Muistelmia ja matkakuvia | Page 6

toivotuksemme on, ett? Suomen uusi laulu perustettaisi vanhan laulun kulmakivelle, vaikk'emme sent?hden katso sopivaksi, ett? koko rakennus tulisi tuon raukeavan, heikon ja rauenneen, mukaiseksi. Mutta erin?isi? huoneita voipi v?ljent??, akkunoita suurentaa, ulosl?mpi?v? muuri kiukaan ja reppanan sijasta rakentaa, koko rakennus korottaa ja viel?p? sein?tkin ulkopuolelta punata.? Onhan siin? uuden runoutemme ohjelma, jota ulomma se viel?k??n ei ole kehittynyt.
Vaan kaikista v?litt?mimmin ja suoranaisimmin k??ntyy h?n kuulijoittensa puoleen koettaessaan osoittaa, etteiv?t vanhat virret, niinkuin siihen aikaan usein v?itettiin, est? ?oikean kristillisen el?m?n harjoitusta maassa?: ?Jos niin olisi, niin toki olisimmaki paremmin tehneet, ne kerrassaan tuleen nakata, kun pr?nttiin toimittaa, ja sit?kin paremmasti, jos niit? emme ensink??n olisi unohduksen tielt? ker?nneet ja korjanneet. Sen sanomma viel? kertoen, ett? viel? nytkin kaiken ja monivuotisen ty?mme per?st?, saisivat paikalla pr?ntin sijasta lieteen lent?? n?m? laulut ja virret, jos niist? mainitussa kohdassa mit??n haittaa, vastusta eli muuta h?mmennyst? pelk?isimm?. Joka luulee kenenk??n mielen ja ajatukset n?ilt? pid?tett?v?n, se ennen n?it? ja meit? tuomitsematta h?vitt?k??n maailmasta kaikki joutavat, mielett?m?t puheet, seurat, hypyt, tanssit, soitot ja muut semmoiset-- kielt?k??np? linnutkin ilmassa laulamasta, koska ne kuitenkin tiett?v?sti eiv?t aina laula luojansa ylistyst?, vaan lauluillansa useinkin suosittelevat toisiansa--kielt?k??n my?s maan kasvamasta muuta, kun _ristinkukkia, kiesuksen k?mmek?it? ja Maarian vuodetheini?_.?
On kuin kuulisi h?nen puhuvan, ensin totisesti, opettaen ja neuvoen ja sitten juuri vakavimmallaan ollen puheensa lopuksi jo v?h?n leikiksikin pist?en. Ja mik? omituinen vieh?tys tuossa nyt hiukan oudolta ja vanhanaikaiselta kuuluvassa kieless?, niinkuin kuivuneessa hajuhein?ss?, joka vanhan kirjan sis?st? sattumalta k?teen putoaa! Siin? on samalla jotakin sammaltuneen muistomerkin vieh?tyst?, jotakin monumentum linguae fennicae, jotakin karkeatekoista, mutta samalla tarkkaa ja t?sm?llist?, joka houkuttelee sen luo aina tuontuostakin palaamaan.
Ja t?t? h?nen n?in itsens? luomaa kuvaa t?ydent?v?t ne monet kaskut, joita miehest? mieheen kerrottiin h?nen seikkailuistaan: esim. kuinka nimismies, luullen h?nt? maankulkijaksi, oli ottanut h?net kiinni tiepuolesta, istuttanut rattailleen ja ajanut pappilaan, mutta kuinka sinne saavuttua rovasti oli juossut h?nt? vastaan ja sulkenut h?net syliins?--monta muuta samanlaista tapausta mainitsematta, joissa suomalainen hilpeys ja leikillisyys esiintyy mit? vieh?tt?vimm?ss? valossaan.
