Maksimilian Aukusti Myhrberg | Page 9

ei ollut Jadwier'll? t??ll?k??n sen parempaa menestyst? kuin edellisiss? yrityksiss??n. Turkkilaiset osoittiwat tawallista itsepintaisuuttaan muurien takana ja toiselta puolen nousi Jadwier'lle woittamattomia esteit? talwen kolkkouden, Palikarein kurittomuuden ja oman w?en puuttuwan harjoituksen kautta. Maalisk. 14 p. 1828, sen per?st? kun Turkkilaisten oli onnistunut tuoda Aasiasta suuri apujoukko linnaan, t?ytyi Jadwier'n luopua pitk?llisest? piirityksest??n. H?n joutui nyt Chios=saaren wuoristossa suureen h?t??n, kun sek? ampuma= ett? muonawarat oliwat lopussa. Likeisist? saarista awuksi rient?neet kreikkalaiset alukset pelastiwat kuitenkin wiimein retkikunnan t?hteet. Kaikki mukana tuodut tykit oli t?ytynyt j?tt?? wihollisen k?siin, mutta sit? wastaan s?ilyi enin osa ratsuhewosista Myhrberg'in toimen uljauden kautta, niinkuin Gordon historiassansa nimen omaan mainitsee, waikka h?n walitettawasti ei kerro sen tapauksen kohtia tarkemmalta.
Samassa paikassa on muistutuksessa my?s useampia muitakin tietoja Myhrberg'in osan=otosta Kreikan sodassa ynn? lopuksi se kunnioittawainen todistus, ett? "Myhrberg oli parhain ja urhoollisin kaikista Philhelleneist?, yht? etew? jalon n?k?ns? ja ruumiinwoimansa kuin uskaliaisuutensa ja tapainsa puhtauden puolesta." Samalla lailla my?s Jadwier'kin sittemmin er??ss? kirjeess? kiitt?? Myhrberg'i? urhoolliseksi ja omaa woittoa pyyt?m?tt?m?ksi. Wiel? wakuuttaa Jadwier, ett? sotamiehet sek? muukin kansa suuresti rakastiwat Myhrberg'i?, siit? syyst? ett? h?n edellisten kanssa aina jakoi kaikki niin puutteet kuin waiwatkin, ja j?lkimm?ist? kohtaan aina osoitti kohtuutta sek? lempeytt?.
Chios=saaresta palattua sai Myhrberg komentajanpaikan Palamedes=linnassa likell? Nauplian kaupunkia. Sekin oli erin=omainen kunnioituksen ja luottamuksen osoitus; sill? kreikanmaan silloinen presidentti Capo d'Istria, joka h?net siihen m??r?si, ei muulloin suinkaan ollut taipuwainen ulkomaalaisille korkeita, t?rkeit? wirkoja antamaan.
Rauhasowinnon per?st?, kun Baijerin prinssi Otto tuli Kreikan kuninkaaksi, p??ttiw?t maan s??dyt palkita wapaus=sodassa osallisna olleita muukalaisia sellaisilla maatiluksilla, jotka Turkkilaisten puolta pit?neilt? Kreikkalaisilta oli ry?stetty. Myhrberg'illekin semmoista tarjottiin, mutta h?n ei ottanutkaan sit? omaksensa. H?n lahjoitti maatilansa sen entisille omistajille, ilmoittaen heille p??t?ksens? n?ill? sanoilla: "Min? tulin ihmiskunnan nimiss? taistelemaan teid?n wapautenne ja omistus=oikeutenne puolesta, enk? teid?n omaisuuttanne ry?st?m??n. Ottakaa tilanne takaisin ja tulkaa uskollisiksi maallenne, se on olewa paras palkintoni." Pienen el?kerahan h?n kuitenkin wiimein suostui ottamaan Kreikan hallitukselta, ynn? my?s, w?h?n wastaanhangoiteltuansa, rintaristin.
T?h?n aikaan, josta nyt t?ss? wiimein on ollut puhe, ei Myhrberg muuten ollutkaan en?? Kreikanmaalla. H?n joutui pian riitaan omaa woittoa pyytelew?n Capo d'Istrian kanssa ja luopui wirastaan. H?n meni nyt Maltan saareen, jossa oleskeli jonkun aikaa sotakumppalinsa ja yst?w?ns?, usein jo mainitun historioitsijan Gordon'in luona, seuraten sitten my?s t?m?n kanssa matkalla Espanjan kautta.
