Minkä mitäkin Italiasta | Page 7

osasivat t?nnekin tien, tulivat tuosta samasta aukosta, mist? mekin, tuli soihtuineen sis??n niinkuin mekin, ja tuolla sein?m?ll? kertoo opas sen ja sen marttyyrin saaneen surmansa. Mutta siit? paikan maine vain kasvoi. Se muuttui pyh?ksi merkkipaikaksi, se laitettiin kappeliksi ja siihen pystytettiin alttari ja risti. Kun vainot olivat ohitse, kun ruumiit uskallettiin haudata maanp??llisiin hautausmaihin eik? katakombeissa en?? tarvinnut turvaa hakea, tultiin t?nne kuitenkin messuja pit?m??n ja rukoilemaan. Silloin sai katakombien maine varsinaisesti alkunsa, ja pyhiinvaeltajia ovat sitten seuranneet matkailijat.
Mutta matkailijoilla on kiire, ne eiv?t jouda kauan viipym??n kuolleitten haudassa, vaan k?mpiv?t jo ulos, herrat silkkinallejaan suojellen ja naiset hameitaan k??rien, est?en niit? koskemasta kosteihin seiniin. T?ytyy joutua mukaan, sill? vaikka usko olisi kuinka luja, ei t?nne tuntuisi haluttavan j??d? eksyksiss? vaeltamaan maanalaisessa miljoonakaupungissa.
Eik?h?n siell? ole juuri enemp?? n?ht?v??k??n. Sill? vaikka k?yd??n kahdessa kolmessa kerroksessa, noustaan rappuja ja lasketaan niit?, ja pist?yt??n viel? muissakin kappeleissa, niin eiv?t ne ainakaan my?hemmin muistellen eroa suuresti toisistaan.
Mutta vaikutus, mink? h?t?isest?kin k?ynnist? katakombeissa saa, on pysyv? ja omansa antamaan aihetta monenlaisiin mietteisiin. T??ll?, n?iss? ahtaissa komeroissa kehittyi ja kasvoi siis se valta, joka repi alas nuo temppelit ja patsaat, joista ?sken n?imme surkeat rauniot Forumilla. T??ll? istutettiin veriin se tulinen innostus, joka pani koko vanhan maailman yl?salasin, mutta joka samalla rakensi sen p??lle uuden, ulkonaisestikin melkein yht? ehon. Jupiterin temppeli jaoitettiin maan tasalle, mutta ei kaukana siit? seisoo nyt Pietarin kirkko. Keisarikunta kukistui, mutta paavikunta nousi sen tuhkasta. Niiden j?lkel?iset, jotka ennen t??ll? alhaalla huoneettomina piiliv?t, istuivat maailman valtiaina kultaisten kupoolien alla Rooman muurien sis?ss?, ja Rooma oli heid?n.
On niill? siell? viel?kin monet vallat hallussaan. L?hes puolen maailman asioita Jumalan kanssa v?litt?? viel? paavi Vatikaanissaan. Harppaus on ollut huimaava t??lt? alhaalta sinne yl?s. En sano, ett? suuri asia olisi t?st? vallan siirtymisest? voittanut. Mutta voittohan se sittenkin on, voitto, joka itsess??n kantaa tappion siement?. Eih?n tied?, ilmaantuuko viel? jokin uusi ja suurempi ja puhtaampi ja kristillisempi aate, joka kovertaa kristikunnan perustuksen ja sen oppien pohjalle rakennettujen yhteiskuntien suhteen tekee saman ty?n kuin kristinusko antiikin maailman suhteen. Tulleeko ehk? kerran viel? aika, jolloin kristityn Rooman raunioita k?vell??n niinkuin me nyt k?velimme pakanallisen Rooman raunioita? Mahtanevatko tuon aatteen edustajat vainoja paossa jo itselleen katakombeja jossakin kaivaa?
1893.

ROOMAN KARNEVAALI.
Roomassa, helmikuulla 1893.
