Lastuja I-III | Page 8

joka voisi minut t?ydellisesti ja todellisesti k?sitt?? ja antaa uutta vauhtia ajatuksilleni.
Vaihteen vuoksi tahtoisin joskus unohtaa kaikki omat tuumani ja asettua sinun kannallesi, puhelemaan sinun asioistasi. Mutta sinun ajatus- ja vaikutelmapiirist?si on en?? mahdoton saada mit??n uutta puristetuksi. Min? tunnen jo edelt?p?in mielipiteesi, katsantotapasi ja kokemuksesi. Jos niist? koettaisin olla huvitettu, t?ytyisi minun taas teeskennell? vuorostani. Sinussa ei ole minulle mit??n her?tt?v??, et voi puhaltaa mielikuvitustani lentoon, et siivitt?? ajatuksiani, ja sent?hden tunnun min? sinun seurassasi niin kuivalta ja henkisesti mehuttomalta.
N?ht?v?sti toivot tuossa istuessasi, ett? jotain virkkaisin. Mutta sin? koetat sit? kuitenkin peitt?? ja asetut miettiv?isen n?k?iseksi, niinkuin ajattelisit jotain muuta. Siin? teet sin? naisellisen hienosti. Kun huomaat, ettei puhelusta ole mit??n tuleva, niin painut takaisin ty?h?si tai kirjaasi. Ja me kuulemme molemmat lampun laulavan, kellon nakkaisevan, kadulla ajettavan ja odotamme illallista katkaisemaan kiusallista vaitioloa.
--Ruoka on valmis!
P?yd?ss? on mieliala v?hemm?n painava, ja aina sattuu jotain v?h?p?t?ist? aihetta sananvaihtoon. Mutta minua hermostuttaa usein tuo aina sama tapa, jolla tarjoat minulle teet? ja jolla pid?t kuppia viedess?si sit? huulillesi. S??nn?llinen kauneutesi ja elottomat kasvosi vaivaavat minua v?list? niin, ett? minun t?ytyy v?ltt?? sinua katsomasta. Min? tunnen sinut kiireest? kantap??h?n, osaan ulkoa jokaisen liikkeesi ja jokaisen piirteesi, ja ainoastaan silloin t?ll?in saavat ne vereni l?mpenem??n.
Kun olemme sy?neet, alat sin? korjata pois astioita, ja min? k?yt?n tilaisuutta poistuakseni t?nne huoneeseeni. T??ll? teen ty?t? puoli y?h?n ja unohdan sinut kokonaan. Kun tulen makuukammioomme, olet sin? jo mennyt levolle ja nukut sein??n p?in.
T?n??n oli h??p?iv?mme. Muistatko, millainen se oli viisi vuotta sitten? Min? ainakin sen muistan. Se on ollut mieless?ni koko p?iv?n, siit? saakka kun t?n??n her?sin.
Aamusta alkaen oli meill? molemmilla silloin alituista puuhaa, kullakin tahollamme. Sinun piti laittaa pukuasi, minun olla huoneita koristelemassa. Mutta joskus juoksit kamaristasi ohimennen minua tervehtim??n, kavahdit kaulanni, suutelit tai vain katsahdit minuun kiiruhtaessasi pois. Kasvojesi v?r?hdyksist? ja siit? tavasta, mill? minun k?tt?ni puristit, ymm?rsin min?, mit? sinussa liikkui, mit? ajattelit ja mit? odotit. Se oli minulle uutta tuo, sinussa oli jotain salaper?isen vieh?tt?v??, jotain hunnutettua niinkuin silm?si kalvossakin. Sin? n?ytit olevan levoton, mutta hillitsit itsesi. Min? en saanut tulla pukemahuoneeseesi--meid?n tulevaan makuukamariimme-- joka oven avautuessa n?ytti olevan kouhollaan silkki? ja kuohuvia harsopilvi?. Sin? vain kuiskasit, hienosti viitaten siihen, mit? me yhdess? ajattelimme: 'Odota! Ei viel?!'--ja k?tkit kasvosi olkap??h?ni.
Olit sitten pukenut h??puvun yllesi, ja vieraat alkoivat saapua. Ennen vihkimist? kutsuit minut luoksesi heitt?m??n hyv?sti? h??illaksi, saamaan vakuutusta, ett? minua rakastat, vaikka et sit? osoita. Sill? me olimme p??tt?neet olla vieraiden l?sn?ollessa hellyytt?mme n?ytt?m?tt?, ei vaihtaa k?denpuristuksia, ei edes silm?yksi?k??n muiden n?hden.
