h?n, ett? h?n nureksii Pieksi?ist?, kun h?n mainitussa runossa sanoo 'Turkkilaisia jumalattomiksi', ja muuten kokee maalata heit? sellaisilla v?rill?, ett? lukia, joka ei heit? muista kirjoituksista tunne, pian vet?? heid?t kristittyin verraksi. Mutta sen vaan t?h?n sanon, jos ei Turkkilaiset ole jumalattomiksi sanottavat, niin ei sitten pakanatkaan, sill? jokaisellahan on jumalansa, jos ei oikia, niin kuitenkin v??r?.?
Kirjoittajan pyhimpi? tunteita loukkasi my?skin se leikillisyys, joka niin usein ilmaantui L?nnrotin kirjoituksissa. Er??ss? ?Mehil?isen? kirjoituksessa ?Nykyisist? asioista?, jossa m.m. jutellaan suurista lumituiskuista v. 1835, pistet??n pilaa seuraavin sanoin: ?Oli kattoa my?ten aitan m?kipuolista sein?? vasten vahvan lumikinoksen juoksuttanut. Niin er?s matkustavainen sielt? puolen taloon l?henev?, ei tiest? tieten, eik? huonetta n?hden, ajaa t?ytt? vauhtia hevosensa, ensinn? katolle, siit? pihalle kahdenki syll?n korkialta pudoten, sill? pihan puoli oli paljas. Sattu talonv?ki?kin pihalle, joka kyll? h?mm?sty t?st? miehen, hevosineen rekineen, taivaasta putoamista, sill? ennen ei tiet? sielt? ket?n? hevosella alas tulleen, jos lieneekin muutamia sinne menneit?.?
N?m? viimeiset sanat, sanoo kirjoittaja ?yteliksi? ja ?raamattua ylenkatsovaisiksi?.
Mutta lopullinen tuomio luetaan Mehil?iselle ja sen julkaisijalle seuraavassa:
?Ja viel? ytel?mm?ksi ja Raamattua ylenkatsovammaksi tuntuu Hein?kuun n:ossa olevan 'Tupakkirunon' j?lkimaineessa tavattava juttu 'Ruotsalaisesta Pohjois-Amerikan pakanoita k??nt?m??n l?hteneest? papista', jossa siistimp??n pukuun puetaan pakanain senp?iv?iset lorut, kuin Kristillisen opettajan Raamatusta otettu lause, niin ett? jos puolenpit?m?tt?m?lt? kysytt?isiin, pakanallisuudenko vai Kristinopin yst?v?ksi h?n luulee sen kirjoittajaa, h?n arvelematta vastais, pit?v?ns? h?nen pakanallisuuden puoltajana.------Se vaan on vahinko, ettei Mehil?inen puhtaalla rakkaudella kohtele uskonoppia, vaan pikemmin kiukulla ja vahingoittamisen himolla, joka on sit? vaarallisempi, jota enempi se kokee sit? peitell?, tekien itsens? raamatun yst?v?ksi, sen vihollinen kuitenkin todella ollen. Sent?hden en voi uskoa sopimattomalle ja uskossa vahvistumattomalle rahvaalle siit? sen menn? vuonna n?ytetyst? innosta olevan niin suurta hy?dytyst?, kuin siit? vahinko on, koska uskonoppi raamatullisessa puhtaudessa opetettu, opittu ja seurattu, on kaiken kansan oikian onnen perustus. Sent?hden uskon heid?n k?dess??n Mehil?isen olevan niinkuin ter?v?n veitsen taitamattoman lapsen k?dess?. Ja sent?hden en min?k??n ole rohjennut kehoittaa kansaa sit? lukemaan, vaikka edell?p?in mainittuin etuin t?hden kyll? olisin tahtonut ja tainnutkin hankkia sille satojakin lukioita.?
* * * * *
Mit? nyt L?nnrot kaikkiin n?ihin syyt?ksiin vastasi?
Tavallisella vaatimattomuudellaan, melkein n?yryydell??n pisti h?n n?in kuuluvan palasen J.F.B:n kirjoituksen alle: ?Nyt emme tohdi lukijoitamme niin kauan yhden jos tarpeellisenkin aineen kertomisella pid?tt??. Vaan jos vasta tilaa saamme ja eritt?inkin, jos kuulemma sit? muiltakin lukijoiltamme toivottavan eli edes suattavan, niin estelem?tt? tahdomme sen anotun paremman selityksen lukijoillemme antaa miss? taidamme. Siihen asti ajatelkaa niist? harvat lukiamme mit? kuki n?kee parhaaksi eli muuten tahtoo.?
