Muistelmia ja matkakuvia | Page 8

L?nnrot viel? lehdess??n koettanut poistaa v??ri? k?sityksi? vanhoista runoista ja sanonut, ett? ?monessa kohti maassamme on rahvaalla turha pelko runoistansa, kielletyn, luvattoman olevan, ei ainoasti tehd?, vaan laulellakin niit??.
Sen lis?ksi oli h?n viel? kehoittanut kansaa runontekoon, painattanut kansanrunoilijain kyh?yksi? ja antanut neuvojakin niiden tekemiseen. Yll?mainittu runo oli h?nen mielest??n esimerkiksi sopiva. ?Paljon ei puutu--kirjoittaa L?nnrot--ettei t?m? runo sopisi varsin hyvin osoitteeksi eli n?ytteeksi, miten laadullinen naururuno muillakin kansan runoilijoilla olisi toimitettava.?
Mutta siit? h?n sai mit? ankarimman kurituksen:
?Minun luullakseni, runojen ollessa sellaisia, kuin ?sken esimerkiksi pantu, ei toki nimitetty pelko olisikaan turha, vaan sangen hyv?, jos vaan voisi tukahuttaa sellaisen runoelemisen innon, joka ei ainoasti p??t? suoraa sodi puhdasta kristillisyytt? vastaan, vaan my?s on vahingollinen luonnolliselle siistimenoisuudelle.?
Se oli siihen aikaan. Ja jotenkin samalla lailla kuin nytkin.
Sill? jos siihen aikaan olisi tehty anomus kirjailijapalkkioista, niin olisi se tietysti saanut--juuri Elias L?nnrotin julkaisuja silm?ll? pit?en--pappiss??dyss? juuri saman vastauksen kuin kirjailijapalkkioasia sai siell? n?ill? valtiop?ivill?. Ja viel? suuremmalla syyll?, sill? olihan tuo kirjallisuus, jonka silloin katsottiin ?turmelevan kansan siveellist? mielt??, varsinaista kansankirjallisuutta, jonka h?vitt?miseen kansan keskess? kenties olisi voinut varoja my?nt??, mutta jonka kehitt?minen olisi ollut kauhistus.
Seuraavassa osassa t?t? kirjoitusta pyyd?n saada tuoda esimerkkej? siit?, mill? perusteilla L?nnrotista, t?st? silloisen ep?siveyden levitt?j?st?, sen lis?ksi viel? tehtiin--ep?uskon apostoli.

II.
Kaikkia niit?, joita joskus on syytetty ep?siveydest?, on tavallisesti my?skin samalla syytetty ep?uskosta. Sill? kulkevathan n?m? kaksi hyv?? asiaa k?sik?dess? ja t?ydent?v?t toisensa.
Elias L?nnrotia kohtasi syyt?s j?lkimm?isest? viel? ankarammin kuin edellisest?. Me, jotka olemme t?h?n saakka luulleet, ett? h?nen aikansa katsoi h?net yht? uskonnolliseksi kuin mik? h?n lienee todella ollutkin ja min? h?n ainakin meille on esitetty juhlapuheissa ja muissa kirjoituksissa, h?mm?stymme tietysti suuresti kuullessamme, ett? h?n sai kantaa ?pakanan? nime? h?nkin. H?nest?, niinkuin edellisess? osassa t?t? kirjoitusta jo mainitsin, tehtiin t?ydellinen ep?uskon apostoli.
Nekin perusteet, joilla t?h?n p??t?kseen tultiin, ovat tavattavissa ennenmainitun J.F.B:n kirjoituksessa vuoden 1840 ?Mehil?isess??. Ja nekin muistuttavat hyvin el?v?sti er?ist? hy?kk?yksist?, joita tuonnoittain muutamien kirkollisten maaseutulehtien puolelta tehtiin er?it? toisia maaseutulehti? vastaan.
Hetikohta, ?Mehil?isen? ensimm?isen vuosikerran ensimm?isess? numerossa, ajoi L?nnrot loukkauskivelle. Er??ss? ?Muunnelmia? nimisess? kirjoituksessa selitt?? h?n kansantajuisesti jumaluusk?sitteen synty? ja rohkenee m.m. v?itt??, ett? on ollut ja on viel?kin kansoja, ?joilla ei ole pienint?k??n tietoa jumalasta?. Kirjoituksensa alussa antaa J.F.B. ?Mehil?iselle? sen neuvon, ettei sen pit?isi ?lent?m?n korkeammalle kuin siivet kannattavat ja ett? sen tulisi muistaa p??m??r?ns? olevan ainoastaan t?ss? elossa kartutella hy?dytyst? ja huvitusta ihmisille, ei yritell?k??n kajoamaan uskonoppiin ja tulevan el?m?n asioihin------ett? luonnossaan pysyin ja oikiata p??maaliaan kohden kulkien ei taidottomuudessaan per?ti hukkaan lent?? hurrittaisi?.
