Lapsuuteni muistoja | Page 8

talonem?nt?.--Vai h?n se naipi!
--Joo, vakuutti suutarinem?nt?.
--No, olkaapas vaiti ollakaan--jatkoi talonem?nt?--h?nenh?n hoetaan olevan yht? rikkaan kuin konsuli Parkkisenkin!
--Kyll? kai h?n onkin, arveli piika.
--Toki rouva on toimessaan? kysyi suutarinem?nt?.
--No muutakos? vastasi piika.--H?n nyt h??r?? kuin huttu h?rkimess?. Siell? on semmoinen puuha ja touhu, ett? aivan min? olen katketa siihen.
--Eik? siell? ole muita piikoja--on kai? kysyi suutarinem?nt?.
--Onhan niit? kyll?, vaan mihin niist? on! Minun niskoillanihan ne on kaikki teht?v?t.
--Tuota, tuota, tuokkuraista--onkoon se Ursinin patruuni hyv? miehekseen? kysyi talonem?nt?.
--Viel?k? mit?! vastasi piika.--Jos min? olisin Lotta r??kyn?, niin ennen ottaisin vaikka vieron suden kuin h?nen! Sitten alkoi h?n luetella sulhasmiehen vikoja, joita kuulusti olevan kosolta.--H?n on niin ylppi?skin, ettei koskaan sano minullekaan hyv?? p?iv??! Kihlauksen kertoi h?n my?s juurta jaksain ja jatkoksi mainitsi monta monituista perheen salaisuutta, jotka h?n n?ytti tiet?v?n tarkemmin kuin almanakka kuun nousemisen ja laskemisen kes?kuukausina, jolloin kirkkaat y?t himment?v?t sen valon.--Ei, minulla on jo kiire, lausui h?n vihdoin.--Hyv?sti!
Vaan kiire alkoi minullakin olla. Pyysin talonem?nn?lt? suurenpuoleista vasua lainaan, johon ker?isin luita.
--Mit? sin? luista ker??t? kysyi h?n.
--Niit? ostetaan.
--Kuka niit? ostaa?
--Kyll? niit? jotkut kuulemma ostavat ja jauhattavat niist? jauhoja, joita k?ytt?v?t pellolle lannaksi, virkkoi suutarinem?nt?.
--Vai niin. Mene ja k?ske Katrin antaa, on kai siell? semmoisia vasuja.
Antti asui ?itineen muutamassa pieness? saunassa, jota ei en??n k?ytetty kylpyyn, sill? puusaunojen k?ytt?minen kaupungissa oli kielletty. Vanha ja kivulias eukko oli jo Antin ?iti, eik? h?nest? ollut en??n mink??n ty?n tekij??. Is?ns? oli jo muutamia vuosia sitten muuttanut manalan majoille. Alkuaan olivat he olleet m?kkil?isin? er??ll? tilalla l?hell? kaupunkia. Silloin Aho oli raatanut m?kkins? ymp?rille viljamaata, mihin taisi kylv?? ohria ja potaattia sek? jonkun v?h?n ruistakin. Kun taloon sai aina tehdyksi p?iv?ty?ns? m?kin vuokrasta, k?ytti h?n kes?ll? muun ajan ojankaivuun talollisille, ja ansaitsi sill? rahaa, mill? sai sitten ostetuksi heini? talven varaksi lehm?lleen. Talviseen aikaan h?n teki ty?kseen juurivakkasia, p?revasuja, suksia, korvoja ja muuta semmoista kaupaksi k?yp?? puukalua, jotka h?n kuletteli kaupunkiin ja vaihtoi rahaksi. Sai h?n n?in aina ?puistetuksi muutamia pennej??, jotta kykeni viem??n kotiaan lihanaulan, suolakapan, ryynileivisk?n ja er??n kerran jonkun puolinaulasen kahviakin ?juhlap?iv?n kunniaksi?. Mik? penni kulloinkin j?i, kun v?ltt?m?tt?mimm?t tarpeet oli ostettu, pantiin s??st??n ?tarpeen varalle?. Toimeentulonsa oli silloin hyv?. Vaan talo, jonka alueella Ahon m?kki oli, joutui rikkaan kauppiaan Ursinin omaksi ja silloin muuttui asia. Ahon piti tehd? enemm?n p?iv?t?it? ja maksaa viel? rahassakin vuokraa ja lis?ksi antaa osa elostaan. T?m? k?vi raskaaksi. Lehm?ns? piti h?nen my?d? ja rahat meniv?t vuokraan; kaikki mik? oli s??st?ss? tarpeen varalle, meniv?t nyt. Eih?n vihdoin jaksanut maksaakaan