Minkä mitäkin Italiasta | Page 8

voi luoda eteens? siin? tapahtuneet leikit. Vertailuun vie sitten viel? v?kisinkin se, ett? t??ll? nyt yritet??n uudistaa entisajan leikkej?. T??ll? on m.m. kaksipy?r?isi? kilpak?rryj?, joiden eteen valjastetaan kaksi hevosta ja joihin mies nousee seisomaan ja ajamaan. Mutta hevoset ovat n??lt??n tavallisia ajurihevosia ja ajajat vanhoiksi roomalaisiksi ep?onnistuneesti naamioituja tallirenkej?. Hauskempia ovat irtaallaan laukkaavat kilpahevoset, jotka huimaavalla vauhdilla kiit?v?t soikeaa rataa pitkin, kunnes heid?t otetaan kiinni eteen asetettuun esirippuun. Parhaiten vastasivat karnevaalin aatetta muutamat talonpojat, jonkunlaiset italialaiset kasakat, jotka laihoilla, mutta nopeilla hevosillaan saapuvat t?nne karnevaalin aikana ratsastamaan ja pieni? palkintoja voittamaan.
Useampia kertoja oli kahden karnevaaliviikon kuluessa n.k. Korso s.o. juhlakulkue samannimisell? kadulla. Katsojia varten oli siin? toreille ja muille v?ljemmille paikoille rakennettu istumasijoja. Suuri joukko ikkunoita oli my?skin vuokrattavana. Entiseen kultaiseen aikaan kuuluttiin yhdest? ikkunasta maksetun satoja markkoja. Nyt ei menekki kuitenkaan n?kynyt olevan sen suurempi kuin ett? ikkunain omistajat itse saivat niit? k?ytt?? omiksi huvikseen. Vasta viimeisen? karnevaalip?iv?n? eli laskiaistiistaina olivat ne jotakuinkin t?ydet.
Silloin n?kyi koko Rooma tai ainakin puolet siit? laskeutuneen seitsem?lt? kukkulaltaan t?lle jotenkin ahtaalle kadulle. P??st? p??h?n on se ainakin kilometri? pitk? ja nyt se oli v?ke? niin pakaten t?ynn? kuin suinkin sopi. Liika v?ki sai vuotaa sivukaduillekin. Suurin osa n?kyy kuitenkin tulleen enemm?n toisia katsomaan kuin itse osaa ottamaan. Katsominen ei kuitenkaan eritt?in suurta huvia tuottanut. Olisiko ollut kaikkiaan kymmenkunta juhlavaunua liikkeell?. Onnistunein ja vanhoja loistoaikoja enin muistuttava oli ehk? muuan venetsialainen j?ttil?issoutuvenhe, jossa kulki komea doosi loistavan seurueensa ymp?r?im?n?. Siin? kiilsi kultaa ja hohti silkki? ja samettia ja osanottajain hienoista kasvonpiirteist? p??tt?en olivat ne ?hienompaa? v?ke?. T?m? ryhm? saikin ensimm?isen palkinnon. Toisista her?tti eniten huomiota muuan p?iv?n tapahtumiin, valtion varkauksiin, liittyv? vaunu, jossa karnevaalin alkup?ivin? n?htiin joukko hienoja herroja heittelem?ss? kaikelle maailmalle makeisia, mutta jotka viimeisen? p?iv?n? olivat suljetut omaan huoneeseensa--rautaristikkojen taa. Sille taputti yleis? k?si??n.
N?m? ja jotkut muut vaunut viel? lis?ksi hankasivat edestakaisin Korsoa pitkin, heitt?en ja vastaanottaen kukkaiskimppuja, joita yht? mittaa lenteli ilmassa. V?list? ne olivat kiinnitetyt v?rillisiin paperiliuskoihin, jotka muodostivat kuin raketteja lent?ess??n katujen poikki ikkunasta ikkunaan ja usein j??den telefoonilankojen p??lle riippumaan. Joissakuissa vaunuissa ja joillakuilla parvekkeilla oli aika sievi? tytt?j?, toisissa kasvoiltaan ja vartaloltaan jotenkin virheett?mi? nuorukaisia. N?iden kesken oli kukkaissade vilkkain, ja ne n?kyiv?t kyll? nauttivankin karnevaalistaan.
