Minkä mitäkin Italiasta | Page 5

purjeita, kiitelee pieni? h?yrypursia ja nuokkuu gondolan kuljettajain solakoita vartaloita sopusointuisessa, tuudittavassa soudussa.
Tekee mielesi alkaa uudelleen sama matka, tehd? viel? kerran sama kiertokulku t?ss? kummallisen haaveellisessa satukaupungissa, l?hte? t?st? ja tulla t?h?n aina takaisin--t?n??n, huomenna, ylihuomenna...
Soudella, k?vell? ja liikkua, istua, aprikoida ja uneksia, katsella liikett? ja vilin?? ymp?rill??n, ja samalla el?? niiss? aatoksissa, jotka tulevat ja menev?t, mutta j?tt?v?t aina askelensa sijat j?ljelleen--liek? siihen miss??n sopivampaa paikkaa kuin t?ss??
1893.

N?K?ALA PIETARINKIRKON TORNISTA.
Siirt?isin ja siirt?isin mielell?ni ottamasta kuvatakseni itse Roomaa, joka lep?? tuossa jalkojen alla. Mutta uudestaan ja aina uudestaan k??ntyy siihen silm? ja takertuu sen yksityiskohtiin. N?in t??lt? katsellen ei se kuitenkaan ole se, miksi sit? olin kuvaillut ja joksi sit? luultavasti kaikki muukalaiset kuvailevat. Sill? se ei tee ollenkaan sen ?vanhan? Rooman vaikutusta, jota silt? odottaisi. Vanha on t??ll?kin, kaiken vanhan pes?paikassa, peittynyt uuden alle. Uudet palatsit, uudet kivimuurit ja v?h?n vanhemmat kirkon tornit, joita on kuin seip?it? suuressa pieleksess?, peitt?v?t ne rauniot, joita niin mielell??n n?kisi. Forumista ei l?yd? kuin muutamia pilareita tarkalla etsimisell?. Riemuportit ja voittajakeisarien kunniapatsaat peittyv?t laaksoihin. Ainoastaan muuan py?re? lasikatto ilmaisee, miss? seisoo Panteon, johon kaiken maailman jumalat olivat kokoontuneet nauttimaan suvaitsevaisuudesta, mihin maailma kerran oli p??ssyt, mutta mist? se nyt taas on niin kauaksi eksynyt. Mutta on kuitenkin yksi raunio, jota eiv?t vuosisadatkaan ole saaneet alleen haudatuksi. Se on Kolosseum, flavilaisten keisarien vanha sirkus, jossa gladiaattorit taistelivat, jossa jalopeuroja ruokittiin kristittyjen lihalla, joka on saanut palvella keskiajan paroonien linnoituksena ja josta on vedetty suunnattomat m??r?t rakennusaineita palatseihin ja kirkkoihin. Mutta ei sittenk??n ole siit? saatu lohkotuksi kuin puolet. Toinen sein? seisoo viel? miltei entisens? korkuisena, se on kuin vuori rotkoineen, on j?ttil?isp??kallo onteloineen, on niinkuin vanhan maailman valtiaan aivokoppa, josta sis?lt? on juossut kuiviin ja jonka silm?n rei?t tuijottavat loistottomina ja aatteettomina tyhjyyteen. Kaikista p?iv?n h?ik?isemist? valkoseinist? huolimatta erottuu sen ruskea ryhm?, joka, kun p?iv?n s?teet siihen sattuvat, on kuin hehkuva tiilikoko. Olen n?hnyt sen toisessakin valossa, ilotulien hehkussa. Karnevaalin aikana se valaistiin bengaalitulilla. Silloin oli se, kun tulta ja tulikivi? n?ytti sy?ksyv?n kaikista sen aukoista, kuin maanalaisen tulivuoren, kuin itsens? helvetin hehkuva kita.