Suuresti on karnevaali menett?nyt entist? loistoaan. Ennen aikaan oli se koko kansan juhla ja muodostui niin komeaksi varsinkin siten, ett? siihen ottivat osaa rikkaimmat ylimykset tuhlaten tuhansia suurenmoisiin valmistuksiin. Ne ajat olivat niit?, jolloin paavit hallitsivat maata yhdess? ylimysten kanssa ja jolloin kirkko melkein kaikkina vuoden aikoina pani juhlakulkueita toimeen. Nyt on Italiakin muuttumassa l?nsimaiseksi, kansanvaltaiseksi valtioksi, jossa hy?ty asetetaan ensi sijaan ja huvi toiseen. Viimeisten vallanmuutosten j?lkeen on aatelisto joko k?yhtynyt tai vet?ytynyt palatsiensa rautaporteilla suljettujen holvien taakse. Niinp? luin er??ss? sanomalehtiuutisessa, ett? muutaman ruhtinas Lancelottin toimeenpanemat tanssiaiset h?nen palatsissaan kyll? olivat olleet komeat, mutta ett? vieraiden oli pit?nyt kulkea sis??n ja ulos pienest? takaportista, ?sill? syyskuun 20 p:n v. 1870 j?lkeen on p??ovi ollut ainaiseksi suljettuna vastalauseeksi nykyist? hallitusta vastaan?. Papisto taas on sekin vet?ytynyt nahkaansa samoinkuin paavikin, joka kuten tunnettu tekeytyy vangiksi Vatikaanissaan. Kaikista n?ist? syist? tarjoo karnevaali samoinkuin yleens? muutkin juhlimisyritykset jotenkin surullisen n?ht?v?n.
Nykyinen hallitus koettaa kuitenkin noudattaa entisi? tapoja ja tarjota kansalle sek? leip?? ett? huvituksia. Mutta sen toimeenpanemilta karnevaaleilta puuttuu niiden onnistumisen ensimm?inen ehto: yksityisten osanotto. Demokratia on t??ll? niin uusi, ettei se viel? ole ehtinyt kehitt?? varakasta keskis??ty?, joka esim. Pariisissa tekee paljon karnevaalien hyv?ksi. Varsinkin suuret kauppahuoneet, teatterit y.m.s. siell? rakentavat mahdottoman ylellisi? juhlavaunuja, jotka, vaikka ovatkin ainoastaan vain ilmoituskoneita, kuitenkin suuresti el?hytt?v?t laskiaisjuhlaa. Mutta niit? sellaisia ei ole Roomassa tai eiv?t ne ainakaan n?y v?litt?v?n edustaa itse??n t?ss? vanhassa kansallisjuhlassa. Eiv?t auta suuret palkinnotkaan, joita luvataan parhaista ryhmist?.
Rahaa niihin muuten n?yt??n saatavan hyvin omituisella tavalla. On, arvattavasti korkeimman vallan suojeluksen ja valvonnan alla toimiva, osakeyhti?, joka johtaa karnevaalipuuhia. Se toimeenpanee kahden viikon kuluessa koko joukon iloja niinkuin naamiohuveja erityisiss? teattereissa, y?llisi? tanssiaisia, sirkusn?yt?nt?j? y.m.s., joihin p??symaksut ovat jotenkin korkeat niille, jotka eiv?t ole yhti?n osakkaita, mutta joihin osakkaat p??sev?t kolmea nelj?nnest? halvemmalla kuin muut. Kun osakkeita saa ostaa kuka tahansa eli toisin sanoen lunastaa itselleen helppohintaisia ennakkopilettej?, niin tekev?tkin sen useimmat, jotka aikovat karnevaalin aikana huvitella, ja siten saa yhti? rahoja palkintojensa jakamiseen.
Niit? on useita kymmeni?, joitakuita kutakin p?iv?? varten, ja nousevat ne 50 markasta aina 1,500 markkaan. Suuremmat niist? annetaan onnistuneimmista vaunuista ja parhaiten koristetuista parvekkeista Korsokadulla, joka on juhlakulkueitten ja varsinaisten karnevaali-ilojen karkelopaikka; pienemm?t annetaan yksityisille naamioitetuille ja sirkus- y.m. kilpailussa esiintyville. Mutta n?ist? houkutuksista huolimatta eiv?t ilolinnut n?y oikein tahtovan laulaa.
Piatsa del Popolo-nimisell? kaupungin pohjoisp??ss? olevalla torilla on karnevaaliel?m?n keskusta. Se on laitettu suuren suureksi kes?sirkukseksi. Kun on kaunis ilma, niinkuin t??ll? melkein aina on, niin tekee kyll? paistava aurinko, helakka taivas ja aistikkaasti muodostunut Pintsio-kukkulan rinne uusine kuvapatsaineen parastaan silm?? viihdytt??kseen. Mutta lautasirkus on aina lautasirkus, jota v?kisinkin tulee vertailleeksi niihin entisiin sirkuksiin, joista, niinkuin esim. Kolosseumista, on viel? s?ilynyt niin isot t?hteet, ett? mielikuvitus helposti