Minkä mitäkin Italiasta | Page 6

h?n siell? ajelee ja k?yskentelee kahden kardinaalin tukemana. Olisimme h?net n?hneet mekin, jos tulimme aikaisemmin aamulla. Mutta nyt h?n luultavasti istuu tuon ikkunan takana, josta joka ilta tuikkaa tuli puoleen y?h?n, jossa h?n silloin t?ll?in itsekin n?ytt?ytyy ja josta on n?k?ala yli sen Rooman, mik? ei en?? ole h?nen, mutta mit? h?n ei viel?k??n ole lakannut toivomasta. Onnistuneeko se koskaan, mutta on se ainakin toiveiden arvoinen, vaikkeiv?t ne toteutuisikaan--ja tuskinpa on ihminen kauniimman n?k?alan edess? milloinkaan turhempia haaveillut.
1893.

ROOMAN KATAKOMBIT.
Olimme laskeutuneet alas Pietarin kirkon kupoolista ja k?yskennelleet kirkossa itsess??n. Siell? kristityn maailman mahtavimmassa ulkonaisessa huippupaikassa, sen komeimmassa temppeliss? tuli mieleemme ajatus menn? sinne, miss? ovat t?m?n saman maailman matalimmat majat, ja me p??timme menn? katakombeja katsomaan.
Tiemme sinne kulki vanhan Forum romanumin kautta, l?pi tuon maan sis?st? kaivetun laakson, jossa ei en?? ole paljon mit??n j?ljell? siit?, mit? se ennen aikaan oli. Ainoastaan joitakuita pystyss? s?ilyneit? pilareita, v?h?n useampia pilarien jalustoja, jotka osoittavat, miss? se ja se temppeli ennen seisoi. Sitten muuan jotenkin s?ilynyt riemuportti my?hemmilt? ajoilta ja lyhyt palanen Via sacran (pyh?n tien) kivityst?--siin? kaikki. Mutta on siin? kuitenkin tarpeeksi voidakseen karttain, kuvain ja etenkin ymp?rist?n avulla t?ydent??, mit? puuttuu, ja ainakin likimain saada esille, millainen t?m? roomalaisen maailman keskipiste on mahtanut olla. Ja kaunis paikka se lienee ollut. Tuolla toisessa p??ss? Kapitolium temppeleineen ja marmorisine jumalankuvineen, toisessa p??ss? riemuportti, josta kaikki voittajat tulevat sis??n, vasemmalla Palatinon kukkula ja siin? sijaitsevat keisarien palatsit, oikealla taas temppeleit?, kaikki luultavasti marmorista tai ainakin marmorilla vuoratut. Kokoontua sellaiseen ymp?rist??n, Italian sinisen taivaan alle, kuuntelemaan sellaisia puhujoita kuin Cicero ja Cato ja vapaana kansalaisena p??tt?m??n koko maailman asioista--se mahtoi olla miehen arvoista teht?v?t?. Ja seh?n se olikin sit? ihannoitua antiikkia, jota me viel? t?n?kin p?iv?n? haikealla mielell? kuvittelemme sen raunioita k?velless?mme.
Mutta samaan aikaan kuin Forum oli komeimmillaan ja Rooma mahtavimmillaan, alettiin sen perustuksia jo hiljalleen j?yt?? ja sit? sitke?sti piiritt?? lopullista valloitusta varten. Alettiin kaivaa noita maanalaisia vallihautoja, jotka kerran koko vanhan maailman pohjan kovertaisivat ja saisivat sen siihen paikkaansa luuhahtamaan. Ruvettiin kaivamaan katakombeja.
Katakombit ovat kaukana ulkopuolella kaupunkia. Sinne on pitk? ik?v? tie kahden yksitoikkoisen muurin v?liss? ja tuntuu sit? k?velless? kuin todella olisi vuosisadat kuljettavana yhdest? aikakaudesta toiseen. Tien varressa tapaa vain muutamia harvoja muistomerkkej?, joista suurimmat Karakallan rakentaman kylpylaitoksen rauniot ja kolumbaariot, vanhat roomalaiset haudat. Sitten alenevat muurit ja Campania alkaa aueta eteen. Siin?, miss? se varsinaisesti alkaa, on Pyh?n Sebastianon luostari ja kirkko. T?m?n kirkon alla on yksi katakombiryhm?, jonne menn??n itsens? kirkon kautta. Siell? varustetaan meid?t ja muut samaan seuraan sattuneet vahakynttil?ill?, ja pieni r?hj?inen munkki l?htee oppaaksi, varoitettuaan ensiksi, ett? pysyisimme tarkkaan h?nen kintereill??n, sill? kuuluu v?list? tapahtuneen, ett? oudot ovat t?nne eksyneet.
