Maksimilian Aukusti Myhrberg | Page 6

kowasti ahdistamaan Kreikkalaisia. Ibrahim pascha Egyptil?isineen purjehti Morean niemimaalle ja alkoi sit? julmasti h?witell?; Reschid pascha turkkilaisen w?en kanssa marssi Hellas'in kautta, wallottaen kaupungin kaupunkinsa per?st? ja rupesi wiimein Atheenaa piiritt?m??n. Pian oli kaupunki h?nen wallassansa, mutta linna, Akropolis, wiel? teki wastarintaa. Pitik? antaa senkin, samoin kuin Missolonghin, iiman awutta hukkua urhoollisten puolustajiensa werihin? Se oli tietysti mahdotonta. Jadwier pyysi ja sai hallitukselta luwan rient?? sen awuksi. H?n wei enimm?n osan w?ke?ns?, noin 900 miest?, lahden poikki Attikaan ja sai siell? wiel? liittoonsa puolenkolmatta tuhatta Palikaria uljaan Karaiskakin johdon alla. N?ill? woimilla olisi toki luullut woiwan saada jotain toimeen. Mutta Kreikkalaisten tawallinen tottumattomuus suurempiin, yhteisiin toimiin, neuwottomuus, nahjusteleminen ja monesti my?s pelkurius teki t?m?n yrityksen tyhj?ksi. Kolmip?iw?isten tappeluin per?st? Khaidaria kyl?n ymp?rill?, noin 7-8 wirstan p??ss? Atheenasta, t?ytyi tyhjin toimin ja suurella mieshukalla palata entisille maja=paikoille. Gordon'in historiassa mainitaan eritt?in yksi muureilla ymp?r?ity puutarha, josta taisteltiin. Kenties oli siis t??ll? se paikka, jossa Myhrberg kerran kertoeli joutuneensa suureen waaraan. Oli my?h??n iltaan sodittu ja Kreikkalaisten oli t?ytynyt per?yty?. Myhrberg muutamien kumppalein kanssa oli j??nyt erilleen muusta w?est? eik? n?hnyt mit??n mahdollisuntta p??st? sen yhteyteen takaisin, koska puutarha oli t?ynn? Turkkilaisia. "H?t? neuwon keksii!" sanoo sananlasku. He kapusiwat siis yl?s mantelipuitten latwoihin, joissa sill? w?lin tulleen pimeyden wuoksi saattoiwat toiwoa pysyw?ns? piilossa. Siell? istuiwat he n?in useampia tunteja, yh? kuullen Turkkilaisten puheet allansa, joskus my?s jonkun hnawoitetun kumppalinsa h?t?huudon, jolta wiholliset p??t? leikkaeliwat poikki. Wiimein wihdoinkin h?lweni kuitenkin melu, jolloin piilij?t uskalsiwat astua alas puista ja pujahtiwatkin nukkuneitten Turkkilaisten w?en w?litse onnellisesti pakoon.
Aiwan ep?ilem?t?n tapahtumapaikkansa suhteen on seuraawa toinen seikka. Gordon kertoo n?et Myhrberg'in t?ss? Khaidarin tappelussa saaneen haawan s??reens? pommin sirpaleesta. Se tietysti tarkoittaa samaa tapausta kuin t?m? Myhrberg'in tarina: Kuuman werisaunan per?st? oli y? tullut ja Myhrberg makasi, s??reen haawoitettuna, maassa kuolleitten ja kuolewien seassa. Y? ei kuitenkaan ollut pime?, waan kuu walaisi tanteretta ynn? sen hirmun?k?j? h?m?r?ll? walollaan. N?in maatessansa kuuli Myhrberg ihmis=??ni? l?hestyw?n. Apua toiwoen kuulteli h?n tarkemmin, waan ?lysi pian kauhuksensa, ett? Turkin kielt? puhuttiin. Ne oliwat wihollisia, jotka p??nleikkaukselle tuliwat, sill? paschan oli tapa maksaa yksi piasteri (noin 25 penni?) joka kristityst? p??st?. "Se tieto", niin kertoi Myhrberg, "ett? Turkkilaisilla tawallisesti oli aiwan tyls?t puukot, joilla kauan aikaa sahata kihuutteliwat, ennen kuin saiwat kaulan poikki, tietysti ei tehnyt tuota uhkaawaa kuolemaa suinkaan hauskemmaksi." Kidutuksista p??st?kseen, weti h?n siis pistolinsa wireesen, pisti sen suuhunsa ja laukaisi. Mutta eip? se lauennutkaan. Myhrberg kaasi sarwesta werest? kruutia w?nkkipannuun ja aikoi yritt?? uudestaan, mutta samassa h?n n?ki ratsumiehen, joka ajoi aiwan h?nen ylitsens?, hewosten kawioin kuitenkin makaajaan sattumatta. Puwusta tunsi Myhrberg miehen kreikkalaiseksi ja huusi h?nt? apuun, mutta sanaakaan wastaamatta ajoi toinen edemm?ksi. Suuttuneena siit? armottomuudesta ojensi nyt Myhrberg pistolinsa miehen j?lkeen ja -- t?ll? kertaa laukesi. Kaikki oli taas hiljaa. Myhrberg rupesi uudestaan lataamaan pistoliansa omaksi tarpeekseen; mutta ennen wiel? kuin h?n oli kerjennyt saada sen ty?n tehdyksi, tunsi h?n yht'?kki? jotain kosteaa ja pehme??, joka h?nen kaswoihinsa koski. Luoti olikin Kreikkalaisen kaatanut, ja h?nen hewosensa kulki nyt itsekseen tappelutanterella, korskahdellen ja haistellen ruumiita. Toiwon s?de leimahti Myhrberg'in mielen l?pi! H?n tarttui hewosen suitsiin, p??si monen turhan yrittelemisen ja monen tuskan sek? waiwan per?st? selk??n hewoselle, joka kuljetti h?net kreikkalaiseen leiriin.
