Lukemisia lapsille 2 | Page 3

ajan.
Rakastatko minua? sanoi piano Minnalle, kuin h?n istui soittamassa vaikeita s?velikk?j?. En, vastasi Minna, en tied? s?velikk?j?si ik?v?mp??. Katso, silloin alkoi piano s?list?, koskettimet juuttuivat kiinni, eik? ainoatakaan s?velt? kuulunut; kaunis soitanto pakeni ij?ksi p?iviksi Minnan pianon kielilt?.
Mutta kerran tunsin kaksi k?yh?? lasta, joilla ei ollut kirjaa, ei pianoa. Erkin kirjana oli ihana luonto; h?n kokoili monenmoisia ruohoja ja tarkasteli niiden kasvamista. Kreetan piano oli pieni kantele, johon h?n itse oli ter?slankaiset kielet laittanut. Rakastatko meit?? sanoivat mets?n kasvit Erkille. Rakastan, vastasi h?n. Mene sitte kaupunkiin, kuiskasi mets?; sielt? l?yd?t toisen, joka meit? rakastaa, ja h?n antaa sinulle oppia tullaksesi kerran viisaimmaksi mieheksi luonnon tuntemisessa. Sama kysymys suhisi hiljaa Kreetan kanteleesta: rakastatko minua? Oi, totta ma sinua rakastan! Ja h?nen kanteleensa kasvoi ja helisi kuin hopea vuorissa, h?nest? tuli kaikkein kaunihin soittaja ja h?n sai ihmiset itkem??n ilon kyyneli?.
Istuipa kerran k?yh? paimenpoika illalla mets?ss?, t?hti? katsellen. Kuului silloin hiljainen ??ni taivaan s?desarjasta, kysyen: rakastatko meit?? Rakastan, vastasi poika, teit? olen rakastanut niin kauan, kuin muistan. Mene sitte kouluun tuonne kyl??n, sanoivat t?hdet, ja pyyd? saada oppia mit? tarvitset. Poika meni, ja ty?skenteli kaiken p?iv??, mutta illalla istui h?n taas yksin puhelemassa t?htien kanssa kielt?, jota ei muut ymm?rt?neet. Mit? he h?nelle sanoivat? Sit? ei kukaan tied?. Mutta saammepa n?hd?, ett? siit? pojasta viel? tulee erinomainen mies.
Istuimellaan istuu mahtava ruhtinas, ja h?n kysyy suurelta?valtakunnaltaan: rakastatko minua? Rakastan, vastaa valtakunta. Tied?th?n ett? olen uskollinen; enk? jo kauan ole sit? osoittanut? Ja taas kysyy valtakunta ruhtinaalta: rakastatko minua? Rakastan, vastaa ruhtinas, se on minun velvollisuuteni ja minun kunniani, sit? olenkin my?s osoittanut. Ja niin el?v?t maa ja ruhtinas uskollisesti yhten? ilossa ja murheessa, ja sovintoa ja rauhaa on kaikissa el?m?n vaiheissa.
Mutta sama kysymys kaikuu yh? ylemm?ksi, eik? pys?hdy ennen kuin Herran, Kaikkivaltiaan, istuimen edess?. Rakastatko minua? sanoo maailma Herralle, ja kaikki olennot, ihmiset, el?imet, kasvit, kivet, t?hdet ja taivaat, avaavat suunsa ja kysyv?t Jumalalta: rakastatko meit?? Ja Herra vastaa pyh?ss? sanassaan ja kaikissa hyviss? t?iss??n: ettek? tied? ett? teit? olen rakastanut jo ennen maailman luomista ja ett? koko luominen on rakkauteni ty?t?? Enk? ole teit? varjellut, holhonut ja voimissa pit?nyt alusta alkaen? Te olette langenneet syntiin ja pahoittaneet is??nne taivahissa, ja kuitenkin on is?nne antanut teille vapahtajan, joka on k?rsinyt ja kuollut synteinne t?hden, kuitenkin on is?nne antanut teille ijankaikkisen el?m?n lupauksen, jos uskotte h?nen sanansa ja h?diss?nne k??nnytte h?nen puoleensa. Enk?, k?yh?t lapseni, teit? rakastaisi!
Silloin huutavat kaikki maailman ??net: katso, Herramme ja Jumalamme on t?ynn? rakkautta, armoa ja laupeutta. Ei yksik??n rakasta niinkuin h?n.
