Maksimilian Aukusti Myhrberg | Page 5

Kreikan w?ki oli piiritetty. Muutamat p?iw?t wiel? wiiwytty??n, siin? toiwossa ett? Turkkilaiset kenties joltakin paikalta pois l?htisiw?t, t?ytyi heid?n wiimein yritt?? pujahtaa ulos werkoista. K??ritty?ns? hewostensa kawiot oljilla, ettei kopina kowin kuuluisi, ajoiwat he yhten? y?n? hiljaa laakson porttina olewan kapean wuorisolan l?pi, miss? heid?n ei sopinut muuten kuin per?kanaa kulkea. He oliwat melkein kaikki onnellisesti p??sseet ulos n?ist? ahtaista, kun joku putoawan kiwen rasahdus taikkapa rautaaseen kilahdus her?tti turkkilaisten wartijain uinailewan huomion. H?t?merkin annettuaan rupesiwat he ampumaan sinne p?in mist? tuo ??ni oli kuulunut -- ja yksi niist? harwoista luodeista, jotka pimeydess? kohti k?wiw?t, kaatoi Boggarin kuoliaksi.
Paikkaa, miss? n?m?t seikat tapahtuiwat, ei ole kertomuksessa mainittu; mutta silloisia tapauksia wertaamalla woimme jollakin luultawaisuudella p??tt?? ett? taistelu, jonka t?ytett?w?ksi Jadwier lykk?si Myhrberg'in kuolemantuomion, oli tuo uljas, alusta wuotta 1826 tehty walloitusyritys Negroponten eli Eudoean saarta wastaau. Saatuaan w?kens? t?yteen kuntoon, paloi n?et Jadwier halusta osoittaa kuinka paljon etew?mm?t muka h?nen ekseeratut riwins? oliwat Palikarein (Wuorelais=roswoin) sikisoki taistelewia parwia. Kaikkein mielimmin h?n olisi menntyt urhoolliselle Missolonghille awuksi, joka uyt jo kolmannen kerran kesti piirityst?. [T?ll? er?ll? t?m? linna, niinkuin tiedet??n, wiimein joutui Turkkilaisten waltaan ja enin osa asukkaista surmattiin.] Mutta tie sinne oli niin pitk? ja seudut koko matkalla niin autioiksi h?witetyt, ett? Jadwier ei luullut wast'=alkajaisjoukkonsa kest?w?n siin? kohtaawia suuria waiwoja hajoomatta. Sen sijaan h?n p??tti menn? Negroponten saarta, aiwan likell? Attikan rantaa, walloittamaan, josta Turkkitaiset yh? tekiw?t h?witysretki? mannermaalle. Onnellisesti p??stiinkin weneill? salmen poikki, mutta kreikkalaisten rekryyttein tottumattomuus ja pelkurius ynn? my?s Turkkilaisten yliwoima oliwat syyn? ett? koko yritys kuitenkin meni tyhj?ksi. Myhrberg'ille ei tullut t?ss? tilaisuudessa osaksi kuolema, johon h?n oli tuomittu, mutta urhoollisuudella kestetty? waaraa ja siit? seuraawaa kunniaa sai h?n runsain m??rin. Gordon, joka historiassaan Kreikan wapautus=sodasta nimenomaan mainitsee ett? Myhrberg Negropontessa urhoollisuudellaan nosti yleist? huomiota, ep?ilem?tt? tarkoittaa sill? seuraawaa tapausta. Kreikan hewosw?ki oli, waromattomalla innolla karattuaan Turkkilaisten p??lle, joutunut pahaan pulaan. Jadwier'kin [Asia on t?ss? kerrottu Suomessa ja Ruotsitssa liikkuwan tarinan mukaan. Gordon'in historiassa kuitenkin on puhe siit? ett? Myhrberg'in l?hin p??llikk? Regnauld oli piiritetty.] oli piirityksiss? wihollis=joukon keskell?, erotettuna omaisistaan, joutumaisillaan wangiksi tai surman suuhun. Sen huomasi Myhrberg, rynt?si kuin ukkosen nuoli h?nelle awuksi, otti p??llikk?ns?, joka oli pienenl?nt? mies, selk??ns? (hewoset n?ht?w?sti oliwat heilt? kaatuneet) ja kantoi h?net takaisin omien riwein turwiin. [Toisen kertomuksen mukaan oli Myhberg Jadwier'n wiskannut w?lill? olewien wihollisten yli oman w?en luoksi.] Turkkilainen pascha, h?mm?styneen? t?st? sankariteosta, oli kielt?nyt Myhrberg'i? tappamasta ja k?skenyt ett? h?n piti el?w?lt? otettaman kiinni ja tuotaman h?nen eteens?. Mutta Myhrberg teki w?nrikki Stool'in Swen Tuuwan tawalla, l?im?hdytti wapaaksi j??neell? oikealla k?dell??n niin hurjamaisesti ymp?rillens?, ettei Turkkilaisissa ollutkaan h?nen kiinnisaajiansa. -- Palkinnoksi uljuudestaan p??si Myhrberg riwisoturista kerrassaan Jadwier'n ajutantiksi.