Wiikkoja wieri, kuukausia kului nyt pitk?llisell?, tuskallisella tautiwuoteella. Wuoden lopulla tapaamme h?net kuitenkin taas jalkeilla, uljaassa, uskaliaassa retkess? osallisna. Akropolis yh? wiel? piti itsepintaisesti puoltansa, mutta kruudit, sen sanan oli linnasta onnellisesti ulospujahtanut l?hettil?s tuonut, alkoiwat l?het? loppuansa. Jadwier silloin p??tti, kun p??ttikin, l?hte? linnaan ampumawaroja lis??n wiem??n. Kruudit kaadettiin s?kkeihin, jotka juuri oliwat niin suuret, ett? mies niit? ilman waiwatta saattoi kantaa sel?ss?ns?. Sitten walitsi Jadwier w?est?ns? 650 miest?, kaikkein taatuimmat, luotettawimmat urohot. Attikan rannalle tultua y?ll? Joulukuun 13:ta p?iw?? wasten, j?rjestettiin marssijono t?ll? tawoin: 40 Philhelleni? kulki etujoukkona, sitten seurasi yksi komppania tykkiw?ke? (luultawasti my?skin L?nsi=Eurooppnlaisia) ja wiimeisiksi 2 kreikkalaista pataljonaa. Joka miehell?, ewersti? itse?k??n pois lukematta, oli kruutis?kki sel?ss?ns?, ja ettei wahingossa tai hillim?tt?m?ss? taistelu=innossa pamahtawa pyssynlaukaus her?tt?isi wihollisia, oli kaikista lukoista piit pois=otettu. Onnellisesti ja kenenk??n huomaamatta, waikka oli kuutamo=y? p??stiinkin piirityswallin juurelle. Siell? seisowa unelias turkkilainen wartija sai er??n Philhellenin pajunetin rintaansa, ennenkuin h?nelt? edes h?t?huuto p??si. Nyt p?r?htiw?t Jadwier'n rummut; hillim?tt?m?ll? wauhdilla l?htiin rynn?k?lle, ja ennen kuin Turkkilaiset oikein her?siw?t, oli jo apujoukko linnan muurin takana. J?ljest? l?hetetyt raehaulit eiw?t olleet tehneet kowin suurta wahinkoa; ainoasti 6 kuollutta, 14 haawoitettua oli menetetty.
Akropolis=linnan puolustusta jatkettiin nyt uudella toiwolla ja innolla. Mutta jos olikin ampumawarain ja wereksen apuw?en saanti linnalaisille suuresti suotu, niin ilmautui kuitenkin pian my?s tuntuwa haitta niin suuren ihmisjoukon sis??ntulosta. Linnassa n?et ei ollut muonaa ennest??nk??n ylen runsaalta ja wiel? w?hemmiksi kutistuiwat tietysti t?st? l?htein joka miehelle p?iw?=osaksi antettawat m??r?t. Muita rawinto=aineita ei muuten juuri ollutkaan, paitsi kuiwia papuja sek? riisisurwimia (kryynej?). Kummako siis, jos jokainen joutohetkin??n koetteli jos mill?kin keinolla pyyt?? itselleen w?h?n lis?s?rwint?. Niinp? Myhrbergkin yhten? p?iw?n? istui ikkunapielen takana piilossa, w?ijyen kissaa, jonka oli n?hnyt w?list? k?welew?n wastap??t?