airolla rantaan takaisin.
T??ll? syntyi meteli. Is? torui, ?iti itki, Lotta nyyhki, Leena p?ivitteli ja Joonas h?pesi. Valtteri itse ei v?hint?k??n pelj?nnyt, kuin tunsi seisovansa maalla j?lleen, ja arveli, ett'ei tuo vaarallista ollut, kyll? h?n uida taisi.
"Niin kyll?, k?det pohjassa", nauroi Joonas.
"En tuntenut mit??n pohjaa", sanoi Valtteri ylpe?sti. "Jos olisit antanut minun olla rauhassa, olisin uinut rantaan."
"Mutta mist? nyt ?kki? saamme kuivia vaatteita?" sanoi ?iti. "Lotta, juokse kalastajan tuvalle ja pyyd? lainaksi lasten vaatteita!"
Lotta meni ja palasi hetken kuluttua. -- "Heill? on vain pieni poika ja isonlainen tytt?", sanoi h?n. "T?ss? on tyt?n paita ja raitainen pyh?hame sek? sukat ja keng?t."
"T?ytyyk? minun k?yd? tyt?n vaatteissa?" kysyi Valtteri.
"T?ytyy, poikaseni", sanoi ?iti tuolla vakavalla ??nell?, jota vastaan ei ollut v?itt?minen. -- "Se olkoon sinun rangaistuksesi ja kiit?, ett?s sill? p??set. Vitsaa olisit ansainnut."
Ei mik??n auttanut. Pian oli Valtteri vaatteissa ja n?ytti varsin veike?lt? raitaisessa hameessaan.
"Tule t?nne, niin teen sinulle jakauksen!" sanoi Lotta. Mutta Valtteri viskeli k?si?ns? ja l?hti ?re?n? mets??n siks' aikaa, kuin h?nen vaatteensa kuivivat.
V?h?n matkaa kulettuansa, tapasi Valtteri mets?st?j?n, joka sanoi h?nelle: "voitko, tytt?seni, neuvoa minulle tiet? kalastajan tuvalle?"
"En min? ole tytt?", vastasi Valtteri, ja meni ylpe?sti sivutse.
V?h?n matkan p??ss? poimi er?s muija mustikoita. Valtteri astui h?nen luoksensa, k?det lantioilla, ja sanoi: "en min? ole tytt?, min? olen mies."
"Vai niin", sanoi muija, ja noukki ehtimiseen.
Etemp?n? muutamat k?yh?t pojat riipiv?t lehti? lampaille. -- Kas tuolla tulee lohi-Matin Liisa, puhuivat he kesken?ns?; h?n kantaa meille avuksi lehti? veneesen. "Tule Liisa; mit? siell? mets?ss? luhjailet?"
"En min? ole teid?n Liisanne!" sanoi Valtteri ja taittoi varalta hyv?n kepin.
"Katsopas tuota!" sanoivat pojat, ja heitteliv?t luulemaansa tytt?? kuusen k?vyill?. Valtteri heitti takaisin ja mets?ss? syntyi sota. Luodit hurisivat puitten v?liss?, mutta vihollinen oli voimallisempi ja Valtterin t?ytyi paeta. Eip? ollut helppo hameessa juosta kannikkoa sille, joka oli tottunut liikkumaan vapautta rakastavilla s??rill?. Vihollinen saavutti Valtterin ja ampui h?nt? joka taholta. -- "Kyll? me sinut opetamme luhjailemaan, kuin voisit olla apuna", huusivat pojat.
"En min? ole mik??n tytt?, min? olen mies", kirkasi Valtteri, kepill?ns? huitoen. Kuin ei t?m? auttanut, keksi h?n keinon; h?n p??sti hameen irti ja heitti sen putoamaan. Hame j?i riippumaan katajapensaasen, ja Valtteri meni menojaan varsin kummallisessa puvussa. Pojat nauroivat, n?rhi ja orava nauroivat puitten oksilla ja koko mets?ss? syntyi aika, ilo.
