun h?n puhuessaan kohotti p??t?ns? ja katsoi suoraan eteenp?in, niin tuikkailivat n?m?t h?nen silm?ns? neron tulta. T?m? mies oli Tukholman kaupungin tunnettu kirjuri Niilo Pertinpoika Skunk.
Arvokkain askelin astui Niilo Pertinpoika p?yd?n luo kaikkein l?sn'olijain kohteliaasti kumartaessa. Selv?sti n?kyi, ett? he h?ness? kunnioittivat p??llikk??ns?.
Niilo Niilonpika heitti hattunsa p?yd?lle, laski vasemman k?tens? kupeesensa ja alkoi puhua:
"Ik?vi? uutisia edelleen, arvaan ma? Tuo onkin kuin kirottu, ett'eiv?t meid?n tuumamme tahdo menesty?. Yht? valoisilta kuin asiat n?yttiv?t muutama viikko takaperin, yht? ik?vilt? ja toivottomilta n?ytt?v?t ne nyt! Kaupunki on rauhaisa, ei ainoatakaan hallitusta pelj?tt?v?? melskett? en??, rahvaan lujamielisyys on murtumaisillansa, korkeat herrat entist?ns? kopeammat, vanha valtiokansleri on v?hint?ns? seitsem?n vuotta nuorempi kuin kuukausi takaperin ja h?nen nuoret junkkerinsa alkavat taas kohotella kukonharjojansa ja p??lle p??tteeksi muiden harmien h?ysteeksi tuo kuningattarelle annettu onneton lupaus! T?m? on toki liian paljon pippuraruokaa yhdeksi ateriaksi! Miehen vatsa ei voi sit? sulattaa!"
Hetken vaiti oltuansa ja syv?mielisen n?k?isen? viiksi?ns? v??nnetty?ns? lis?si h?n: "Mutta v?h?n tuosta kuningattarelle antamasta lupauksestamme! Siit? p??semme paraiten siten, ett'emme sit? pid?! Olkoon se pidett?v? tyhj?n?, satunnaisena kohteliaisuuden osoituksena, jolla ainoastaan oli hetkellinen merkityksens?. Itsep?isille naisille t?ytyy toisinaan luvata jos jotakin tarkoin huolimatta tuleeko lupaus pidetyksi tahi ei!"
"T?m? on hyv? neuvo!" -- huudahtivat kaikki porvarit yhteen ??neen.
"Ja meid?n tulee sit? seurata," lis?si Niilo Skunk.
"Sen teemme!" -- vakuuttivat porvarit.
"T?h?n p??t?kseen me talonpojat emme yhdy," sanoi Pertti Ersson.
Niilo Niilonpoika kohotti levottomasti olkap?it??n ja lausui Pertti Ersson'ille: "Herkk?tuntoisuus on hyv? avu kunnian asioissa, mutta valtiollisissa on se naurettava!
"Ehk? onkin -- vastasi Pertti Ersson pontevalla vakavuudella. -- Min? en olekkaan kauaksi kiivennyt opin ja sivistyksen portaita my?ten enk? kykene ratkaisemaan korkeamman valtioviisauden vaatimuksia, mutta sen tied?n nuoruudessani oppineeni, ett? miehen tulee sanoissansa pysy?, eik? niit? sy?d?."
"Se kyll? on totta, niin kauvan kuin tavallisista ihmis-oloista on kysymys, mutta kohta itsevaltaisen ja kurjan hallitsijan ja h?nen sorrettujen alammaistensa v?lill? on sellainen, ett? se tykk?n??n purkaa kaikki yhteiskunnassa pyhin? pidett?vien siveyslakien m??r?ykset," v?itti Niilo Skunk.