Mik? vieh?tys t?ss? meid?n salaliitossamme! Mik? sulo osoittaa tunteitaan, niinkuin salakihloissa olevat, hienon hienoilla, ainoastaan meid?n ymm?rt?mill?mme merkeill?. Ja olla n?in juuri v?h?? ennen kuin kokonaan omistaisimme toinen toisemme.
Niin, min? rakastin sinua rajattomasti: joka sanaasi, joka silm?yst?si, pienint? piirrett?si ja neitseellisen vartalosi notkeutta.
Mill? ik?v?ll?, mill? kaiholla ja surumielisyydell? olen n?it? aikoja usein muistellut ja vertaillut silloisia tunteitani nykyisiin! Ja etk? liene samalla lailla sin?kin?
Aavistin ??nest?si, ett? ajattelit h??p?iv??mme, niin kuin min?kin sit? ajattelin, kun aamiaisp?yd?ss? yht'?kki? kys?isit: ?Monesko p?iv? on t?n??n??, kun min? siihen vastasin: ?Kuudes p?iv? marraskuuta?, ja kun sin? ??nt?si venytt?en kertasit: ?Kuudes p?iv? marraskuuta?.
Ja jos sit? silloin ajattelit, niin mietit kai samaa koko p?iv?n ja kenties kammoten kuvittelit ik?v??, yksitoikkoista iltaamme.
Ehdotit p?iv?llisill?, ett? menisimme illalla arpajaisiin, ja me p??timme menn? sinne ?asian vuoksi?. Mutta asianko vuoksi pukeuduit h??pukuusi ja kiinnitit rintaasi samanlaisen ruusun kuin sinulla oli silloinkin?
Minun tuli sinua niin sanomattoman s??li ja samalla s??li meit? molempia. Ehk? on syy minussakin? kysyin min? itselt?ni. Ja me jo kadulla menness?mme juttelimme keve?mmin. Olimme iloiset ja mielemme melkein reipas, kun k?sik?dess? astuimme valaistuun juhlasaliin. Ihmiset katselivat, ja min? kuulin, ett? ne sanoivat meit? komeaksi pariksi.
Min? viikastuin siit?, minun tuli hyv? olla, ja me astuimme varmasti huoneesta huoneeseen. Vertailin muita naisia sinuun, ja sin? olit ulkomuodoltasi ja puvultasi hienompi kuin kukaan heist?. Sin?kin n?ytit iloiselta ja tyytyv?iselt?. Kun musiikki soitti, t?ytyi meid?n nojautua toisiimme kuullaksemme, mit? sanoimme. Me emme juuri mit??n erityist? sanoneet, mutta ??ness?si oli hellyytt? ja katseessasi v?ri?.
Ihmiset yh? meit? katselivat ja luulivat varmaankin meit? onnellisiksi. Ja emmek?h?n olleetkin? Me emme virkkaneet toisillemme mit??n siit?, ett? oli h??p?iv?mme, mutta me molemmat sen tunsimme ja tiesimme sit? ajattelevamme. Se oli kuin viiva vedettyn? kaiken sen alle, mit? puhuimme ja teimme.
Min? pyysin sinua tanssiin, ja sin? vastasit: ?Kiitos!? Tarkastelimme tanssivia pareja ja koettelimme arvata, ketk? olivat kihloissa. Se meit? nyt jostain syyst? huvitti. Ja franseesin loputtua menimme me tarjoiluun niinkuin kaikki muutkin ?nuoret?. Min? kysyin mit? saisin tarjota, ja sin? pyysit antamaan, mit? tahdoin. Tilasin kaksi lasia samppanjaa, ja oli kuin olisimme juoneet ensimm?isen h??maljamme, ja kilist?ess?mme saimme tuhkan alta tuikahtamaan kauan sammuksissa olleen hell?n katseen.------
Se ei siis viel? ole kokonaan sammunut. Olemme nyt kotona. Kuulen sinun liikkuvan tuolla viereisess? huoneessa. ?sken raotit ovea ja kysyit, enk? kohta tule luoksesi. Odota, min? tulen heti paikalla! Luulen melkein, ett? taas sinua rakastan niinkuin ennenkin.

KERRAN KONSERTISSA.
Tulin sis??n juuri silloin, kun innostus nuoreen laulajattareen