Kolosseumin luona on Konstantinin riemuportti, ja sen alitse alkaa ikivanha, maailman kenties vanhin ja vankin maantie Via Appia. Alkuosa sit? on peitossa tai h?vitetty, vasta tuolla, miss? Campanian laidassa ylenee py?re?, linnoituksen tapainen Sesilia Metellan hautahuone, alkaa erottaa tuon sotatien pohjaa, joka suorana linjana juoksee l?pi koko Italian. Sen tien varressa ovat katakombit ja j?tteit? Roomalaisten hautakammioista, kolumbaarioista. Siell? on my?skin Karakalla-keisarin rakentama kylpylaitos, johon aikoinaan mahtui kolmetuhatta uimamiest? ja jonka rauniot viel?kin vet?v?t vertoja Kolosseumille. Mit? ovatkaan kaikki nykyajan mukavuudet t?m?n saunarakennuksen rinnalla. Viile?in palatsimaisten holvien alla voivat siell? vapaat kansalaiset viett?? p?iv?t p??st??n kylpien, k?vellen, voimistellen, lukien ja keskustellen p?iv?n tapahtumista. Nykyaikaiset klubiolot ovat vain heikkoa j?ljittely? siit?, mihin Roomassa sill? alalla jo oli kehitytty.
Tuolla n?kyy sitten Kolosseumin yli monista kirkolliskokouksistaan mainion Lateraanin kirkon katto, jonka harjalla seisoo koko uusi testamentti kaksinetoista edusmiehineen. Siell? on sen yhteydess? nyt museoksi muodostettu vanha Vatikaani, joka yksinkertaisuudellaan muistuttaa niit? aikoja, jolloin katolinen kirkkokin viel? oli yksinkertainen ja hallitsi maailmaa sis?llisell? mahdillaan. Aivan l?hell? sit? on sitten kirkkorakennus, joka k?tkee sis?ss??n t?m?n saman kirkon ja koko maailmankin suurimman humbuugin. Siell? ovat pyh?t portaat eli scala santa, jotka tarun mukaan ovat Jerusalemin temppelist? tuodut ja joita my?ten polvillaan nousevalle suodaan vuosikausien, en muista monenko, synninp??st?. Niit? my?ten konttasi aikoinaan Lutheruskin, mutta k??ntyi p??h?n p??sty??n kivakasti ymp?ri p??tt?en tiukasti mieless??n, ett? jos ei usko auta, niin eiv?t ainakaan t?mm?iset teot; ja niit? my?ten n?in min? viel? nykyaikaistenkin syntisten pyrkiv?n autuuttaan kohti.
Ja kun silm? kerran on kirkontorneihin kiintynyt, niin alkaa se hypell? ristist? ristiin. Ja ne ne ovatkin, jotka muodostavat p??vaikutuksen Rooman kaupungin katselijaan. Koetan niit? lukea, mutta haihdun pian. Eik?h?n se ole kuin pieni osa, joka nousee yli palatsien ja muiden rakennusten. Suuri joukko kaikkein vanhimpia on aikojen kuluessa hautautunut asuinhuoneiden seinien v?liin. Vasta silloin, kun on tullut rukoushetki illoin tai aamuin ja kaikkien kirkkojen kellot ilmoittavat siit?, tuntee niiden paljouden. T?nne kuuluu se nytkin niin selv?sti, suuret ??net sulavat pieniin ja kaikki pyrkiv?t kuin yhtyneen? virtana Pietarin kirkon kupoolia syleilem??n.
Jo olisi aika astua alas. Johan on ehtinyt tarttua mieleen tuo kuva, jonka muodostaa sininen meri, ruskea tasanko, sinisen vihre?t, vaaleahuippuiset vuoret ja punertavan valkea kaupunki lukemattomine ikkunoineen ja huippuineen, ja siell? t??ll? kohoaa jostakin puistosta suippo kuusen muotoinen sypressi ja pet?j?n sukuinen pinia, jonka solakan varren p??ss? oleva tuuhea latva on kuin aukaistu sateenvarjo.
Mutta heit?mme viel? silm?yksen ihan jalkojemme alle. Siin? on Pietarin kirkon edustori, kahden pilarik?yt?v?n syleilem?n?, jonka keskustassa on suippo obeliski, Egyptist? tuotu, ja kaksi suihkul?hdett?, jotka eiv?t koskaan lakkaa utuista vett? ilmaan puhaltamasta. Siin? ovat toisella puolella Vatikaanin pitk?t huonerivit, laajat pihat ja viel? taampana korkeiden muurien ymp?r?imin? paavin yksityiset puutarhat, jonne ei ket??n vieraita p??stet? ja joiden piireist? ei astu ulos maailman ensimm?inen vanki, joka samalla kenties on maailman mahtavin hallitsija. Tornin vartija viittaa sinne sormellaan ja n?yttelee, mit? teit?