Lastuja IV-VII | Page 9

ja illoin, jotka soittavat samaa s?velt? korviini kuin is?ns? ennen. Se on kuin kokonainen kuoro paholaisia, jotka pit?v?t pahat tekoni kuuluvillani ja laulavat minulle kaikista teoistani ja toimistani, ettei vain yksik??n minulta unhottuisi.
En p??se niist? koskaan el?m?ss?ni, en saa niit? koskaan h?vitetyksi, minun t?ytyy antaa niiden siin? hy?ty? ja rehoittaa. Ja min? olen varma siit?, ett? kun minut t?st? kerran multaan vied??n, niin pystytet??n niist? hautausp?iv?n?ni kunniavartio kirstuni ymp?rille. Ja kun hyv?t yst?v?t tietysti tahtovat antaa minulle jonkun muiston kotipaikastani, jonkin muiston tuonelan tielle, niin istuttavat ne niit? haudallenikin humisemaan--pahan omantuntoni puita.

TUOMIOKELLO.
On hiljainen, talvinen, kuutamoinen y?. Tippuu lunta alahisilta taivahilta, ja lumihiuteiden l?pi paistaa sappinen kuu.
Maantienvarren Jussi Huttunen on pist?ytynyt pihalle pirtist??n ja k?ynyt yhdell? tiell??n hevoselleen heini? heitt?m?ss?. Hevonen on alkanut niit? purra rouskutella. Mutta yht'?kki? on se lakannut puremasta ja kuulostanut. Sitten on se taas alkanut rouskuttaa, mutta taas pys?htynyt ja kuulostanut uudelleen, ja silm? on pime?ss? vihre?lle v?l?ht?nyt. Jussi on ajatellut, ett? mit?h?n se siin?, ja on pannut tallin oven kiinni ja l?htenyt menem??n pirttiin.
Mutta silloin kuulee h?n sen itsekin. Se on joku kellossa ajava, maantiell? kaukana, toisella puolen j?rven. Kenell?h?n lienee niin iso??ninen kello? Tuntuu ajavan alas m?ke? aika vauhtia, koska niin remputtaa. Saapas n?hd?, k??ntyyk? tienhaarassa isoa maantiet?, vai l?hteek? t?nnep?in kirkkotiet??
T?nnep?in se k??ntyy... Ei ole t?m?n pit?j?n herroilla kell??n sen ??nist? kelloa. Maantienvarren Jussi tuntee kaikki oman pit?j?n aisakellot... Seh?n m?lisee koommin niinkuin jokin ruokakello... Lienee joku pitk?n matkan t?k?l?inen.
Ja oli siin? v?h?n muutakin outoa tuossa tulijassa ja sen kulussa. Jussi tunsi kaikki tiet ja tienk??nteet ja m?et, ja tiesi, ett? sill? paikalla, mist? sen ??ni nyt kuuluu, on vastam?ki, pitk?, jyrkk? t?rm?, jota ei tavallinen ihminen juosten aja. Mik? hurja lieneekin, joka ajaa laukalla vastamaatkin?
Eik? se kuitenkaan tunnu silt? kuin laukalla ajaisi. Pikemmin se silloin l?henisi. Se soipi my?skin liian s??nn?llisesti vuoroin kumpaankin laitaan eik? niinkuin tavallisesti aisakellossa, jossa kieli aina sattuu vain yhteen laitaan.
Ei se ikin? ole oikea aisakello... Nyt se yht'?kki? lakkaa soimasta, lakkaa kolmeen l?pp?ykseen kuin kirkonkello jumalanpalveluksen loputtua. Ei kuulu mit??n koko maailmassa, lumi putoilee vain, ja ruuna alkaa taas rouskuttaa tallissa.
Olipahan mik? oli ... ei tainnut olla mik??n ... saattoivat uniset korvat vain valehdella. Jussille tulee vilu paitahihasillaan, ja h?n menee tupaan ja heit?ikse vuoteelleen.