Tuo kuuluu hiukan alakuloiselta. Oliko syytetty ehk? tullut syyllisyytens? tuntoon? Vai vaikuttiko laimeaan vastaukseen se, ett? ?Mehil?isen? aineellinen perustus oli kovertunut? Tosiasia ainakin on, ett? lehti seuraavassa n:ossaan ilmoitti aineellisen kannatuksen puutteessa--lakkaavansa.
En tied?, olivatko lukijat loukkaantuneet lehden ?henkeen?. Jos olisivatkin niin tehneet, niin sai ainakin sen toimittaja, tuo maamme ensimm?inen ?ep?uskoinen? sanomalehtimies, t?yden korvauksen k?rsim?st??n v??ryydest?.
Omituista kohtalon leikki? n?et on, ett? h?nen tekemi??n virsi? nyt veisataan kaikissa kirkoissa ja h?nen kuvansa riippuu joka pappilan sein?ll?.
?P?iv?lehti?, 1891, n:o 104 ja 105.
?SUURI VAINAJA?.
Viikon on Vipunen kuollut, Kauan Antero kaonnut.
Muistopatsasta, joka voisi vastaanottaa h?nen kansalaistensa kunnioituksen, ei ole h?nelle viel? olemassa h?nen maansa p??kaupungissa. Se on, niinkuin mink?kin nurkkapatriootin, pystytetty kaukaiseen pikkukaupunkiin. T??ll? on vain h?nen hautansa.
Oli varhainen aamu, toukokuun 12 p?iv?n?. Kun astuin portista sis??n vied?kseni kukkaskimpun takatalven kylm?lt? routaiselta maalta h?nen haudalleen ja k??nnyin vasemmalle k?yt?v?lle, n?in h?nen astelevan sielt? vastaani. En sit? ollenkaan ihmetellyt, sill? tiesinh?n, ett? suuret miehet ilmestyv?t maailmaan juuri silloin, kun niit? kipeimmin kaivataan.
Tunsin h?net heti, vaikka olikin kulunut kaksikymment? vuotta siit? kun h?net viimeksi n?in--tuossa samassa lyhyess? takissa ja k?dess? tuo sama tukeva ruoko kansalaisjuhlassa Ylioppilastalolla toukokuun 12 p:n? 1881.
Astuin syrj??n, annoin tiet?, paljastin p??ni ja aioin menn? ohi, kun h?n yst?v?llisesti pys?hytti minut:
--Huomenta, huomenta! Saanko luvan kysy?, minne matka?--Vai sinne!--Ei maksa vaivaa, ei maksa vaivaa ... pist?k?? ne t?nne, t?h?n napinl?peen ... ei siihen, vaan t?h?n ... ja tulkaa ennemmin, kun teill? n?kyy olevan joutilasta aikaa, pienelle k?velylle kanssani. Pelk??n, etten itsest?ni siell? en?? osaisi minnek??n.
Kun olimme tulleet ulos hautuumaan portista, jatkoi h?n:
--Teki mieleni l?hte? v?h?n katsomaan ... v?h?n katsomaan--
--Olen maannut v?h?n huonosti viime aikoina ... siell? humisee ja jyrisee ja korvissani milloin koirat haukkuvat, milloin sudet ulvoo-- sanokaa, miksi ollaan t?t? nyky? niin levottomia, niin hermostuneita? Onko vihollinen jo maassa, vai puoluepy?r?tk? ne taas niin jyr??v?t?
--Onhan niit? niit?kin taas jyryytetty, sanoin. On viimeinen taipaleen loppu edess?, ja t?ytyyh?n kiirehti?.
--Se on suomalaisen kyyti-Matin tapa semmoinen, aina semmoinen, sanoi h?n. L?htee my?h??n liikkeelle, ajaa laiskasti, torkkuu taipaleella, ajaa kiinni vastaantulijaan ja kuluttaa aikaa tappeluun ja haukkumisiin, kun olisi viisaampi antaa tiet?. Mutta kun majatalo vihdoin n?kyy ja h?n todellakin voisi panna tupakan ja liikkua tyynesti, niin tempaa h?n piiskansa, huutaa kuin hunni ja karahuttaa rattaansa portin pieleen. Vai niin, vai niin, vai siit? se jyrin?.
--?Kun tapaukset yll?ttiv?t meid?t, ennenkuin se suuri uudistus oli tapahtunut ja ennenkuin se t??ll? tapasi yksimielisen kansan?,--niin t?ytyyh?n jouduttaa.
--Se on siis tullut, mit? ennustin. Mutta miksi olette viivytelleet, mit? olette nahjustelleet? Tie oli selv?!
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.