Maksimilian Aukusti Myhrberg | Page 7

olewan katon reunaa my?ten. Mirri parka, mit??n pahaa aawistamatta, l?htee tawalliselle aamuk?welylle -- pauksis! -- siin? jo pamahti, ja naukuja, wiimeist? kertaa nauwahdettuaan, putosi linnapihaan. Nuolena riensi Myhrberg alas saalistansa noutamaan. Paisti, likemm?lt? katsoen, tosin ilmautui olewan jokseenkin laiha ja lihaton, waan paistiahan se oli kuitenkin kaikissa tapauksissa. Mutta samassa kun h?n kallistihe saalistaan ottamaan, kirosi joku h?nen wieress??n: "Hiiteen, herra, ja ?lk?? koskeko minun kissahani!" Myhrberg katsahti yl?s ja n?ki siin? samassa talossa ylikerrassa asuwan saksalaisen wapaaherran, joka seisoi h?nen edess??n, hurjasti heilutellen pyssy??n k?dess??n ja tuijotellen h?neen wimmaisilla silmill?, niin kuin olisi tahtonut haukata h?nt? suuhnusa. -- "Teid?nk? kissanne?" wirttoi Myhrberg wakawasti. "Kuinka niin? Min?h?n sen ammuin." -- "Ei suinkaan, min? sen olen ampunut!" huusi toinen. -- Riidan melu oli sill? w?lin koonnut sinne koko joukon muitakin Philhellenej?, jotka nyt sekaantuiwat asiaan ja koettiwat riitaweljeksi? sowittaa. Heid?n ehdoituksestaan katsottiin ensin pyssyj? -- ihme ja kumma! -- ne oliwat molemmat mustat ja kosteat tuoreesta kruutisawusta. Molemmat oliwat siis aiwan samalla silm?nr?p?yksell? laukaisseet, niin ettei ollut kuulunut muuta kuin yksi ainoa pamaus. Ruwettiin tuosta kissaa tutkimaan -- siin? waan oli yksi luodin l?pi; toinen luoti oli siis menuyt mets??n, niinkuin sanotaan. Mutta kumpiko se oli molemmista, se oli aiwan waikea asia ratkaista, koska kumpikin kiwenkowaan w?ittiw?t t?hd?nneens? niin tarkasti ettei suinkaan woinut olla sattumatta. Ainoa keino oli siis jakaa saalis kahden kesken, johon ehdoitukseen riitaweljesten t?ytyikin tyyty?. Sit? wastaan eiw?t he kuitenkaan suostuneet sopimaan pois kesken?ns? waihdettuja h?p?isewi? sanoja; ne muka eiw?t l?hteneet muutten kuin werin huuhtomalla. Philhellenein joukossa wallitsewain s??nt?in mukaan tosin ei saanut nyt piirityksen aikana mit??n yksityist? kaksintaistelua tapahtua; kaikki woimat oliwat s?ilytett?w?t wihollista wastaan. Mutta sittemmin ulos p??sty? oli wihastuneitten herrain ensi ty?n? k?yd? mittelem?ss? miekkojansa, ja Myhrberg sai silloin maksaa puolen osansa kissanpaistista haawalla k?siwarressaan, jonka arpea h?n wanhanakin wiel? n?ytteli, t?st? kertoellessaan.
Tuskissaan tilastansa l?hetteli Jadwier tuon tuostakin sanansaattajia, Turkkilaisiksi puettuina, ulos linnasta yst?w?ns? yh? uusiin apu=yrityksiin kehoittamaan. Sill? tawoin saapui my?s Toukokuun alkup?iwin? 1827 yksi h?nen upseereistansa Kreikkalaisten leiriin. T?m? upseeri, waikka Gordon sen ei nime? mainitse, n?ht?w?sti oli meid?n Myhrberg, sill? yhdess? taatussa muistoonpanossa h?nen el?m?st??n oli sanottu, ett? h?n oli nelj? kuukautta piiritettyn? er??ss? linnassa (paikan nime? ei mainita), ja t?m? ajan m??r? sopii jokseenkin hywin Akropolissa kuluneesen aikaan. Wiel? todenmukaisemmaksi wahwistuu se seikka siit?, ett? t?ydell? warmuudella tiedet??n Myhrberg'in ottaneen osaa wiimeiseen yritettyyn apurynn?kk??n linnan hyw?ksi Toukok. 6:n? p?iw?n?. T?m?kin meni tyhj?ksi samoin kuin kaikki edelliset; syyn? oli t?ll? kertaa warsinkin kreikkalaisten Palikari=p??llikk?in eripuraisuus ja tottelemattomuus ynn? my?s armeijan ylip??llik?n, englantilaisen kenraalin Church'in aiwan p??tt?m?t taistelusuunnitelmat. Kauhea weril?yly tuli Kreikkalaisille osaksi; w?hint?ns? 1,500 heid?n sotureietansa sai surmansa; kuudestakolmatta Philhellenist?, jotka heid?n riweiss?ns? taisteliwat, p??si ainoasti nelj? hengiss? pakoon. Pelastuneissa oli my?s Myhrberg; koska kaikki oli hukassa, ui h?n, niin kuin monet sadat muutkin, w?h?n matkaa rannasta seisowiin laiwoihin; siin? suhteessa oli kuitenkin h?nen pakonsa aiwan erilainen muiden paosta, ett? h?n ei uinnin helpoittamiseksi j?tt?nyt aseitansa, waan tuli t?ysin warustuksin takaisin, niinkuin oli taisteluun l?htenyt. Sanotaanpa h?nell? wiel? p??lliseksi olleen pieni rautainen Napoleon I:n kuwa taskussansa; siit?k??n h?nelle rakkaasta muistikalusta ei h?n ollut hennonut luopua.