Luultawasti oli Boggarin surma tapahtunut t?m?n ankaran taistelun edellisen? y?n?. Gordon'in historiassa n?et on kerrottu, ett? Jadwier'n ratsuw?ki silloin (Huhtik. 25 p.) oli l?htenyt er??sen laaksoon hein?? hewosilleen niitt?m??n. Siin? joutuiwat he kuitenkin pahaan pulaan, koska Turkkilaiset piiritt?w?t heid?t, ymp?rill? olewille jyrkille wuoriseinille kawuttuaan. T?in tuskin waan p??siw?t kreikkalaiset ahtaan solan kautta ulos, menetetty??n kuitenkin muutamia miehi?, joilta Turkkilaiset hakkasiwat p??t poikki ja weiw?t pois woitonmerkiksi.
T?t? dardarilaistapaa t?ss? sodassa niin hywin Turkkilaiset kuin Kreikkalaisetkin harjoittiwat, eik? siin? katsottu ensink??n oliko mies jo kuollut wai ainoasti haawoitettu. Wangiksi joutuminen oli wiel?kin pahempi, sill? wanki=paroilta usein silwottiin pois korwat sek? nen?, taikka kidutettiin heit? julmalla tawalla kuolijaksi. Siit? syyst? Eurooppalaiset Kreikan w?ess? w?list? itse lopettiwat hnawoitetut kumppalinsa, kun eiw?t n?hneet woiwansa heit? poiskuljettaa eiw?tk? tahtoneet j?tt?? heit? semmoiselle julmuudelle alttiiksi. Myhrberg kertoi kuinka h?n er??ss? tilaisuudessa heitti arpaa muutaman Franskalnisen kanssa, kummanko heist? piti antaa t?m? surkea apu sit? pyyt?w?lle, maassa makaawalle kumppalille. "Enk? ole koskaan", lis?si Myhrberg, "niin hartaasta syd?mmest? kiitt?nyt Jumalaa, kuin koska arpa sattui toiseen mieheen."
Jadwier'n joukon tila t?ss? Negronontessa sill? w?lin paheni pahenemistansa. Maapuolelta ahdisti heit? Omer pascha, ampuen tykeill? heid?n leiriins?, jota t?ytyi wastaamatta k?rsi?, koska ainoain kahden kanuunan lawetit (alusrattaat) oliwat rikki menneet. Meren puolelta wahti pieni turklilainen laiwasto salmea ja lis?si my?skin luotituiskua tykeill??n. Wiel? p??lliseksi alkoiwat ampuma= ja ruokawaratkin loppua. Jadwier senwnoksi kutsui p??llikk?ns? kokoon pelastuskeinoista neuwottelemaa. Ep?ilem?tt?kin kuului t?h?n tilaisuuteen seuraawa juttu Jadwier'n pelottomuudesta, jota Myhrberg monta kertaa mielell??n kertoeli. P??llik?n sis??n astuessa Jadwier, joka tosi=Franskalaisena pahimmassakin pulassa aina muisti ruumiinsa hoitamista, par'=aikaa oli partansa ajossa. Tykin luoti samassa lensi sis??n ja tappoi yhden miehen, jonka weri pirskahti Jadwier'n p??lle. Mutta toimestansa hetkeksik??n lakkaamatta, Jadwier silloin ainoasti kirosi: "Noita sen wiet?wi?, kun weristiw?t kaswoni, jotka juuri olin pessyt puhtaaksi!"
Neuwottelusta ei olisi t?ss? kuitenkaan ollut suurta apua, jos ei uljaat Hydran=saarelaiset, kuultunan kansalaistensa h?d?st?, olisi kiireesti joutuneet laiwastollaan awuksi. Heid?n tullessaan l?ksiw?t Turkkilaiset kohta pakoon, ja 6 p. Huhtik. oli retkikunta taas onnellisesti p??ssyt pois saaresta, waikka kyll? wihollinen ankaralla luotituiskulla koetti heit? est??. Koska hewosten wienti laiwoihin, joka k?y hitaasti, ei olisi t?mm?isen tykkitulen alla ollut mahdollinen, uiwat ratsumiehet ensin pienelle, w?h?n matkaa rannasta olewalle luodolle, joihin ei luodit en??n niin hywin woineet ulottua.
Missolonghin walloituksen per?st? jouten j??neet Muhammedil?is=armeijat rupesiwat nyt