Mugbyn risteys | Page 4

T?m?n yleisen ep?luulon huomaaminen -- johon viel? tuli lis?ksi se seikka, ett? ainoa nainen, jota h?n koskaan oli rakastanut, ja ainoa miesyst?v? joka h?nell? koskaan oli ollut, pettiv?t h?net (he karkasivat yhdess? ja meniv?t naimisiin) -- lopetti mink? aikaisempi kasvatus oli aloittanut. H?n lyyhistyi kokoon Barboxin muodon sis??n eik? en?? kohottanut p??t?ns? eik? syd?nt?ns?.
Mutta viimein h?n kuitenkin sai olossaan yhden suuren helpoituksen aikaan. H?n mursi orjanairon, jolla h?n niin kauan oli soutanut, ja upotti kaleerilaivansa. Enn?tt??ksens? ennen kuin vanha totuttu toimi ehti h?nest? luopua, h?n teki aloitteen ja luopui itse toimestansa. Saatuansa niin paljon kokoon, ett? h?n sill? saattoi el?? (kovin paljo sit? tosin ei ollut), h?n h?vitti Barbox Veljesten toiminimen osoitekirjasta sek? talon ikkunoista, ja j?tti sen ainoasti molempiin matkakirstuihinsa j?ljelle.
-- Pit??h?n ihmisell? matkustaessansa olla joku nimi, jota ihmiset voivat huomata, -- selitti h?n Mugbyn isolle kadulle, ikkunan kautta puhuessansa, -- ja se nimi ainakin oli todellinen nimi, -- nuori Jackson sit? vastoin! -- Puhumattakaan siit?, ett? se on surkea pilkkanimi vanhalle Jacksonille.
H?n otti hattunsa ja l?ksi ulos. H?n kerkesi parhaiksi n?hd? miehen pumpulisamettisissa vaatteissa astuvan kadun toista puolta. T?m? kantoi p?iv?llisev?st?ns? pieness? mytyss?, joka olisi saattanut olla paljokin isompi, eik? kukaan sittenk??n olisi luullut omistajaa ahmatiksi. Mies astui pitkin askelin asemahuoneelle p?in.
-- Se on Lamppu! -- sanoi Barbox Veljekset -- ja totta on -- --
Naurettavaa todellakin, ett? niin vakava, umpimielinen mies, joka tuskin kolme p?iv?? oli ollut vapaana alituisesta puuhael?m?st??n, nyt seisoi keskell? katua, hieroi leukaansa ja muisteli lystillisi? lauluja!
-- Vuoteen ??ress?? -- mutisi Barbox Veljekset ?k?isesti. -- Laulaa niit? vuoteen ??ress?? Miksik? vuoteen ??ress?, jollei h?n laskeudu humalap?iss? vuoteelle? Enp? kummeksisi, jos h?n niin tekisi! Mutta mit? se minuun koskee. Annas n?hd?! Mugbyn risteys, Mugbyn risteys! Minnek?h?n min? t??lt? l?hden? Samoin kuin viime y?n?, ep?mukavasti vaunussa maatessani her?sin, pisti p??h?ni j??d? t?nne, samoin voin nytkin menn? mihin tahansa! Minnek? menisin? Voinhan menn? p?iv?n valossa katselemaan asemahuonetta. Ei ole mit??n kiirett?, ja kukaties toinen t??ll? yhtyvist? radoista n?ytt?? minusta hauskemmalta kuin toinen.
Mutta t??ll?p? yhtyikin suuri joukko ratoja. Kun matkustaja katseli niit? risteyksen l?heiselt? sillalta, niin n?ytti silt? kuin yhti?t yhdess? olisivat panneet toimeen suuren teollisuusn?yttelyn, ja asettaneet siell? n?ytteille rautaa kutovien maah?m?h?kkien ihmeellisi? teoksia. Moni n?ist? radoista k?vi niin eriskummallisia teit?, ne kierteliv?t ja kaartelivat niin sikinsokin, ettei silm? voinut niiden kulkua seuratakaan. Muutamat n?kyiv?t l?htev?n liikkeelle siin? vakaassa p??t?ksess?, ett? kulkisivat v?hint?in viisisataa peninkulmaa[1] yhteen jaksoon -- mutta yht?kki? ne per?ytyiv?t p??t?ksest??n jonkun mit?tt?m?n esteen vuoksi, tai poikkesivat johonkuhun ty?pajaan. Toiset, ik??nkuin humalap?iss??n, kulkivat v?h?n matkaa aivan suoraan, mutta sitten ?kkip??t? k??ntyiv?t ymp?ri ja kiersiv?t takaisin samalle paikalle. Toiset olivat ahdinkoon asti t?ynn? hiilivaunuja, toisilla radoilla oli vaunuja, jotka olivat lastatut t?yteen tynnyreit?, toisilla oli taas tavaravaunuja; muutamat radat taaskin olivat t?p?t?ynn? py?r?nmuotoisia kappaleita, jotka n?yttiv?t summattomilta rukinrattailta. Toiset taas olivat kirkkaat ja puhtaat, toiset sit? vastoin ruosteen tai tuhan tahrassa, ja j?tetyt k?sik?rryjen haltuun, jotka makasivat jouten, kintut yl?sp?in, aivan kuin ty?miehet, jotka tekev?t lakon. Kukapa voisi t?st? sekaannuksesta l?yt?? alkua ja keskusta ja loppua!
