Maksimilian Aukusti Myhrberg | Page 4

kurittomuudesta sai Myhrberg pian tulonsa per?st? tilaisuuden n?hd?. Muutama nuori p??llikk?, yksi Sulilainen (Sulin wuoriston asukas) seurassansa, tuli entisen paschan seraljin (naishuoneen) eteen, jota nyt kruuti=kellariksi ja patrnuna=tehtaaksi k?ytettiin, ja waati r?yhke?sti sis??np??s??. Wartijain p??llikk?n? olewa upseeri, nimelt? Sass (h?nkin Suomesta kotoisin), ilmoitti ett? sinne ei ollut kenenk??n walta p??st? ilman ylip??llik?n luwatta. Kreikkalaiset, siit? huolimatta, koettiwat w?kisinkin menn? sis??n, ja Sass, koska sit? estelless??n sattui w?h?n tyrkk??m??n Sulilaista, sai wimmastuneelta roswolta puukonpiston rintahansa, niin ett? paikalla kaatui knoliaksi. Asian laidan t?ydeksi kuwaamiseksi on wiel? tarpeellinen lis?t?, ett? kaupungissa olewat Sulilaiset, kun heid?n kumppaninsa wangittiin, miehiss? tarttuiwat aseisin ja wapauttiwat h?net j?lleen.
Mainioin kaikista Missolonghiin siihen aikaan kokoutuneista Philhelleneist? oli englantilainen runoniekka Byron. Tulisen h?nkens? koko innolla oli h?n antanut Kreikkalaisten asiaan. H?nen suuret rikkautensa, jotka h?n oli walmis alttiiksi antamaan, olisiwat, wiisaasti k?ytett?in?, olleet arwaamattomaksi awuksi. Mutta Kreikkalaisten toimettomuuden t?hden j?iw?t h?nen hankkimansa kepe?t wuorikanuunat y.m, enimm?kseen k?ytt?m?tt?; heid?n hillim?tt?myytens? t?hden t?ytyi h?nen j?lleen hajoittaa se Sulilais=parwi (500 miest?), jonka h?n oli palkkoihinsa ottanut ja hywill? aseilla warustanut. Kukin waan koki haalia itselleen niin suuren osan kuin mahdollista rikkaan lord'in muka loppumattomista aarteista, kilpaa imarrellen, walehdellen panetellen toisia, jopa petellenkin ja warastellen. Pettynyt toiwo masensi Byron'in mielen, wilustus mursi sielun tuskasta jo heikontuneet ruumiin woimat. Myhrberg saattui olemaan m??r?tty wartijaksi Byron'in huoneen portille, sin? iltana, huhtikuun 19 p. 1825, jona tuo "tuhaksi palanut tuliwuori" (siksi h?nt? M. nimitti) wiimein sammui.
Kaikki n?m?t yll?kerrotut asiat tekiw?t Kreikkalaiset Myhrberg'ille, samoin kuin my?s monelle muulle heille awuksi rient?neelle muukalaiselle, pian inhottawiksi. My?hemmin sotaretkilt??n kertoessaan h?n aina heist? puhui aukarimmilla ylenkatseen sanoilla, ja p?inwastoin kiitteli Turkkilaisia kunnon miehiksi. Mutta t?m? mieli=ala ei kuitenkaan saattanut h?nt? hetkeksik??n poisl?ht?? ajattelemaan eik? my?s est?nyt h?nt? haikailemasta hywi? Turkkilais=yst?wi?ns? woimainsa per?st?.
Akka tielt? k??nteleikse, Eip? mies pahempikana,
Myhrberg tiesi ett? noiden kurjain Kreikkalaisten lapset ja lastenlapset, jos wapaudessa saisiwat synty? ja kaswaa, jo tulisiwat ihan toisenlaisiksi ihmisiksi, ja t?m?n wapauden puolesta oli h?n walmis kaiiki woimansa ponnistamaan, wiimeisenkin werenpisaransa wuodattamaan.
Pari juttua l?ytyy, jotka mainitsewat Myhrberg'in olleen l?sn? Missolonghin toisessa (keskimm?isess?) piirityksess?, joka kesti Huhtikuun lopusta Lokakuun keskipaikoille 1825. T?m? seikka on kuitenkin ep?ilt?w?. Toinen noista jutuista, niinkuin wasta saamme n?hd?, ei nimitt?in ollenkaan sowi t?h?n tilaisuuteen, ja toinen on yht? mahdollisesti woinut tapahtua muualla. Se kumminkin on jokseenkin warma, ett? me jo kauan aikaa ennen piirityksen loppua tapaamme Myhrberg'in kaukana Missolonghista, Korean niemimaalla.
