Maksimilian Aukusti Myhrberg | Page 8

h?nen k?tens? piirteit? tutkittuaan, silloin ennustanut ett? h?n pian oli joutuwa suureen hengen waaraan, waan pelastuwa siit? pitk?? aikaa p??laellaan seisomalla. "Johan siit? yksinkin woi saada surmansa ilman mit??n muitta apukeinoitta!" oli Myhrberg siit? nauraen silloin wirkkanut.
[T?m?n, samoin kuin kissajutunkin, asetti niiden kertoja Missolonghiin; mutta kun Missolonghi ei koskaan antautunut sowinnolla, eik? my?s M. tiett?w?sti ollut miss??n muualla piiritettyn?, niin n?kyy selw?sti n?iden tapausten tanteren olleen t??ll?.]
Kes? 1827, sen per?st? kun Atheenan Akropoliskin oli antautunut, n?ytti tuowan Kreikan nuorelle wapaudelle wiimeisen surman=iskun. Koko Hellas eli Pohjois=Kreikka oli nyt Turkkilaisten wallassa; Moreassa Ibrahim pascha Egyptil?isineen yh? wiel? h?witteli, uhaten saattaa sit? aiwan asukkaattomaksi, puuttomaksikin er?maaksi. [Egyptil?iset hakkaeliwat ?ljypuistojakin maahan joka paikassa.] Kreikkalaiset wastusteliwat h?nt? wiel?, mutta heikonneilla woimilla, hakien wuoristosta turwapaikkoja.
Luultawasti kuuluu t?h?n aikaan t?m? juttu. Kreikkalaisten ratsuw?ki oli er??ss? kahakassa joutunut tappiolle ja hajalleen; jokainen pyrki pakoon mit? teit? sattumus h?nt? johdatti menem??n. Myhrberg, n?in yp?=yksin??n ratsastaessaan, joutui suuren suon reunalle. Siit? oli h?nen yli ment?w?, sill? kiert?m??n yritt?ess? olisi h?n warmaan sattunut per??n=ajawien wihollisten k?siin. Mutta eip? kahlaaminenkaan, sen h?n sangen pian hawaitsi, ollut paljoa w?hemmin waarallinen. Joka askeleella upposi hewonen niin syw?lle, ett? waan t?in tuskin sai jalkansa lietteest? yl?s nostetuksi. Yht'=?kki?, kun Myhrberg p??t?ns? kerran korotti, oli Turkkilainen ratsumies edess?, samassa suossa k?mpim?ss?. Oman matkansa waiwoihin kokonaan kiintyneen? ei Myhrberg ollutkaan wihollisen tuloa huomannut. Leimauksen nopeudella tempaisi h?n kuitenkin pistolin wy?st??n ja laukaisi -- mutta kiireiss? l?hetetty luoti menikin, niin kuin on tapa sanoa, m?nnikk??n. Samassa suhahti Turkkilaisen sapeli Myhrberg'in kaulan siwuitse, sekin yht'hywin wahinkoa tekem?tt?, sill? hewosen ?killinen uppoominen oli wihollisen siwalluksen suunnastaan poikkeuttanut. Sen enemp?? ei taistelua en?? jatkettukaan; luultawasti arweliwat molemmat itsell??n ilmankin olewan tarpeeksi waiwaa ja waaraa suossa kulkemisessa. Aiwan ehe?n?p? ei ollut Myhrberg kuitenkaan p??ssyt t?st?. Sill? koska h?n, suon toiselle reunalle wihdoin saawuttuaan, tahtoi hiukan karaista uupuneita woimiansa ja tawoitti ew?s=s?kki??n -- tapasikin k?si tyhj?? waan. Turkkilaisen sapeli oli n?et leikannut poikki nuoran, jolla s?kki oli satulaan kiinnitetty. "Mulla ei ollut tosin siin? muuta kuin w?h?isen kuiwia riisisurwimia (kryynej?)", lis?si Myrberg t?t? kertoessaan, "ja se tappio saattaa teist? n?ytt?? sangen w?h?p?t?iselt?. Mutta koetelkaapas, hyw?t herrat, olla pari p?iw?? ilman hiukkasen einett?, niinkuin min? sitten sain olla, ennen kuin taas yst?wiin yhdyin, niin kyll?p? tekin k?sitt?nette ett? min? melkein yht? mielell?ni olisi suonut kaulani kuin sen nuoran poikkileikatuksi!"
