Merimiehen matkamuistelmia I | Page 3

p??ss? rannasta.
Min? juoksin kuin mielet?n laiturilla huutaen heille, huitoen nen?liinaani heille varoitukseksi ja viel? ampuen pari laukausta mukanani olevasta revolverista. Mutta kaikki turhaan. He eiv?t kuulleet; sy?ksyiv?t vaan suoraan vihurin suuhun.
Viimeinkin, Jumalan kiitos, huomaavat vaaran, hypp??v?t purjeita laskemaan. Mutta se oli liian my?h?ist?; vihuri kerkisi jo saavuttaa heid?t sit? ennen.
En voinut olla silmi?ni ummistamatta. Kuulin syd?nt? vihlovan h?t?huudon, toisen ja kolmannenkin. J?nnitin silmi?ni n?hd?kseni purjehtijoita; mutta mit??n ei n?kynyt.
Tuolla huomasin veneen, pohja yl?sp?in, ja veden pinnalla muutamia ihmisen p?it?, jotka pyrkiv?t venett? kohden. Tuontuostakin kaikui korviini haikeita h?t?huutoja.
En tiennyt, miten sain nuttuni ja saappaani riisutuksi. Huimaavaa vauhtia riensin rantaan, ja loiskis olin vedess?, halkaisten kuohuvia laineita tulisella innolla. My?t?virta auttoi minua eteenp?in onnettomuuden paikkaa kohden.
L?henin yh? onnettomia tuulen ja meren pauhatessa. Usein peittiv?t risteilev?t aallot minun, ett? olin l?k?hty?. Mutta vihdoin sain aalloissa riisutuksi taas osan vaatteitani, jotka tietysti j?iv?t mereen. Sain ik??n kuin uusia voimia, ja silm?ni olivat luodut ainoastaan yhteen kohtaan, nuoreen naiseen, joka n?kyi viimeisi? voimiaan ponnistaen koettavan pysytell? aaltojen p??ll?.
Mutta oi kauhua! Nyt h?n upposi, enk? ollut kuitenkaan h?nest? etemp?n? kuin noin viiden sylen p??ss?. Ainoastaan muutamia voimakkaita vetoja ja potkauksia viel?, ja pian olin samalla paikalla, miss? h?n upposi. Aioin juuri sukeltaa h?nen j?lkeens?, kun oikealla sivullani kohosi vedest? k?t?nen ja pitk?t mustat hiukset.
Salaman nopeudella tartuin hukkuvan k?teen ja hiuksiin molemmin k?sin, joka temppu itsenikin saattoi upoksiin. Mutta muutaman silm?nr?p?yksen kuluttua olin taasen pinnalla taakkoineni. Heti py?r?hdin sel?lleni, vedin tiedottoman neidon samoin sel?lleen vasemmalle puolelle rinnalleni, pidin h?nest? vasemmalla k?dell?ni, koettaen kohottaa h?nen kuolon kalpeita kasvojaan vedenpinnan yl?puolelle.
Sill? tavoin sitten pyrin voimieni takaa rantaa kohden. Mutta nyt tarvittiinkin monta vertaa suurempia ja kest?v?mpi? voimia, sill? nyt oli kuljettava vasten virtaa. Se ei tosin en??n ollut kovin v?kev?; mutta nyt olikin vaan toinen k?si ja jalat vapaat, toinen k?si kun piteli tuota uinailevaa impe? rintaani vastaan likistettyn?.
Hitaasti kului matka. Lienen ollut noin puolimatkassa, kun rupesin tuntemaan voimaini loppuvan. Hurjasti koittaen ponnistaa viimeisetkin voimani, tunsin kuitenkin, miten liikkeeni heikontuivat, miten j?seneni rupesivat kangistumaan. Tuhansia tulit?hti? s?ihkyi silmiss?ni. Yht?kki? musteni kaikki; min? kuulin veden kohisevan korvissani p??ni yl?puolella.
Suonenvedon-tapaisesti kiersin molemmat k?teni neidon vy?t?isille, enk? sitten tiennyt mit??n. Tuntui vaan silt?, kuin joku olisi tarttunut niskaani ja aikonut minua kuristaa. Tunsin, ett? minut ?kki? vedettiin yl?s, ja kuulin ??ni?; mutta en eroittanut sanoja, vaikka kuuluivat aivan l?heisyydest?ni. Tuntui ik??n kuin olisi minua kuljetettu jossakin loiskuvassa vesiastiassa l?pi ilman yl?s, yl?s korkeuteen; ja kuta korkeammalle tulin, sit? selvemmin rupesi ruumiissani tuntumaan ik??nkuin se olisi ollut pantuna j?ihin.