Mutta Jumalan ??ni l?henee ihmist? ukkosen jylin?ss?, tuulen hiljaisessa huminassa sek? meid?n omassa tunnossamme, ja tunkee syd?mmeemme kysym??n samaa: rakastatko minua?
Mit? on meid?n vastaaminen? T?ytyyh?n meid?n luoda silm?mme maahan, langeta polvillemme ja sanoa: Herra, totta meid?n pit?isi sinua rakastaman ylitse kaikkia ja koko ik?mme sinun tahtoasi noudattaman. Mutta tied?th?n ett? olemme k?yhi?, syntisi? lapsia, ja ett? usein olemme rakkautesi unhottaneet. Ole meille laupias, Kristuksen t?hden, ja suo meille pyh? henkesi, ett? p?iv? p?iv?lt? oppisimme sinua yh? enemm?n rakastamaan, palvelemaan ja ylist?m??n koko elinaikanamme!
No niin, sanoo Herra, jos olette minun lapseni ja rakastatte minua kaikesta syd?mmest?, niin rakastakaatte my?skin toinen toistanne minun t?hteni! Kuinka on mahdollista rakastaa Jumalata ja vihata velje?ns??
[Kuva Pikku Walterin merkilliset vaiheet.]
PIKKU VALTTERIN MERKILLISET VAIHEET.
Valtteri ensimm?isen kerran pulassa.
Valtterin kodista, Lunkentuksesta ja raitaisesta hameesta.
L?hell? tiet? on talo, nimelt? Kotiaho. Muistanethan viel? kaksi kaunista pihlajapuuta sen punaisen aidan vieress?, ja kaivon korkeine vinttineen, ja kasvitarhan kauniine marjapensaineen, jotka kev??ll? aikaisin vihannoivat ja kes?ll? marjojen runsaudesta notkistuvat maahan. Kasvitarhan takana on aituus; siell? kasvaa korkeita haapoja, jotka suhisevat aamutuulen henkiess?, aituuksen tuolla puolen on tie, sen takana mets?, ja mets?n takana avara maailma. Toisella puolen pihaa on j?rvi, j?rven takana kyl?, ja ylt'ymp?ri vaihtelee niittyj? ja peltoja, v?liin kellahtavina, v?liin viheri?isin?.
Tuossa pieness? somassa talossa, jossa on valkoiset ikkunanpielet, mukava porstua ja siistit, tavallisesti riivityill? katajilla koristetut portaat, on hyv?t, ahkerat ja siivot asukkaat. Siell? asuu Valtterin vanhemmat, Lauri veli, Lotta sisar, vanha Leena ja Joonas ja Musti ja Vilkas ja Pupu ja Mirri ja Kukkukiekoo. Musti asuu koirankoppelissa, Vilkas tallissa, Pupu enimmiten asuintuvassa. Mirri miss? milloinkin, ja Kukkukiekoo asuu kanahuoneessa; se on h?nen valtakuntansa.
Valtteri on kuuden vuoden vanha. Pian tulee h?nen alottaa?koulunk?yntins?. Lukea ei h?n viel? osaa, mutta kyll? paljon muuta. H?n osaa hyppi? harakkaa, seisoa p??ll??n, heitt?? kuperkeikkaa, vet?? sormikoukkua, ottaa pallin lennosta k?siins?, hyppi? hypinlaudalla, heitt?? kiekkoa, onkia s?rki?, laskea m?ke?, olla lumisilla, matkia kukon laulua, ratsastaa puuhevosella, sy?d? voileip?? ja juoda kirnupiim??. H?n osaa astua saappaansa lautalle, repi? housunsa rikki, kuluttaa rei?n hihaansa, niist?? nen??ns? hyppysill??n, s?rke? lautasia, heitt?? pallin ikkunaan, piirt?? ukon kuvia t?rkeille papereille, ny?ist? rihman rukin py?r?lt?, tallata kukkasarkoja, sy?d??karviaismarjoja siksi kuin sairastuu, ja parantua selk?saunan saatuaan. Muutoin on h?n hyv?syd?mminen, mutta huono muistamaan is?n ja ?idin varoituksia, jonka t?hden h?n joutuu moneen pahaan pulaan.
Saatpa kuulla.
Kuin Valtteri kerran kauniina kes?aamuna her?si, istui ?iti s?ngyn laidalla ja sanoi, suudellen h?nt?: "t?n??n on Hein?kuun 20 p?iv?.