Siell? par'-aikaa koeteltiin saada s??nn?llisesti harjoitettua kreikkalaista sotawoimaa kokoon. H?mm?styksiss??n niist? woitoista, jotka Turkkilaisille awuksi rient?nyt Egyptin sijaiskuninkaan poika Ibrahim oli saanut Euroopan tawalla ekseerattuin sotamiestens? awulla, tahtoi uyt Kreikan hallitus my?skin hankkia itselleeu samallaista w?ke?. Ewersti Jadwier sai n?iden uusien pataljonain kokoonpanemisen ja harjoittamisen toimeksensa. Suurimmaksi osaksi t?ytettiin riwit w?kin?isell? rekryytin=otolla saaduilla Morean talonpojilla; mutta n?ille tueksi ja esikuwaksi pistettiin my?s joukkoon muutama satam??r? Philhellenej?. Meid?n Myhrberg sai sijansa hewosw?ess?, taitawan Franskalaisen Regnault de S:t Ang��lyn johdon alla.
T?ss? palwellessaan oli Myhrberg'ill? paljon wastusta ja kiusaa kapraalistaan, raa'asta ja ylpe?st? Albanilaisesta, nimelt? Boggaris, joka h?nelle oli jostain syyst? ?iss??n ja yh? teki w??ryytt? sek? w?kiwaltaa. Myhrberg, sotakurin waatimuksiin tottuneena, k?rsi kauan kaikki, mutta wiimeinp? h?nelt? toki maltti loppui. Oltiin majassa muutamassa kyl?ss? Kreikan lakealla tasangolla. Miehille oli h?t'=h?t?? saatu sijaa katosten alle, hewoset seisoiwat lie'oitettuna ulkona. Hewosten sukimista warten piti, parempain kaluin puutteessa, suurella waiwalla poimia kokoon kuiwia hein?nkorsia. T?mm?isen sukimen itselleen hankittuansa, alkoi Myhrberg juuri k?yd? ty?h?n, kun Boggaris astui luoksi ja tempasi risuwihon h?nen k?dest??n. Se laiskuri ei n?et wiitsinyt waiwata itse?ns? ulos kankaalle korsia ker??m??n. Myhrberg paiskasi h?nt? korwalle ja tuomittiin, ankaran sota=lain mukaan, kuolemaan. Mutta p??llikk?, joka h?nest? paljon piti, ehdoitti ett? tuomion t?ytt?minen, koska suuri tappelu pian oli odotettawana, j?tett?isiin Turkkilaisille. Myhrberg pidettiin waan joku aika arestissa -- matalassa, likaisessa sikol??tiss? -- ja muutettiin sitten toiseen eskadroniin (hewosw?en parween), ettei en?? olisi wihollisensa wallan alla. Yht?hywin piti h?nen edelleen aina olla waroillaan Boggarin kostosta, warsinkin tappeluissa, jossa ei niin tarkoin woi tiet?? mist? p?in luodit lent??. -- Joku aika sen per?st? t?ytyi muutama kerta koko kreikkalaisen hewosw?en paeta wuori=ahtaita my?ten. Y?ksi pys?hdyttiin jylh??n kattilalaaksoon, joosa oli ylt?kyllin heinitk?? hewosille. Kootuista risuista wiritettiin walkeita, joiden ymp?rille k?ytiin loikumaan. Tietysti ker?ytyiw?t samasta maasta kotoisin olewat mielimmin yhteen seuraan. Myhrberg'in, joka oli saapunut perille w?h?n my?hemmin, niin ettei l?yt?nyt sijaa muiden tulilla ja jolla ei ollut omaa kansalaista yht??n, laittoi itselleen eri tulensa ja k?wi sen ??reen lep??m??n. Yht'-?kki? l?henee mies, jonka Myhrberg, kun se tulen waloon astui, tunsi wihamiehekseen, Boggariksi. Pahaa aawistaen kawahti Myhrberg pystyyn ja weti pistolinsa wireesen. Mutta Boggaris k?wi rauhallisesti tulen ??reen istumaan. "?l? pelk?? mit??n en?? minulta", sanoi h?n matalalla, synk?ll? ??nell?, "en min? tee sinulle mit??n pahaa. Min? n?in ?iti=wainajan unissani kolme y?t? takaperin; siit? tied?n ett? mun t?ytyy kuolla. Sinun kanssas ei minulla en?? ole mit??n tekemist?. Onkos sulla liika leip?palanen?" -- Myhrberg jakoi w?h?t ew??ns? h?nen kanssaan ja nukahti sitten t?ydess? turwassa; mutta Boggaris walwoi ja mietiskeli kaiken y?t?. Aamulla, kun aiottiin matkaa jatkaa, n?htiin Turkkilaisia ylt'ymp?rill? kaikilla wuorilla;