Varoitus onkin hyv??n tarpeeseen, sill? munkki, jolla ei ole muuta teht?v?? kuin luotsata muukalaisia, kiiruhtaa mink? enn?tt?? meid?n edell?mme joutuakseen uusia tulijoita vastaanottamaan ja uusia juomarahoja ansaitsemaan.
Ei voi juuri olla jyrkemp?? vastakohtaa kuin se n?ky, mik? ?sken oli silm?imme edess?, ja t?m?, jossa nyt olemme emmek? n?e mit??n. T?ytyi varmaan olla vankka usko niill?, jotka sen t?hden vaihtoivat el?m?n Italian sinitaivaan alla n?ihin komeroihin ja ahtaisiin k?yt?viin, vaikkapa vain lyhemm?ksikin ajaksi.
Alussa on aivan mahdoton saada mit??n selkoa siit?, miss? ollaan ja mit? n?hd??n. On t?ysi ty? varoessa, ettei jalka joka hetki kompastuisi johonkin kynnykseen ja p?? kolahtaisi matalaan kattoon. Mutta kun silm? v?h?n alkaa tottua heikkoon valaistukseen, n?emme me kulkevamme kaitaista, mutkittelevaa k?yt?v??, joka parahiksi on kahden olkap??n levyinen. K?yt?v?n seiniss? on molemmissa tuon tuostakin koverrus tai kolppero, johon aikoinaan on ollut haudattuna joku ensimm?inen kristitty, mutta jonka kirstu ja ruumis tai jokin j??nn?s niist? nyt lep?? jonkin luostarin tai kirkon sein?m?ss? tai sillan alla. Aikoinaan kuuluu seiniss? my?skin olleen kivilaattoja kirjoituksineen ja maalauksineenkin, joita ensimm?iset kristityt maalarit ovat niihin sommitelleet, mutta ne kaikki ovat jo aikoja sitten irti revityt. Raakalaiset ovat kultaa ja kalleuksia etsiess??n olleet osaltaan h?vitysty?t? tekem?ss?, mutta suurimman osan siit? ovat kuitenkin kristityt tehneet pyh?in luita etsiess??n ja pois viedess??n. J?ljelle j??neet ovat paavien pois korjaamia, ja suurin osa hautatauluja on paavillisissa museoissa. Jos niit? jokin m??r? olisikin viel? paikoillaan, ei niit? oppaan h?t?isyyden t?hden ehtisi tarkastaa.
Vihdoin h?n kuitenkin pys?htyy. H?n on tullut pienelle mustalle aukolle, josta antaa meid?n astua sis??n. Kun kaikki olemme tulleet muutamia rappuja alemma, n?emme seisovamme py?re?n huoneen keskess?.
Niinkuin tunnettua, rakennettiin katakombit alkujaan haudoiksi. Kristityt, jotka kaikessa tahtoivat erottautua pakanoista ja jotka uskoivat ruumiinkin yl?snousemiseen kuoleman j?lkeen, eiv?t tahtoneet polttaa kuolleitaan. Kun maanp??lliset hautausmaat eiv?t olisi saaneet olla rauhassa, tehtiin ne n?in maan alle, ja siten syntyi kokonaisia maanalaisia kuolleitten kaupunkeja, joiden yhteenlaskettu hautaluku noussee ainakin kuuteen miljoonaan. Mutta tulivat sitten vainojen ajat. Kristityit? ajettiin takaa kuin koirat ajavat saaliitaan. Silloin olivat katakombit mainioita lymypaikkoja, silloin siell? tarvittiin v?h?n v?ljempi?kin suojia, ja yksi niit? sellaisia on se, mihin nyt laskeuduimme.
Alkujaan lienee t?m? t?llainen huone ollut perhehauta, koska seiniss? on viel?kin kirstujen sijoja. Sitten ovat sit? pakolaiset k?ytt?neet lymypaikkanaan, el?neet t??ll? luolassa ja jumalansanaa harjoittaneet paossa esivallan tielt?. Mutta keisarilliset verikoirat