Hiess? ja punaposkisena palasi Valtteri rantaan. -- "En tahdo olla tytt?n?, en ik?p?ivin? en?? tahdo olla tytt?n?!" huusi h?n kaukaa itkusilmin. -- "?l? itke, rakas poikani", sanoi h?nen ?itins?. "Tyt?t voivat kyll? olla yht? hyv?t kuin pojatkin. Kas, t?ss? saat omat vaatteesi, ne ovat jo kuivaneet. Lotta saa menn? hakemaan hametta ja sitte kalastajan tupaan kiitt?m??n lainasta."
Valtteri pukeutui sukkelasti vaatteihinsa. H?n oli mielest??n varsin keve?, ketter? ja sukkela omissa vaatteissaan. Nyt sai h?n taas olla poikana; h?n oli koko mies, ja mielest??n kylliksi v?kev? sotimaan kuusenk?vyill? koko sotajoukkoa vastaan. H?n oli joutunut surkeaan h?pe??n. Kuinka on mahdollista olla miehek?s, tuumasi Valtteri -- reipas, roteva ja sankari, kuin semmoinen kova onni kohtaa, ett? t?ytyy hameesen pukeutua?
Nyt l?htiv?t kaikki kotiinp?in. Valtteri istui veneen laidalla ja piteli keppi??n vedess?, niin ett? vesi kuohui pienen? koskena kepin ymp?rill?. J?rven selk? oli kirkas kuin peili, ja illan pilvet punastuivat kummastuksesta, kuin havaitsivat siin? ihanuutensa. Ihmeellist? oli, ett? tuolla veden syvyydess? my?skin n?kyi taivas, yht? syv? kuin se ylh??ll? oli korkea, ja siell?kin uiskenteli rusottavia pilvi?, aivan kuin korkeudessa. Valtteri mietti itsekseen miten hauska olisi luistella kirkkaan veden pinnalla, jos se olisi lasia. H?n oikein oli pahoillaan, ett? Joonas s?rki t?t? kaunista peili? airollaan ja ett? vene teki siihen pitk?n halkeaman. Kuin vene l?heni Kotiahon rantaa, oli kummallista n?hd?, kuinka kaikki koivut seisoivat p??ll??n vedess? ja aurinko loisti syvyydess? viheri?iden lehtien lomitse ja linnut lensiv?t lehdikossa veden alla.
Tuskin oli vene ehtinyt laiturille, kuin Valtteri jo huudahti ja hypp?si ensimm?isen? maalle. Mit? h?n siell? n?ki, joka h?nt? niin suuresti ihastutti? Mit? muuta kuin oman uljaan laivansa, kaivatun, kadonneen Lunkentuksen, jota v?h?inen maininki loiskutteli rantaa vasten. Lunkentuksessa oli ollut hyv? per?mies, joka tunsi merenkulku-opin; muurahainen oli pit?nyt per?? aika miehen tavalla ja laskenut suoraa tiet? kotirantaan. Tosin Lunkentus oli kallellaan ja osa lastista oli joutunut haaksirikkoon. Mutta olipa Espanjassa kylliksi sellaista lastia. Lunkentus teki viel? monta matkaa, lastattuna kivill?, muurahaisilla ja iloisilla toiveilla.
Toiveet ovat semmoinen pohjapaino, joka usein v??nt?? veneen kallelleen, mutta ei se haittaa, jos vaan ahkera muurahainen on per?miehen? ja el?m?n laiva vihdoin p??see kotisatamaan.
Valtteri toisen kerran pulassa.
Er??n? p?iv?n? Sokurimaassa Taivasm?ell?.
Kyll? mar sinun on hyv? ja l?mmin istuskella tuolla huoneessa k?si?si l?mmitellen valkean ??ress?. Pysy siell? vain, sin? arka ja hemmoteltu poika, ja naura toisille, jotka mielest?si kyll? turhaan iloisina juoksentelevat ulkona talvipakkasessa. Min? sanon: sinulle jotakin, jota et ehk? ennen ole miettinyt. Ei hempupojasta koskaan tule kunnon miest?. Pahempi kuin paleltuneet sormet on pysy? koko ik?ns? hentona raukkana. Parempi olisi semmoisen kaiken aikansa istua lasikaapissa taikka el?? ja kuolla saunan lavolla. Sill? maailma on usein taistelussa kovakourainen. Pojalle ei kelpaa hieno neidon iho, jok' ei mit??n kest?, sill? semmoisena saa h?n
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.