Lastuja I-III | Page 6

toisellakin olisi. Mutta kukin vastaa lajinsa aatetta yleens?. Semmoisilla mailla kasvavat ne kelpo sahatukit, ne hyv?t ja hy?dylliset tarvekalut. Ne ovat niin tukevat ja lujatekoiset, ja niit? voi k?ytt?? mihin hyv?ns?...
Joka kerta, kun kuljen Esplanadia ja vastaani tulee Mauriz Ahlfelt, joka ?skett?in on suorittanut oikeustutkintonsa ja nyt harjoittaa k?yt?nn?llisi? kokeitaan senaatissa, tuntuu minusta, ett? h?n on perikuva niist?, joita sopii nimitt?? yhteiskunnan mallikelpoisiksi tukkipuiksi. Kiireest? kantap??h?n n?ytt?? h?n olevan tuota tervett?, pilaantumatonta tekoa, josta mainion mukavasti ja ilman erityist? vaivaa voi valmistaa ty?kalun is?nmaan tavallisia tarpeita varten. H?nest? ei saa syntym??n mit??n erityist? eik? alkuper?ist?, sill? aine m??r?? ja rajoittaa kuosin.
Mutta halvempikin salvumies piiluaa h?nenlaisestaan eritt?in kelvollisen sein?hirren, jopa joskus kattoa kannattavan harjavuolenkin.
Samoin kuin tasaisella maalla kasvavan hongan vesalla, joka suurten puitten juurella seisoo siivona ja kunnioittavana hiljalleen kohottaen p??t??n is?ins? tasalle, samoin on h?nell?kin kaikki edellytykset hiljalleen tulla siksi, mik? h?nen is?ns? on.
* * * * *
H?nen is?ns? on n?et yksi yhteiskunnan pylv?it?. H?n on varakas tuomari, jolla on laaja, hyv?tuloinen tuomiokunta. Ja suuri, parhaassa kunnossa oleva maahovi. H?n on noita vanhan kansan verkkaisia virkamiehi?, joiden p??ominaisuuksia on rauha, tyyneys ja hyv? terveys. Ty?ll??n on h?n omaisuutensa ansainnut, mutta ei sill? kiireisell? eik? ahertavalla, joka nykyaikana hermostuttaa ja kuluttaa ja karistaa hiukset ennen aikojaan p??laelta. H?n tekee teht?v?ns? arvokkaasti ja loivasti. P?yt?kirjat valmistuvat vasta kuukausien kuluttua k?r?jien j?lkeen. Mutta kukaan ei pane kiirett?, sill? jokainen ymm?rt??, ett? h?tik?iminen ei sovi tuomarille, jonka t?ytyy ratkaista kysymyksi? el?m?st? ja kuolemasta. Ja h?n tuumiikin perusteellisesti ja tyynesti. Se n?ytt?? olevan h?nelle nautintokin, sill? ei koskaan ilmaannu ep?ilyksen ryppy? h?nen otsalleen, kun h?n laajassa kotiviitassaan istuu ty?p?yt?ns? ??ress?, polttelee sikaria ja aprikoiden ja arvellen puhaltaa savun hienona h?nt?n? hyvin pienest? rei?st? huuliensa v?litse.
Mielipiteilt??n h?n on vanhoillinen, kenties hiukan suomalaisuuteen taipuva. Joskus h?n on istunut hallituksen asettamissa komiteoissa, ja kuvern??rit samoin kuin senaattoritkin asettavat virkamatkansa niin, ett? voivat y?py? h?nen vieraanvaraiseen taloonsa. Sittenkun on kuollut ?Helsingfors Dagblad?, kannattaa ja tilaa h?n ?Finlandia?, vaikkei ole varsinaisesti kirkollinen; h?n ty?skentelee n?et sunnuntaisinkin ja k?y kirkossa ainoastaan kerran vuodessa, jo ammoisista ajoista m??r?ttyn? rippipyh?n?.--Luonnollisesti ei h?n voi siet?? paikkakunnan lehte?, joka h?nt? harmittaa ja hermostuttaa siksi, ett? siin? liiaksi ja syytt? suotta moititaan virkamiehi?.