Pertti Ersson pudisti ep?illen p??t?ns? ja sanoi: "Ei, niin ei voi olla! Jumalan pyh?ss? raamatussa antamat s??nn?t, joita noudatan, ovat t?ss?kin suhteessa hyvin yksinkertaiset ja selv?t. Valhetta ja v??ryytt? on aina ja kaikkialla v?ltt?minen, miss? muodossa ne esiintyv?tkin." -- Luoden rehelliset silm?ns? ter?v?sti Niilo Niilonpoikaan jatkoi h?n puhettansa: "Miksik? ensink??n tehtiin tuo onneton sitoumus? Muistanette, hyv? herra, ett? min? eilen linnassa murisin sit? vastaan niinkin paljon, ett? se nosti kuningattaren huomiota ja h?n loi ep?suosiollisen katsauksen minuun? Jos ei siin? silloin olisi ollut arvokkaampia miehi? l?sn?, niin olisin suorastaan sanonut vastalauseeni. Onko siis minun ja s??tyl?isteni vika, ett? sellainen lupaus annettiin?"
Niilo Niilonpoika tarttui Pertti Ersson'in k?teen ja lausui: "Kunnon yst?v?ni! Te todellakin olette syyt?n siihen pulaan, johon olemme joutuneet, mutta kerta siihen jouduttuamme pit?? meid?n kaikkia mahdollisia keinoja k?ytt?m?ll? pyrki? taas p??st? siit?."
T?st? asiasta kiisteltiin kiivaasti viel? pitk? aika, mutta Pertti Ersson ja h?nen s??tyl?isens? pysyiv?t j?rk?ht?m?tt?m?sti p??t?ksess??n.
"Kummaa toki! -- huudahti Niilo Niilonpoika vihdoin hieman suuttuneena -- Koskeehan t?m? asia kipe?mmin teit? talonpoikia, se kuin etukynness? juuri tarkoittaa teid?n pelastamistanne aatelismiesten v?kivallasta! Aiotteko todellakin edelleen k?det ristiss? k?rsi? sellaista julkista v??ryytt? ja laittomuutta?"
"Emmep? suinkaan! Siihen valituskirjaan, jonka kuningatar lupasi vaataan-ottaa, ai'omme pontevilla sanoilla piirt?? vastalauseemme sit? vastaan" -- vastasi Pertti Ersson.
"Pahoin pelk??n, ett'eiv?t tuollaiset valituskirjat ole miksik??n hy?dyksi, jos asia kerta itse valtiosalissa s??tyjen koossa ollessa j??pi puheeksi ottamatta -- v?itti Niilo Niilonpoika. -- Kuitenkin olemme t?t? valituskirjaakin ajatelleet ja Niilo Pertinpoika onkin jo kirjoittanut kaavaa siihen." -- K??ntyen kaupunginkirjuriin sanoi h?n; "Olkaa hyv? ja lukekaa t?m? kaava elikk? esitys kokonaisuudessaan, ett? l?sn? olevat siit? sitten voivat sanoa mielipiteens?."
Niilo Pertinpoika otti esiin viittansa taskusta er??n paperimytyn ja luki sitte korkealla ??nell? sepitt?m?ns? kaavan puheena olevaan valituskirjaan. Aina v?h?n p??st? keskeyttiv?t kuuliat h?nt? innokkailla mieltymys-huudoillansa. Kun lukeminen oli p??ttynyt, niin hyv?ksyttiin t?m? kaava yksimielisesti pidemm?tt? v?ittelytt?. Porvarit ja talonpojat olivat yht? hartaat kiitt?m??n sit?. Mutta t?m? kirjoitus olikin mestarillisella taidolla kyh?elty ja sen tekij? todisti siin? syv?mielisesti mutta samassa p?iv?? selvemm?ll? tavalla, kuinka tuiki tarpeellinen ruununtilojen peruuttaminen oli valtiolle ja kuinka vahingolliset aateliston saavuttamat etu-oikeudet olivat yhteiskunnan onnellisuudelle.
Sen j?lkeen ilmoitti Niilo Niilonpoika, ett? muuan henkil?, jonka nimen h?n mainitsi, oli pyyt?nyt p??st? seuran j?seneksi. T?m?n asian johdosta syntyi nyt vilkas keskustelu.
Lukija on jo ep?ilem?tt? arvannut, ett? me olemme vieneet h?nen valtiolliseen salaseuraan. T?ll?isi? tavallisesti "klubbeiksi" kutsutuita seuroja l?ytyi Tukholmassa 1650 vuoden valtiop?ivien aikana useampia. P??tarkoituksena oli niill?