ylen korkeata veroaan. Silloin uhkasi talonomistaja ajaa h?net pois m?kilt??n ja purkaa m?kin ja t?ytti kuin t?yttikin uhkauksensa. Se tapahtui syd?ntalvella er??n? p?iv?n?, jolloin Aho itse oli kaupungissa kaupustelemassa t?it?ns?. Vaimo itkien pakeni lapsineen ja v?hine tavaroineen kylm?? pakoon naapuritaloon. Vaan Aho iltapuoleen tultuaan kaupungista kun n?ki m?kkins? puretuksi, istui raunion ??ress? hetkisen ja astui sitten mets??n, jonne er??n suuren kiven kupeelle asettui maata. Aamulla h?n l?ydettiin kyll? el?v?n? sielt?, vaan jalkansa olivat pilalle paleltuneet, jotta ne piti sahata poikki paljon yli polvia. Kun n?in jalkansa jo olivat haudassa, oleskeli viel? muu ruumiinsa maailmassa valmistelemassa juuri- ja p?revasuja elatukseksi itselleen. Vaimo silloin kankaitten kutomisella hankki tuloja itsens? ja poikansa hengen piteiksi. N?in he eleskeliv?t loisina er??ss? talossa l?hell? kaupunkia. Vaan kun Aho sitten kuoli, muutti leski kaupunkiin, josta oli alkujaan kotoisinkin, ja jatkoi siell? kankuriammattiansa. Silleen vieriv?t taas muutamat vuodet, kunnes vaimon ruumis ylenpaljosta ty?st? rapistui pilalle ja tuli kykenem?tt?m?ksi en??n ty?h?n. Silloin oli pojan vuoro ?pist?? l?nget kaulaansa?. Kerjuu oli ainoa keino, johon Antti kykeni el?tt??kseen ?iti??n ja itse??n.
--Siis l?hdet??n, sanoi Laakkonen kuu seitsem?tt? leip?? alotti! lausui Jaakko katseltuamme hetkisen Antin rakentelemia puuhevosia, rekej? ja k?rryj?, joita oli pitk? rivi saunan ikkunalla.
--L?hdet??n vain, vastasi Antti.
--Menk?? vain lapset, mutta kulkekaa siivosti, elk??k? tehk? kelienk??n pahaa, varotteli Antin ?iti.
--Riitaa en rakenna, rauhaa en rukoile, vaan m?rk?el?m?? ei pid? puuttuman! lausui Jaakko leikiss??n.
--Et sin?, Jaakko, liene mik??n riitelij?, vaan Antilla ei aika anna, ja jos niikseen tulee, niin eip? taida h?nell? hattua haitata tappeluunkin ryhty?! lausui ?itins?.
Yhti? l?ksi liikkeelle ja Antti lauloi:
T?ss' on poika Pohjanmaalta, jok' ei ket??n pelk??, ter?ksest? on niskasuoni ja samasta on selk?!
Kuleksittuamme kaupungilla talojen kartanoilla ja saatuamme luun sielt? toisen t??lt?, l?ksimme kaupungin l?heisille pelloille kiertelem??n. T??ll? tapasimmekin muitakin saman ?hyvyyden etsij?it??, ja kun pois l?hdimme oli meit? karttunut suuri joukko, l?hemm?s kymmenkunta poikaa. Laulaen ja meluten kuljimme saaliinemme kohti kotoa.
--Mutta jo taisi tulla susi tupaan! lausui muuan poika l?hestyess?mme kaupunkia.--Katsokaahan tuonne! osoitti h?n kaupungin tulliin. Siell? alkoi pujahdella n?kyviimme koulupoikia toinen toisensa per?st?. ?Koulurotat? ja katupojat olivat kesken??n huonoissa v?leiss? jotta kun vastatusten satuttiin niin useimmiten tapella nujuttiin.
--Tuli, tuli paha pappia vastaan ja oli v?h?n huijakassa! arveli toinen.
Kun joukko laajeni ja taajeni, niin alettiin jo tuumailla, k?yd??nk? suoraan kohti, vai menn??nk? toista tiet? omalle maalleen.
?lysimmep? pian ettei ollutkaan juuri mit??n vaaraa. ?Ylioppilaat menev?t!? lausuttiin. Oli n?et tapana koululaisilla saattaa ylioppilastutkintoa suorittamaan menevi? tovereitaan jonkinmoisessa juhla-saatossa l?pi kaupungin. Mekin kiiruhdimme nyt tullia kohden sit? n?kem??n. Ei ollut meill?