Katupojat siit? kuitenkin enimmin nauttivat. Niit? on Roomassa ehk? enemm?n kuin miss??n muualla, ja t??ll? ne parhaiten aatettaan vastaavatkin, sill? ne ovat sek? likaisempia ett? ??nekk??mpi? kuin muualla. Heid?n teht?v?n??n oli ker?t? kaikki murut, joita rikkaiden p?yd?lt? putosi. Niin pian kuin ilmassa suhahti jokin kukkaiskimppu tai tuli vaunuista tai ikkunoista alas jokin konvehti, heti hy?kk?si t?m? lauma sinne ojennetuin k?sin. Kun monta oli ottamassa ja harva antamassa, syntyi siin? suoranainen pelikiihko. Ne, joilla oli jotakin alas heitett?v??, n?kyiv?t nauttivan siit? niinkuin nauttii kananpoikain sy?tt?j? joka murusta, mink? h?n nakkaa sy?tett?v?ns? eteen. Tuon leikin katsominen oli syrj?isist?kin hauskaa, ja ihme kyll?, ettei siin? koskaan syntynyt tappelua tai ep?sopua, vaikka kasvoista ja s?ihkyvist? silmist? p??tt?en intohimot olivat ylimmill??n.
Iloisin ja todellakin onnistunein osa karnevaalissa oli sen viimeinen vaihe. Tuskin oli ilta tullut, kun kaikissa vaunuissa, kaikissa ikkunoissa ja kaikilla parvekkeilla pantiin toimeen ilotulitus. Koko tuo pitk? katu hohti milloin sinisen?, milloin viheri?isen?. Jos voisi sanoa, ett? t?ll? karnevaalilla on ollut paisteinen p?iv?ns?--jota ei kuitenkaan voi sanoa--niin voisi t?t? viimeist? n?ky? kutsua sen iltaruskoksi.
Ja hetkeksi n?kyi yleis?kin saaneen esi-isilt? perim?ns? karnevaaliluonnon nousemaan. Vanhan tavan mukaan p??ttyv?t n?m? ilot n.k. moccoli-(kynttil?)iloilla. Ostetaan pieni vahakynttil?, sytytet??n se ja l?hdet??n kulkemaan katua pitkin. Samassa kiiruhtavat muut j?ljest? ja koettavat tulta sammuttaa. Siin? syntyy paljon naurua ja paljon viatonta pilaa, varsinkin kun siihen ottavat yht? suurella innolla osaa sek? vanhat ett? nuoret. Sammutuskokeita tehd??n jos jollakin tavalla. Mitk? puhaltavat, mitk? heilauttavat hatullaan ilmaa, mitk? huiskuttavat nen?liinojaan, joita korkeammalle ylett??kseen kiinnitet??n keppien ja pitkien riukujen nen??n. Sammuneita kynttil?it? on turha yritt??k??n sytytt?? ylh??ll? ilmassa. Hetikohta on siin? joku liinaansa liehuttamassa. Sent?hden liittyy aina useita yhteen, kuukistuvat maahan ja koettavat toistensa turvissa tulta viritt??. Mutta juuri kun se on onnistumaisillaan, puikahtaa joku poika takaap?in s??rien lomasta, puhaltaa tulen sammuksiin ja tekee tyhj?ksi yhteiset vaivann??t.
Se oli t?m? hauskinta koko karnevaalissa. Mutta siin?kin n?kyi olevan enemm?n sammuttajia kuin sytytt?ji?, joka sekin mielest?ni on merkki siit?, ett? karnevaali itsekin on sammumaisillaan.

PAAVIN VIISIKYMMEN-VUOTINEN RIEMUJUHLA.
Roomassa, 20 p. helmik. 1893.
Tuskin on p??sty hurraamasta ja huijaamasta karnevaali-ilossa, kun huomenna jo on paasto ja sen tuottama totisuus. Yht? t?ynn? kuin eilen olivat teatterit, sirkukset ja tanssisalit, yht? t?ynn? ovat t?n??n kirkot. Viime viikolla vilisi kadulla ja toreilla naamioita ja klovneja. T?m? viikko on pyhitetty papeille, munkeille ja pyhiinvaeltajille, joita tapaa kaikkialla, minne poikkeaa. Tuhansittain on niit? t?nne saapunut, varsinkin Ranskasta, Etel?-Italiasta ja Englannista. Ruhtinaita ja hienoa yleis??, piispoja ja apotteja, maalaispappeja, kerj?l?ismunkkeja, pikkuporvareita ja tavallisia talonpoikia, jotka tuntee sek? puvuistaan ett? siit? viattomasta uteliaisuudesta, jolla he ikuisen kaupungin rakennuksia tarkastelevat, on n?in? p?ivin? tulvinut t?nne.
Tavallisestikin syntyy t?m? pyhiinvaeltajain tulva heti karnevaalin p??tytty? ja paastoajan alettua. T?n? vuonna oli erityinen syy, Leo XIII:n riemujuhla. Oli kulunut 50 vuotta siit?, kun h?n