* * * * *
Poika on perinyt is?ns? kaikki hyv?t avut. H?n on voimakas ruumiiltaan ja flegmaatikko. J?rki on h?nell? keskinkertainen, mutta h?n muistaa kaiken, mink? kerran oppii. Koulussa h?n istui aina keskiluokalla eik? saanut koskaan korkeinta arvosanaa muissa aineissa kuin k?yt?ksess?. Mutta ei h?nell? my?sk??n ollut ehtoja milloinkaan. K?siala oli h?nell? kaunis ja vihot huolellisen puhtaat. Koko kouluajallaan ei h?n saanut ainoatakaan muistutusta. Vifteihin h?n kyll? otti osaa, mutta ei milloinkaan p?ihtynyt. Vaikka h?n kyll? oli hyv? toveri, ei h?nell? kuitenkaan ollut yht??n oikein hyv?? yst?v??, eik? siis my?sk??n vihamiehi?. H?nt? kuvaavaa on, ettei h?nelle oltu keksitty liikanime?, niinkuin kaikille muille tovereille. Joitakuita koetettiin antaa, ja niist? olisi ollut sopivin ?gentlemanni?, mutta se on liiaksi kiitt?v?, ja sellaisia eiv?t toverit anna muille kuin johtajilleen. Mutta ainoastaan yhdess? paikassa oli h?nell? johtajan asema: tanssiaisissa. Niiss? h?n loisti yli muiden, oli komea poika, aina hyvin puettu ja taisi hyvin ?vied??.
Heti kohta, kun h?n tuli ylioppilaaksi, oli h?n valmis ylioppilas. Keltanokkaa ei h?ness? n?kynyt. Osakuntaan otettaessa--samaan savo-karjalaiseen, johon is?kin oli kuulunut--meniv?t vanhat osakuntalaiset ensiksi h?nen kanssaan ?heitt?m??n pois haukkumanimet?. Inspehtori jutteli h?nen kanssaan kappaleen aikaa, ja siin? tuli selville, ett? h?n ja Mauritz Ahlfeltin is? olivat olleet vanhat koulutoverit.
--Mihink? tiedekuntaan olette aikonut ruveta? kysyi h?nelt? inspehtori puhelun lopuksi.
--Olen aikonut juriidiseen tiedekuntaan.
Se oli jo aikoja sitten niin p??tetty. Jo pienen? poikana, kun h?nelt? talonpojat kysyiv?t, miksi virkamieheksi se nuori herra aikoo, oli h?nell? vastaus valmis:--?Ensin sihteeriks' ja sitten papaks' ja sitten senaattoriks'?. Muusta ei voinut olla puhettakaan. Ei v?hint?k??n ep?ilyst? urasta eik? taistelua kutsumuksesta, niinkuin niin monella muulla, jotka eiv?t tied?, mille alalle antautua.
Jo ensimm?isell? lukukaudella suoritti h?n valmistavat kokeet, k?vi luennoilla ja teki muistiinpanoja, s.o. juuri sen, mik? yleens? oli tapana ja katsottiin kohtuulliseksi.
Yht? v?h?n kuin luvut saivat h?nt? rasittamaan itse??n, yht? v?h?n h?n kulutti itse??n innostumalla yleisist? asioista. Kun toiset toverit ylioppilaskokouksissa melusivat, huusivat ja kasvot punaisina puivat nyrkki?, istui h?n kyll? etumaisten joukossa, mutta rauhallisesti poltellen tai viiksi??n sivellen. Samana kev?nn?, jona h?n tuli ylioppilaaksi, oli suomalaisuus saavuttanut ensimm?isen suuren voittonsa Nordenski?ldin adressiasiassa, ja Mauritz Ahlfeltissakin vakaantui kes?n ajalla se mielipide, ett? h?n tietysti kuuluu suomalaiseen puolueeseen. Suomalaisen Nuijan ja radikaalisemman K.P.T:n v?liset riidat saattoivat h?net kuitenkin ymm?lle. H?n oli kyll? ollut l?sn? K.P.T:n perustavassa kokouksessa, mutta liittyi sittemmin moderaatteihin. Kun h?nen kotikielens? oli ruotsi ja kun h?nell? oli ruotsinmielisi? sukulaisia Helsingiss? eik? h?n koskaan ryhtynyt v?ittelem??n kieliasiasta, oli h?n yksi noita harvoja, joille ruotsinmieliset antavat nimen: ?en hygglig fennoman? ja josta suomenmieliset sanovat, ett? ?sill? on sveesinen naama?.
* * * * *
Ei voi kuitenkaan sanoa, ettei h?n olisi kaikin puolin t?ytt?nyt niit? velvollisuuksia, joita h?nen asemansa suomenmielisen? ylioppilaana h?nelt? vaati. H?n k?vi s??nn?llisesti suomalaisessa teatterissa, astui ensi riviss? suurten miesten haudoille ja esiintyi