Ep?ilem?tt? t?h?n samaan aikaan sopii wiel? toinenkin kertomus. Taistelun hirmut eiw?t olleet t??ll?k??n enemp?? kuin muissa sodissa saattaneet kaikkia lempe?mpi? tunteita tukehduttaa. Nuori kreikkalainen soturi oli kauniisen tytt??n rakastunut, joka my?s puolestaan ei ollut niit?, jotka eiw?t "suostu sulhasihin, mielly miehi'in hywihin". Se paha este kuitenkin oli molempain rakastajain w?lill?, ett? heid?n is?ns? oliwat periwihollisia. Mutta milloinka on rakkaus t?mm?isist? esteist? huolinut. Yhten? y?n? ilmautui sulhanen yst?w?joukon kanssa appensa linnan edustalle, joka oli korkean, jyrk?n kallion huipulle rakenuettu niinkuin kotkan pes?. Tytt? joka ennalta oli saanut salasanoman, solautti silkkiset tikapuut ikkunastaan alas. Jonkun piti nyt kiiwet? tuonne yl?s tuota ihanata saalista noutamaan, sill? tytt? itse ei uskaltanut yksin tulla alas. Kaikkia kuitenkin peloitti kalliosein?n sek? linnanmuurin korkeus; seisoipa itse sulhanenkin ep?ilyksiss??n, halun ja pelon waiheilla. Silloin meid?n Myhrberg, joka jo lapsena oli ilmassa leijuilemiseen oppinut, kiipesi rohkeoti yl?s, otti morsiamen syliins? ja toi h?net onnellisesti maahan. Koska is? sai tiedon ry?st?st?, oliwat jo ry?st?j?t kaukana sielt? hyw?ss? turwapaikassa. Onni ei ollut heill? kuitenkaan kowin pitk?llinen; Chion=kaupungissa, johon nuorikko pian sen per?st? miest??n sesrasi, ruhtoi turkkilais=pommi ruhjaksi sen talon, miss? h?n asui, ja hautasi h?net raunioitten alle.
Perikadosta, joka jo n?kyi ammottawan kitaansa, pelasti nyt Kreikkalaiset tuo kuuluisa Nawarinon tappelu. Wen?j?n, Englannin ja Franskan sota=alukset, jotka, rauhasowinnon toiwossa, tahtoiwat est?? Ibrahim=paschaa l?htem??n Hydran ja Speggian saaria, kreikkalaisen kapinan pes?paikkaa, kukistamaan, sattuiwat taisteluun h?nen kanssaan, josta oli seurauksena egyptil?isen sek? turkkilaisen laiwaston perinjuurinen h?witys. Muutama tieto mainitsee Myhrberg'inkin ottaneen osaa t?h?n tappeluun ja saaneen siin? pahan haawan. Mutta se on n?ht?w?sti suuri erehdys. Mit?h?n asiaa olisi h?nell? ollut laiwastossa, jolla ei alkuaan ollutkaan yht??n aikomusta taisteluun ryhty?. Ja paitsi sit? jo Jadwier, jonka seurassa h?n aina oli, kohta Nawarinon tappelun j?lkeisen? p?iw?n? l?ksi toisesta Kreikanmaan satamasta uudelle retkelle.
Kreikkalaiset, joiden syd?mmess? kristittyin laiwain tulokin jo oli wiritt?nyt uutta toiwoa ja uskallusta, oliwat n?et p??tt?neet yritt??kseen walloittaa suurta, wiljawaa ja ihanaa Chios=saarta Aasian rannalla, siksi ett? sekin rauhanp??t?ksess? tulisi heid?n uuden waltakuntansa lis?ksi. Jadwier, uskaliaana, uljaana kuin ainakin, tarjousi retken p??llik?ksi. H?n wei kanssaan koko s??nn?llisen sotawoimansa, melkein 1,000 miest?, ja paitsi sit? wiel? noin 1,500 Palikaria. My?skin Myhrberg oli mukana, nyt jo stabin-ratsumestarina, johonka arwoon kreikkalaisen armeijan uusi ylip??llikk?, englantilainen kenraali Church, oli h?net juuri nyky??n koroittanut. Lokak. 28 p?iw?n? saapuiwat he Chios=saaren rantaan; seuraawana aamuna jo oli p??=kaupunki heid?n wallassaan. Turkkilaiset ottiwat turwansa linnaan, jota Jadwier my?s toiwoi pian saawansa walloitetuksi. H?n laittoi s??nn?llisi? piirityswalleja ylt'ymp?ri, joista pommitteli Turkkilaisia. H?n pani laiwoja siihen salmeen, joka saaren mannermaasta erottaa, est??kseen wereksen apuw?en ja muonan tuontia. K?wip? h?nen w?kens? w?list? Aasiankin rannikolla polttamassa linnalaisille sinne kokoon ker?ttyj? waroja. Mutta yht?hywin