Lehtori Hellmanin vaimo | Page 5

aina t?ytt??, niin suuressa kuin pieness?kin, ja siin? suhteessa voin sanoa, ett? asetan itselleni mit? ankarimmat vaatimukset.?
Selman rinta kohoili--h?n ty?nsi laatikkonsa kiinni. Tunti alkoi. Lehtori Korner seisoi jo luokan edess?. Tutkittiin kasveja, mutta Selma oli kuin unessa koko tunnin, ei seurannut opetusta eik? viitannut. Onneksi ei lehtori Korner h?nelt? monta kertaa kysynytk??n.
Kotiin menness? vei Selma Annin erilleen.
--Et usko, mit? minulla on sinulle kerrottavaa. Tule heti sy?ty? minun luokseni.
--Kerro nyt jo, muuten kuolen uteliaisuudesta.
--En kerro, ennenkuin sitten vasta.
--Sano edes, ket? se koskee.
--Kyll?p?h?n kuulet.
Anni ei malttanut rehellisesti sy?d? sin? p?iv?n?. H?n oli kuin tulisilla hiilill?. Selma oli viel? p?yd?ss?, kun h?n jo saapui.
H?n sai odottaa hyv?n aikaa. Selaili albumia ja kirjoja Selman kamarissa ja ihmetteli, mit? salaista Selmalla mahtoi olla kerrottavanaan. Jotain merkillist?, sen h?n oli huomannut Selman koko olemuksesta.
Vihdoin viimein h?n siihen tuli itsekin ruokasalista.
--Joudu nyt, Selma kulta, min? t??ll? olen odottanut sinua vaikka kuinka kauan.
Selma antoi ??nett?m?sti p??st? kirjeen h?nelle k?teen ja asettui katsomaan, mink? vaikutuksen se matkaan saisi.
Anni huudahti, kun n?ki allekirjoituksen. H?n arvasi kohta, mit? kirje merkitsi. Luki ja ihastui, ett? silm?t s?ihkyiv?t, luki eteenp?in, lausui ??neen parhaimmat paikat ja innostui lopulta niin, ettei tiennyt, mit? sanoa.
--Sin? onnen lapsi!
H?n puristeli Selmaa, itki ja nauroi, ja puristeli taas.
--Sanoinhan min? sen, sanoinhan, ett? h?n on sinuun rakastunut. Jokos nyt uskot. Voi, voi, sinua Selma! Kun saat parhaimman miehen maailmassa. Ellet sin? tule onnelliseksi, niin ei sitten kukaan. Onnen myyr?, mik? olet!
H?n painoi Selman k?si? kasvoilleen, pudisteli h?nt?, esti h?nen polveaan ja k?tki viimein nyyhkien ja nauraen silm?ns? h?nen hartioitaan vasten.
--Eik? sinusta ole kuitenkin kummaa, ett? lehtori Hellman--ajattele: lehtori Hellman, pyyt?? minua vaimokseen?
--No, ei ollenkaan kummaa, ei ollenkaan. Ket? sitten, ellei sinua? Minusta te juuri niin hyvin sovitte toisillenne. H?n etevin ja parhain miehist?, sin? naisista.
--Niin, vaan olenhan min? sent??n niin lapsellinen ja kokematon viel?. Ja mit? sin? sanot, etevin ja parhain! Sinun silmiss?si, kenties--
--Ja my?s muiden. Luuletkos, ett? lehtori Hellman olisi sinua kosinut, ellet olisi h?nenkin silmiss??n ensimm?inen kaikista.--Ei, mutta mit?h?n Nanni sanoo, kun saa pitk?n nen?n. Kyll? sit? harmittaa.
--Ole nyt vaiti! Ronninm?ell? ei ollut tiet??kseenk??n lehtori Hellmanista, Kornerin kanssa vain metsi? kulki kasveja etsim?ss?.
--Kun n?ki, ettei ollut mit??n toivoa lehtori Hellmanin suhteen. Luuletko, ett? h?n muuten v?litt?isi Kornerista. Tuosta tuommoisesta tunkion nuuskijasta.
--Hyi, Anni, kuinka sin? puhut!
--No sano, oletko koskaan kuullut Kornerin puhuvan mist??n korkeammista aatteista? Ja tied?tk?s, min? pelk??n, ettei h?n pane suurta arvoa uskonnollekaan. Katsopas vaan, kuinka hajamielisen? h?n aina seisoo rukouksissa. Min? olisin hirve?n levoton, jos sinusta tulisi Kornerin vaimo, sill? mit? tukea h?nest? olisi ajan pitk??n? Ep?ilen, voisiko h?n pysy? edes uskollisenakaan.