Nyt ei tietysti ollut linnalaisilla en?? muuta kuin antautuminen edess?; Kes?kuun 5 p. awautuiwat siis Akropolin portit woittajalle. Pitk?llisen ehtoinhieromisen per?st? Reschid pascha, joka oli kuullut Ibrahim'in taas aikowan tulla awuksi ja t?ss?kin, niinkuin Missolonghissa, h?nelt? ry?st?? lopullisen woiton kunnian, suostui kaikkiin linnalaisten waatimuksiin. He marssiwat siis Kes?k. 5 p. aseineen, lippuineen ulos; wiel?p? weiw?t kaikki yksityisetkin tawaransa mukaansa, joiden kuljettamiseksi pascha heille oli lainannut 75 hewosta. Rannassa seisoi franskalaisia sek? it?waltalaisia kauppalaiwoja heit? wastaan=ottamassa, jotka weiw?t heid?t muiden Kreikkalaisten leiriin.
N?ytt?? silt? kuin olisi Myhrberg Kolias'in tappelun per?st? j?lleen jollakin keinolla p??ssyt linnaan takaisin. Kumminkaan ei sowi seuraawa juttu h?nest? mihink??n muuhun paikkaan. Myhrberg oli piirityksen aikana kerta Jadwier'n k?skyst? k?ynyt Reschid paschan puheilla; h?nen oli pit?nyt olla antaumus=ehtoja hierowinansa, mutta todentodella tahdottiin sill? waan nukuttaa Turkkilaisten walppautta ja peitt?? er?st? aiottua ulosrynn?kk??. Petoksen sitten hawaittuansa oli pascha tulistunut kowaan wimmaan ja waati nyt, kun linna todella antautui, Myhrberg'i? k?sihins?. Mik?s siin? pulassa nyt oli teht?w?? Eih?n toki ollut mahdollista antaa kumppalia warman ja tuskallisen kuoleman alaiseksi; ei my?s ollut mahdollista wied? h?nt? Turkkilaisten n?hden pois linnasta! Keksittiinp? kuitenkin wiimein, kun keksittiinkin, hyw? keino. Myhrberg k?tkettiin tyhj??n wiinitynnyriin ja nostettiin kuorman p??lle; Turkkilaisille annettiin se wastaus, ett? h?n jo oli heid?n luodeistaan saanut surmansa. Uloskuljettaessa tuli linnaan p?in marssiwa wihollis=rykmentti wastaan; Turkkilaiset, p??st?kseen kiireemmin eteen p?in, kumosiwat kuormat tienwiereen. Silloin wier?hti Myrrberg'in tynuyri niin onnettomasti, ett? h?n j?i p??laelleen seisomaan! T?ss? ep?mukawassa tilassa t?ytyi h?nen olla jokseenkin pitk? aika, siksi kun, Turkkilaisten p??sty? ohitse, j?lleen ruwettiin nostamaan kuormia. H?n oli silloin jo py?rtynyt tunnottomaksi ja olisi warmaan pian kuollut, jos ei apua olisi tullut hyw??n aikaan. T?t? juttua kertoessaan oli Myhrberg'ill? wiel? tapana siihen lis?t? toinen wiel? kummempi. H?n sanoi Pariisissa, ennen l?ht??ns? t?h?n sotaan, k?yneens? er??n siihen aikaan kuuluisan ennustajan luona, lystin wuoksi kohtaloansa kuulustellakseen. Akka oli,