T?m?n alkulauseen j?lkeen seuraavat varsinaiset syyt?skohdat ja todistukset:
?Mehil?inen on kyll? monasti julistanut pit?v?ns? P. Raamatun arvossa ja oikean uskon ainoana perustuksena. Mutta sit? ei t?m?n kirjoittaja jaksa uskoa, n?hdess??n ja kuullessaan silt? niin monta P. Raamatun oppia vastaan k?yv?ist? menoa ja ??ntelemist?. H?n rohkenee esimerkiksi p??tt??, jotta 'kaikki historian totuus juurraksen enemm?lt? muisto muistolta s?ilyneihin tarinoihin ja kirjallisiin tietoihin', ett? 'pian ainoat muinaisajan tiedot ovat etsitt?v?t tarinoissa', ett? 'sek? ne, jotka ep?ilev?t suuresti mit?n? totta n?iss? tarinoissa l?ytyv?n, ett? ne, jotka pit?v?t enimmi? totena, taitavat erehty?', ettei 'historiallista totuutta silloin (vanhaan aikaan) kysytty, eik? vaadittu, vaan ainoasti luonnollista totuutta eli asian kertomista sen aikuisten ihmisten luulon ja toivon mukaiseksi, ja ett? ikivanhoja aikoja tutkiessa, ik?s kun uimme avaralla merell?, kussa ei rantaa erotakana'. Olisin uskonut Mehil?isen n?it? puhuneen ei P. Raamatun Historiasta, vaan muista maailmallisista, ellei se taas tulisi sanomaan: 'monet kansat juontavat tarinoitansa aina maailman alkuluomisesta, niin _Juudaankin kansa pyhiss? kirjoissansa, jotka viel? meill?kin ovat arvossa pidett?v?t_'.--
?Ja muut sanokoot, mink? verran puolta tuntunee Raamatulle seuraavista sanoista: 'sen vaan sivumenness?mme mainimma olevan, mink? Raamattu alkuosista kertoo, paljon selvemm?n, luonnollisemman ja ylev?mm?n kaikkia muita Aasialaisten kansain loruja, satuja ja mieli johdannolta n?ist? aineista' j.n.e.--siksikuin mainittuansa kinausta, kahdestako vai useammasta alkuluodusta kaiken maan ihmiset juontavat sukunsa ja syntyns?, erotaksen asiasta Mehil?inen n?ill? sanoilla: 'me t?m?n riidan heit?mm? silleen ja mainimma ilman kaikista maanp??ll? nyky??n l?ytyvist? ihmislaaduista eli roduista' j.n.e.?
Kun muistaa, mit? raamattu niin selv??n opettaa ihmiskunnan esi-isist?, niin ei sovi juuri ihmetell?, jos L?nnrotin esiintuomain mielipiteiden julkilausuminen saattoi puhdasoppisen kirkonmiehen ep?ilem??n h?nen raamatullisuuttaan ja kysym??n: ?Mutta miss?p? arvossa se pit?nee P. Raamattua, joka 'heitt?? silleen' ratkaisemata sellaisen riidan??
Yht? hyvin voipi kirjoittajan kannalle asettuen ymm?rt?? seuraavankin syyt?skohdan.
Er??ss? L?nnrotin julkaisemassa ja jonkun Pieksi?isen kirjoittamassa runossa, ?Kiitos Keisarille?, joka oli voitollisesti taistellut turkkilaisia vastaan, lauletaan:
Voi teit? tuimat turkkilaiset, Jumalaton julma kansa, Pahanelkiset pakanat! Uskon p??lt? usiasti Kapinoita kauhioita, Tappeloita tuimimpia Harjoittelette h?jyj?, Herran oppia hyve? Estelette eksyv?iset.
N?iden s?keiden johdosta uskaltaa Mehil?isen toimittaja, varomattomasti kyll?, antaa n?in kuuluvan oikaisun: ?Mit? turkkilaisista sanotaan, ei ole toden tosi. Turkkilaiset eiv?t ole jumalattomia eik? pakanoita, vaan Mahometin uskolaisia, jotka tunnustavat yhden ainoan jumalan, samaten kuin me Kristinuskovaisetkin, siin? meist? erinomattain poikkeavaiset, etteiv?t pid? Vapahtajata Jumalana, vaan muuna pyh?n? miehen?, eiv?tk? palvele Jumalata muutenkaan kun yhdess? persoonassa. Pian Vapahtajan sijaan on heill? Mahometi, ei kuitenkaan jumalallisesta vaan propheetan arvosta, jonka kautta Jumala olisi ilmoittanutse.?
Tuosta selityksest? syntynyt ep?luulo on ter?v? ase J.F.B:n k?dess? L?nnrotia ja ?Mehil?ist?? vastaan. ?En ihmettelek??n, sanoo