Vihdoin her?sin, sain silm?ni auki ja n?in olevani makaamassa rannalla suuren v?kijoukon keskell?. Pari poliisia koitti irroittaa k?si?ni ja eroittaa jotakin naisolentoa sylist?ni.
K?teni aukesivat kuolon puristuksesta, ja nainen vietiin l?hell? odottavaan vaunuun. Min? kummastelin ja katselin ymp?rilleni. En ymm?rt?nyt, mit? kaikki t?m? merkitsi. Kysyin l?hell? seisovilta, miss? olin ja mit? pahaa olin tehnyt, koska poliisit her?tess?ni k?sirautoja olivat pois ottamassa.
En kerinnyt saada mit??n selv?? vastausta. Joukosta kuului vaan joku sanovan: "?l? pelk?? Jack (merimies); sin? olet oman henkesi uhalla pelastanut merih?d?st? kaupungin rikkaimman laivan-omistajan ainoan tytt?ren".
Nyt selkeni muistini. Muistin tuon pienen seurueen rannalla; muistin, kuinka hypp?sin korkealta laiturilta mereen; muistin hurjan uintini onnettomuuden paikalle; muistin, kuinka viimeisess? silm?nr?p?yksess? sain hukkuvan nuoren naisen kiinni; muistin taistelun myrskyiss? hy?kylaineita vastaan uidessani rantaan p?in takaisin. Ymm?rsin nyt, ett? olin itsekin ollut hukkumaisillani, mutta jollakin tuntemattomalla tavalla tullut pelastetuksi.
Kaikki nuo ajatukset ja muistot lensiv?t mieleeni muutamassa silm?nr?p?yksess?, ja min? tajusin kaikki, n?hdess?ni veden viel? valuvan vaatteistani.
Puoli alastonna aioin rynn?t? hakemaan vaatteitani ja kenenk??n huomaamatta poistua koko paikasta. Mutta kummakseni huomasin, etteiv?t j?seneni tehneetk??n teht?v??ns?. Kaaduin kuin p?lkky maahan, eik? minussa ollut miest? j?lleen pystyyn nousemaan. T?m?n muutkin huomasivat; muutamat sit? nauroivat, toiset j?rkev?mm?t surkuttelivat minua, kun ymm?rsiv?t tilani.
Vihdoin v?kijoukon menty? rantaan jotakin katsomaan, rupesin nelinry?min raastamaan itse?ni tapaustantereelta. Onnistuinkin niin paljon, ett? p??sin saman kiven luo, jolla olin istunut ennen onnettomuuden tapausta ja joka ei ollut monen kyyn?r?n p??ss? minusta.
Siin? n?kyiv?tkin olevan pluusi, nuttu, hattu ja saappaat. Olisin kernaasti pukenut nuo ylleni, mutta en voinut j?senteni kankeuden t?hden.
Mutta palatkaamme kertomaan, miten oli muiden purjehtijain k?ynyt, sill? heid?n osaksensa ei minun apuni riitt?nyt, koska koko huomioni oli kiinnitetty neitoseen, jota riensin pelastamaan.
Kun olin huomannut purjehtijain onnettomuuden ja h?diss?ni huutanut sek? revolverini laukaissut, olivat n?m? her?tt?neet muutamien herrasmiesten huomion. He olivat my?s n?hneet minun mereen hypp??v?n. Ensin luullen minun olevan itsemurhan aikeissa, aikoivat he rient?? minun aikomustani est?m??n. Mutta samassa havaitsivat he asian todellisen laidan n?hdess??n minun uivan ulosp?in, ja kuultuaan h?t?huudot, huomasivat he, miss? apua tarvittiin.
He olivat rient?neet rannasta irroittamaan venett?, jolla sitten tulivat apuun ja ehtiv?t paikalle juuri silloin, kun min? pelastettavani kanssa olin uppoamaisillani. He saivat minua kauluksesta kiinni ja niin vetiv?t meid?t veneesen.
Toisia veneit? oli my?s rient?nyt l?hell? olevista laivoista onnettomuuden paikalle ja saivat pelastetuiksi vanhemman pojan ja toisen naisen, joka oli sek? poikain ett? tyt?n ?iti. Poika oli saanut ?itins? hinatuksi veneen k?lille, jossa he t?intuskin olivat voineet pysytell? siksi, kun apu saapui. Nuorin poika