--?l?, herran t?hden, puhu niin kovaa, jos kuka kuuntelisi sein?n takana.--Kyll? sin? muuten olet oikeassa, en min? suinkaan uskaltaisi menn? Kornerille, en mill??n ehdolla maailmassa.
Koko iltap?iv?n mietiskeli Selma kaiket tunnit luokalla istuessaan, miten h?n sepitt?isi vastauksensa lehtori Hellmanille. Kotiin tullessa illalla se oli h?nell? jotakuinkin p??ss?. Konseptin h?n sent??n ensin kirjoitti.
Valitsi sitten sileimm?n ja puhtaimman paperiarkin, johon alkoi:
?Korkeasti kunnioitettava Herra Lehtori!?
Mutta K oli v?h?n vino; h?n siirsi sen arkin syrj??n ja otti toisen. Siihenkin tuli jotain vikaa ja kolmanteen samoin. Kahdeksan arkkia meni sill? tavoin hukkaan, mutta yhdeks?nnest? tulikin sen sijaan komea. Kirjoitus tasaista ja kaunista, h?n katseli sit? l?helt? ja kaukaa.
?En ole ansainnut t?t? onnea, Jumalan suuresta armosta se on osakseni tullut.?
Siihen kohtaan h?n varsinkin oli tyytyv?inen. Hellman kun oli uskonnon opettaja, muuttui Selmankin huomaamattansa yht?kki? erinomaisen uskonnolliseksi. Ja periaatteiden, velvollisuuksien ihminen h?n my?s tahtoi olla samoin kuin Aarnold.
Hellmanin ristim?nimi oli n?et Aarnold. Selma opetteli sit? jo lausumaan ja koetti saada sille mit? kauniimman soinnun. A:n h?n veti hyvin pitk?ksi, ja o:n, jonka h?n ??nsi puolittain u:na, h?n my?skin venytti. Sill? tavoin h?n Aarnoldista sai jotain t?h?n tapaan: Aaaarn-uooldd.
?Olen viel? nuori ja kokematon,? niin oli kirjeen lopussa, ?mutta luottaen Teid?n apuunne ja ohjaukseenne uskallan kuitenkin ottaa vastaan vaimon kalliit velvollisuudet.?
H?n pani kirjeen Erkon ?Tiet?j?n? sis??n ja k??ri sen paperiin. Tunnin loputtua h?n vei kirjan lehtorille k?teen kaikkien n?hden.
--Lehtori pyysi minulta kerran ?Tiet?j??? lainaksi, t?ss? se olisi.
Lehtori otti kirjan, kiitti, ja meni menojaan. Ei katsonut Selmaan ollenkaan.
--Pahastuiko h?n? kysyi Selma Annilta, vai eik? h?n arvannut, ett? siell? oli kirje sis?ll?. Olisiko minun pit?nyt ehk? l?hett?? se? Taikka odottaa portailla ja siin? joten kuten pujauttaa se h?nen k?teen?
--Eik? mit?. Laita itsesi vaan n?tiksi, t?n? iltana h?n on luonasi.
--N?tiksi? Ei, p?invastoin, siin? tapauksessa niin yksinkertaiseksi kuin suinkin. Luuletko, ett? lehtori Hellman hyv?ksyy turhamaisuutta naisissa?
--Vaikkei hyv?ksyisi, mutta miellytt?? se h?nt? kuitenkin. Luuletko, ett? olisi rakastunut sinuun, ellet olisi muita kauniinpi, ja ellet olisi komein kaikista tyt?ist??
--Vaan puvun suhteen--
--Niinp? niin, puvunkin suhteen. Hiuksista alkaen. Annapa t?nne, kun min? ne k?herr?n taas otsalta.
--En min?, ihan varmaan h?n ei siit? pid?.
--Kas nyt taas, kun v?ittelee turhia. Min? sanon sinulle, ett? olkoon miehill? mink?laiset periaatteet hyv?ns?, niin kauniit ja komeat naiset niit?, vaan miellytt?v?t, ei rumat eik? huonosti puetut, vaikka olisivat enkeleit? syd?men puolesta. Olen min? sen niin monta kertaa pannut merkille. Meid?n pit?j?ss?kin oli apulaispappi, aivan kerettil?inen ja niin ankarasti jumalinen