T?ss? yhteydess? mainittakoon my?skin mit? Grot kirjeiss? er??lle yst?v?lleen kertoo L?nnrotista: ?H?ness? on semmoinen herttainen hyv?luontoisuus, suoruus ja teeskentelem?tt?myys, ett? kaikki, jotka h?net tuntevat, rakastavat h?nt? syd?mest??n. Tuskin olimme eilen istuneet lautalle (jolla kuljetettiin matkustajia Kallaveden yli) ja h?n saanut piippunsa sytytetyksi, kun min? huomasin h?nen k?dess??n viel? toisenkin piipun. H?n oli n?et hiljalleen ottanut sen naapuriltaan soutajalta, pisti sen t?yteen tupakkaa, sytytti ja antoi sen h?nelle takaisin. Muistatkohan sin? oikein h?nen omituista muotoansa, rumaa, mutta miellytt?v??, kun siihen tottui? Min? oikein ihailen h?nt?, etenkin kun h?n puhuu ja ojentelee k?si??n ja nyyk?ytt?? p??t??n edestakaisin. Kertoessaan jotakin naurettavaa h?n itse usein purskahtaa nauruun. H?nen pukunsa on yht? omituinen kuin h?nen olentonsakin. P??ss? on h?nell? viheri?inen, topattu verkalakki, jossa on lippu ja samettinen reunus. Palttoo, harmaanruskea v?rilt??n, on tehty kotitekoisesta villakankaasta; siin? on musta samettikaulus ja samanlaiset k??nteet; uutena on se maksanut 16 rupl. 50 kop. paperirahaa ja tehty se on Kajaanissa. H?n ei pukeudu n?in ainoastaan matkaa varten, vaan sent?hden, ettei ole tottunut hienoihin vaatteisiin ja koska h?nen t?ytyy olla s??st?v?inen.------H?nen koulunaan olivat olleet puute ja kaikenlaiset vaikeudet. H?nelt? voin oppia olemaan ilman mukavuuksia ja nautintoja. Jos niit? tarjotaan, ei h?n niit? hylk??, vaan jollei niit? ole, on se h?nelle yhdentekev??. H?n ei pelk?? kuumuutta eik? kylm??, ei tule k?rsim?tt?m?ksi eik? harmistu, vaikka tapahtuukin pieni? vastoink?ymisi? matkalla, vaan h?n on kaikkeen ja kaikkiin tyytyv?inen. Kuitenkaan ei h?nen terveytens? ole niin vahva kuin voisi luulla. Totta on, ett? h?n on siit? liian v?linpit?m?t?n; v?linpit?m?tt?myys omasta itsest??n on huomattava kaikissa h?nen toimissaan. N?it? hyveit? ei voi olla olemassa ilman syv?? uskonnollista perustusta, ja minulla onkin ollut tilaisuutta tulla vakuutetuksi siit?, ett? t?mm?inen perustus on h?ness? suuresti kehittynyt.? Kuva, jonka Grot n?in piirt??, on niin el?v? ja v?lit?n, ettei siihen ole tarvis mit??n lis?t?, semminkin kun p??v?ritys siin? on sama, mink? el?m?kerrallinen kirjallisuus yleens? L?nnrotista antaa. Ja tuo kuva on lyhyesti sanottuna kuva suomalaisesta kansanmiehest?, jalostuneesta, sis?llisesti ja ulkonaisesti hienontuneesta, mutta aina ominaisuutensa ja p??piirteens? s?ilytt?neest?, joka oli joka paikassa oma itsens? ja jossa koko kansa n?ki oman itsens?. Sent?hden ei kenenk??n suuren miehemme ulkonainen ja sis?llinen kuva ole painunut niin syv?sti, niin tarkkapiirteisesti muistoomme kuin L?nnrotin. On vanha ja kulunut se lauseparsi, ett? se kuva ei ole ainoastaan seinill?mme, vaan my?s syd?miss?mme, mutta sattuvammin ei h?nen paikkaansa voi eik? tarvitse m??ritell?.
Yhden piirteen siihen ehk? viel? voisi lis?t?, sen, jonka Ahlqvist antoi L?nnrotin kuvan selvitt?miseksi. Eri runoja kokonaiseksi Kalevalaksi yhteen liitt?ess??n oli L?nnrot menetellyt samalla oikeudella kuin mik? muukin runolaulaja, joka muistamansa yhteen liitt??. Tuosta tuli ainakin minun mielikuvituksessani L?nnrotin kuvaan piirre karjalaista runolaulajaa eik? vain laulattajaa, ja minusta tuntuu kuin olisi se luonnos, jonka Eemil Halonen laati L?nnrotin patsaasta vaatimattomuudessaan, yksinkertaisuudessaan ja luonteen- ja kansanomaisuudessaan l?hemp?n? t?t? kuvaa kuin se virallisempi, joka nyt kohta tulee Helsinkiin pystytett?v?ksi. Vaan olisi Halosenkin kotoinen L?nnrot-kuva saapa sijansa jossakin. Sija olisikin jo valmis--Kajaanissa, jossa L?nnrot niin kauan asui ja josta k?sin h?n runot