Mutta tuskin on h?n silm?ns? ummistanut, kun koira kavahtaa p?yd?n alta ja t?ytt?? ulos ja alkaa ulvoa. Samassa kuuluu avonaisesta ovesta kellon ??ni entist? selvemmin. Jussi sukaisee turkin ylleen ja keng?t jalkaansa ja menee ulos. Rakki vuoroin haukkuu ja vuoroin ulvoo ja juoksee tallin taa, palaa sielt? h?nt? koipien v?liss? ja vikisee, sitten taas r?hisee maantielle p?in.
--Vaiti--Sht!
Nyt se soipi aivan kuin kirkonkello:
--Pim! Pim! Pom, pom!--Pim, pim! Pom, pom!--Pim pom!--Pim pim peli pim!
Soipi milloin harvasteeseen, milloin nopeasti laidasta laitaan, milloin l?p?ten kuin tanssin tahdissa, kuin polkan tahdissa.
Mutta eih?n kuka voi ajaa kirkonkello aisassa! Kenen aisa se semmoisen kellon kest?isi! Ei se ole oikea ajaja ... muu ajaja mik? lie ... ja mik? lie tuo s?ppikin kuun ymp?rill?...
Se tulee yh? likemm?, kuuluu v?list? heikommin mets?n takaa, mutta aukealta paikalta taas kahta kovemmin. M?en takana se kuuluu kuin maan alta, m?en p??lle p??sty??n taas kuin puitten latvojen yli.
Se on kirkon kello, oikea kirkonkello, mutta soittaja, joka sill? tanssin tahtia helist?? kuin mit? helvetin rallatusta, ei ole oikea soittaja...
Jussia alkaa v?risytt??, vaikka on turkki yll? ... h?nelle tulee h?t?, sit? suurempi, kuta likemm? se tulee... Jos se on tuomiokello ... jos se soittaa h?nen viimeist? p?iv??ns? ... tulee h?nt? hakemaan?
Eik? Jussi saa salatuksi itselt??n, minne se tulee h?nt? hakemaan.
Maantie kulkee aivan h?nen peltonsa alitse, ja siit? menness??n se h?net ottaa... Nyt se on t?rm?n p??ll?, ja t?rm?n alla on tienhaara pellon yli pihaan...
Kaikki h?nen pahat tekonsa sukeltavat h?nen mieleens?. H?n on tehnyt v??ryytt? matkamiehille, punninnut heini? v??r?ll? puntarilla, pett?nyt hevoskaupoissa, vet?nyt nen?st? velkamiehi??n, ei ole tarvitsevia milloinkaan auttanut, ly?nyt kostosta kirveell? naapurin lehm?? selk??n, sy?tt?nyt elukoillaan salaa toisten niittyj?, puhunut valansa p??lle oikeuden edess? v?hemm?n kuin tiesi, ollut ilke? vaimolleen, piessyt h?nt?...
Nyt se laskee m?en p??lt?, tuossa tuokiossa on t??ll? ... pim--pom-- pim--pom! pim peli ... pim peli...! ... nyt se tulee omansa ottamaan ... ei enn?t? mit??n sovittaa ... ei saada anteeksi edes akaltaan ... se kyll? antaisi, jos enn?tt?isi pyyt?? ... vaan ei ehtisi senk??n kanssa kaikkia selvitt?? ... voi, voi, kun edes kaatuisi k??nteen vierussa!
H?n lankee lyhyess? turkissaan polvilleen pihamaalle, tallin ja navetan v?liselle solalle, iskee k?tens? yhteen, lupaa parantua, lupaa hyvitt?? kaikki, joka asian, nekin, joita ei nyt edes muistakaan ... akkansa ennen kaikkea.
Nyt se on m?en alla, kello mouruaa aivan kamalasti, nyt se k??ntyy ... eih?n k??nnyk??n ... ohi ajaakin... Toivo hytk?hytt?? rintaa... Mutta jos viel? tulee toista tiet?, isoa tiet?, kujaa my?ten...?
Ei tule sit?k??n, ohi ajaa senkin! Ei tullutkaan h?nt? ottamaan!
Viel? vapisee h?n koko ruumiissaan, viel? on h?n polvillaan lumessa, mutta syntein ja pahojen tekojen tulva on tyrehtynyt, ei muistu en?? uusia mieleen ja vanhat ovat kuin sovitetut.
H?n nousee yl?s ja tointuu