Siin? rauhattomassa maassa par'=aikaa ei sattunut olemaan mit??n keskin?is=sotaa eik? kapinaa; mutta edellisest? sodasta jouten j??neit? sotamiehi? kuljeskeli ymp?ri wuoristoja, roswoellen ja surmaellen matkamiehi?. Postiwaunut, joilla Myhrberg ja Gordon matkustiwat, saiwat er??ss? waarallisessa paikassa muutamia sotamiehi? suojaksensa, niin ett? toiwottiin oltawan t?ydess? turwassa. Yht'=?kki? seisahtuiwat kuitenkin waunut keskelle ahdasta wuorisolaa, ja roswojoukko karkasi p??lle, k?skien kaikkein k?yd? pitk?lleen maahan, jos tahtoiwat pit?? henkens?. Myhrberg ensihetkell? tempaisi esille pistolinsa, wastarintaan ruwetakseen; mutta samassa h?n hawaitsi ett? suojelijoiksi annetut sotamiehetkin jo oliwat kaikki k?tkeneet nen?ns? nurmikkoon, ja wiskasi siis my?s pois aseensa. Ep?ilt?w? on tokko matkajoukko sittenkin olisi el?win hengin p??ssyt t?st? kohtauksesta, sill? Maria Rosa, t?m?n roswoparwen p??llikk?, ei tawallisesti pit?nyt suurta w?li? ihmiswerest?. Mutta Myhrberg huusi roswolle muutamia sanoja, tuoden h?nelle terweisi? er??lt? Kreikan sotaan kaatuneelta Espanjalaiselta, jonka Myhrberg oli tuntenut ja tiesi olleen Rosan sotakumppalina Riegon kapinan aikana. Siit? ihastuneena p??sti roswo matkalaiset kohta eteenp?in menem??n, waikkei kuitenkaan senwuoksi antanut ry?stetty? tawaraa takaisin. P?inwastoin riisuttiin Myhrberg'ilt? ja h?nen seuraltaan waatteetkin niin tarkoin, ett? heid?n t?ytyi ilposen=alastomina, miehet sek? naiset, astua l?himm?iseen kyl??n asti. "Se hyw? onni meill? kuitenkin oli siin? tilaisuudessa", kertoi Myhrberg, "ett? ry?st? tapahtui keskip?iw?ll?, jolloin Espanjan paahtawan auringon alla kyll? tarkeni ilmankin waatteitta."
Pianpa tarjoutui taas Myhrberg'ille tilaisuus uusiin retkeilemisiin. Franskassa onnistuneesta wallankumouksesta kiihtyneen? oli Puola noussut aseisin. Pariisissa, waikkei itse hallitus uskaltanut ryhty? sotaan Wen?j?? wastaan, puuhattiin julkisesti apua Puolalaisille. Ahkerimpia n?iss? hankkeissa oli Jadwier, Myhrberg'in wanha sotap??llikk?. Myhrberg'in p??t?s ei wiipynyt my?sk??n kauan. Sana "wapaus=sota" waikutti h?neen aiwan samoin kuin torwen t?r?hdys sota=oriisen. Innoissaan ei h?n muistanut sit?k??n ett? h?n nosti aseensa Suomenkin hallitsijata wastaan. Saatuaan Jadwier'ilt? suuresti ylist?w?isen suosituskirjeen wiet?w?ksi kenraali Ramorinolle, ennen jo Puolan sotaan menneelle Italialaiselle, riensi Myhrberg kew?tpuolella wuotta 1831 Galiziaan.
Ensimm?iset waarat ja wastukset kohtasiwat h?nt? jo t??ll?, ennenkuin h?n wiel? oli sotatanterellekaan saapunut. It?walta ja Preussi n?et, pel?ten omiakin Puolan jaossa saatuja alusmaitansa, eiw?t suinkaan suoneet menestyst? kapinalle, waan kokiwat kaikin tawoin est?? awun tuontia ulkoa.
L?henip? yhten? p?iw?n? matkawaunut Krakowan kaupunkia, jossa my?s seisoi It?wallan sotaw?ke?, waikka se silloin wiel? oli itsen?isen? wapaawaltana. Portilla waunut seisahdutettiin ja wartijat tuliwat waatimaan matkustawaisten passeja. Waunuissa n?htiin ainoasti kaksi naista, jotka siis, sen per?st? kuin heid?n passinsa oli tarkastetut, est?m?tt? p??stettiin sis??n. Mutta kun n?m?t rouwat sitten, kaupungissa, muutaman yst?w?n taloon saawuttuansa, astuiwat ulos, ilmautui waunuista wiel? kolmaskin henkil?. Se oli meid?n Myhrberg, joka oli ollut piilossa waunuin pohjassa, rouwasw?en turkkien alla. -- Suojelijainsa awulla luotettawalla oppaalla warustettuna jatkoi h?n sitten jalkaisin matkaansa ja seisoi pian rajana t??ll? wirtaawan Weiksel=joen rannalla. Mutta mitenk?s oli nyt p??st?w? yli siit?? It?waltalaiset oliwat korjanneet kaikki weneet taltehensa. Pitk?lt? arwelematta sy?kseytyi silloin Myhrberg weteen ja ui toiselle rannalle, saaden t?ll?