[Footnote 1: Engl. peninkulmaa.]
Barbox Veljekset seisoi h?mm?styksiss??n sillalla, oikealla k?dell? sivellen otsansa ryppyj?, jotka eneniv?t h?nen alas katsellessaan, ik??nkuin rautatielinjat kuvautuisivat t?h?n herkk??n pintaan. Sitten kuului kaukaa kellojen kilin?? sek? vihellyksi?. Sitten vauvojen kokoiset ihmisp??t tirkistiv?t, toinen toisensa per?st?, vaunuista ulos ja pujahtivat j?lleen takaisin. Sitten nousivat ??rett?m?n suuret puiset partaveitset pystyyn ja rupesivat ajelemaan taivaan pintaa. Sitten kiljahtivat useammat veturit useammilta eri haaroilta. Sitten tuli yksi? kiskoja my?ten juna asemahuoneelle. Sitten ilmaantui pitkin toisia kiskoja kaksi junaa, jotka eiv?t tulleet sis??n, vaan seisahtuivat ulkopuolelle. Sitten n?m?t junat ratkesivat useammiksi pienemmiksi kappaleiksi. Sitten veturit jakoivat kappaleet kesken??n ja juoksivat pois eri haaroille, kukin saaliinensa.
-- En ole t?ss? viel? selville saanut mihin minun pit?isi ensiksi l?hte?. Mutta eip? kiirett?! Ei ole tarvis tehd? p??t?st? t?n?p?iv?n? eik? huomenna eik? ylihuomennakaan. Menn??n k?velem??n!
Sattuipa jollakin tavalla (kenties niin olikin aikomus), ett? k?vely suuntautui asemahuoneen edustalle ja siit? Lampun huoneelle. Mutta Lamppu ei ollutkaan nyt huoneessansa. Pumpulisamettiin puettu hartiopari oli tosin par'aikaa sovittelemassa itse??n er??sen sein?koloon likell? Lampun kamiinitakkaa: muuten oli huone tyhj?n?. Kulkiessaan takaisin asemahuoneen kautta, selveni matkustajalle miksi huone oli ollut tyhj?. H?n n?ki Lampun rautatien toisella puolella hypp??v?n vaunulta vaunulle kattoja my?ten ja poimivan sytytettyj? kaimojansa, joita h?nen apulaisensa ojenteli h?nelle.
-- H?n on ty?ss?. Ei h?nell? t?n? aamuna liene aikaa sepitt?? tai laulaa lystillisi? lauluja, sen voin vakuuttaa!
Matkustaja kulki nyt maaseudulle p?in, pysyen aina l?hell? yhden suuren radan laitaa, josta h?n saattoi helposti n?hd? muitakin ratoja. -- Melkein tekisi mieleni, -- sanoi h?n katsellen ymp?rilleen, -- t?ss? paikassa tehd? p??t?kseni ja sanoa: min? valitsen t?m?n radan, tai tuon, tai tuon ja kuljen sit? eteenp?in. T?ss? paikassa ne selvi?v?t sekaannuksestaan ja l?htev?t kukin haarallensa.
Nousten avaraa, tasaisesti kohoavaa m?ke?, h?n tuli muutamien talojen eteen. Kun h?n siell? taas katsoi ymp?rillens?, ik??nkuin mies, joka ei ik?n? viel? ole ymp?rilleen katsellut, niin h?n n?ki kuusi tai kahdeksan lasta iloisesti hyppien ja huutaen tulevan ulos er??st? talosta, ja hajoavan