Kuvauksia metsäelämästä sivistyksen äärimmäisellä rajalla | Page 8

mainittua rinnett? yl?s, vaan aivan alusta alkaen loitontuvan kukkulan taakse sek? vastakkaiseen suuntaan sit? pistett?, johon h?n oli suuntaamassa kulkuansa. Vikkelyys oli siis ensiarvoisen t?rke?t?, koska osapuolet saattaisivat kohdata rannalla, ennenkuin pakolainen voisi p??st? ruuhelle saakka.
Hirventappaja ep?r?i viel? hetkisen, ennenkuin h?n sy?ksyi rantapusikkoon. Nelj? tummaa hahmoa n?kyi harjanteella tulen loimoa vasten, ja vihollisen olisi voinut kaataa helposti. Onneksi h?n oli j?rkev?mpi ja katosi pensaikon suojaan. Hetkess? h?n p??si rantaan ja siihen paikkaan, miss? Chingachgook Histin kanssa ruuhessa odottivat h?nt? levottomina. Hirventappaja laski kiv??rin veneen pohjalle ja kumartui ty?nt??kseen ruuhen vesille, kun voimakas indiani hyp?hti pensaikosta pantterin lailla suoraan h?nen selk??ns?. Nyt riippui kaikki hiuskarvan varassa. Hirventappaja k?ytti kaikki voimansa ep?toivoiseen yritykseen, l?hetti ruuhen voimakkaalla sys?yksell? sata jalkaa rannasta, kaatuen itse j?rveen kasvot alasp?in, vainoojansa v?litt?m?sti seuraamana. Kaksintaistelu ei ehtinyt kunnolla alkaakaan, kun kuusi villi? sy?ksyi esiin, ja Hirventappajan oli antauduttava, mink? h?n teki kaikella arvokkuudella.
Indianit olivat niin keskittyneet vankinsa saattamiseen nuotiolle, ett? he eiv?t lainkaan huomanneet l?heist? ruuhta ja Delavarea sek? t?m?n morsianta, jotka hiljaa meloivat karkuun j?rven keskell? olevaan linnaseen. Pian Hirventappajan l?hes kuristama vastustaja tointui sen verran, ett? h?n kertoi, miten tytt? oli p??ssyt vapaaksi. Tultuaan nuotiolle huomasi Hirventappaja siell? vanhan tuttavansa Rivenoakin, joka kertoi muille mielihyv?ll?, millaisen arvokkaan vangin n?m? olivat saaneet.
Hirventappajan k?sivarret eiv?t olleet sidotut, ja h?nelle oli j?tetty puukon pois ottamisen j?lkeen vapaus k?ytt?? k?si??n. H?nt? tarkkailtiin ehtym?tt?m?n valppaasti, mink? lis?ksi nilkasta nilkkaan kulki voimakas parkkinuora est?en ?killisen pakoon hyp?ht?misen. Hirventappaja huomasi t?st?, ett? h?nen nimens? alkoi olla tunnettu ja arvostettu indianien keskuudessa viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.
Nyt l?hestyi mets?st?j?? englantia puhuva vanha vaimo, jonka nimi oli Naaraskarhu, nyrkit yhteen puristettuina ja silm?t tulta iskien. Huudettuaan t?ytt? keuhkoa h?lytyst?, k??nsi h?n nyt huomionsa ottelussa k?rsimiins? vammoihin, vaikka n?m? eiv?t olleetkaan suuria, ja haki kostoa my?s jo kauan sitten kadotetusta vieh?tysvoimastaan kaikkien h?nen valtaansa joutuneiden olioiden kautta.
"Keltanaamainen skunkki", aloitti t?m? vimmastunut ja puoli-runollinen raivotar, heiluttaen nyrkki??n mets?st?j?n nen?n alla, "sin? et ole edes nainen. Yst?v?si Delavaret ovat vain naisia, ja sin? olet heid?n lampaansa. Oma v?kesi ei omista sinua, eik? yksik??n punanahkojen heimo p??st? sinua vigvamiinsa; sin? hiiviskelet hamesoturien keskuudessa. Sin?k? tapoit urhean yst?v?mme, joka on j?tt?nyt meid?t? -- Ei, h?nen suuri sielunsa kaihti taistelua kanssasi ja j?tti h?nen ruumiinsa mieluummin kuin olisi k?rsinyt sen h?pe?n, ett? olisi surmannut sinut. Mutta se veri, jonka vuodatit hengen katsoessa muualle, ei ole imeytynyt maahan. Se t?ytyy haudata valituksiisi. Mit? musiikkia kuulenkaan? Nuo eiv?t ole punaisen miehen voivotuksia -- ei mik??n punanahka valita niin paljon kuin em?sika. Ne tulevat keltanaaman kurkusta -- jenkin rinnasta, ne kuulostavat yht? miellytt?vilt? kuin laulavat tyt?t -- koira -- skunkki -- mets?kana -- minkki -- siili -- sika -- rupikonna -- h?m?h?kki -- Jengis-koira --"
T?ss? vanha nainen heng?styi ja piti pienen tauon epiteettien ehdytty?, mutta nyrkkej??n h?n silti heristeli Hirventappajan edess? ulkon??n ilmaistessa raivoisaa kaunaa. Mets?st?j? suhtautui naiseen yht? v?linpit?m?tt?m?sti kuin nykyaikana kohdellaan pikku konnaa. Lis?hy?kk?yksilt? h?net pelasti Rivenoak, joka sys?si eukon syrj??n ja k?ski t?m?n h?ipy?, valmistautuen istuutumaan vankinsa viereen. Nainen poistui vastahakoisesti odottamaan seuraavaa tilaisuutta kaunansa ilmaisemiseen, ja hetken kuluttua Rivenoak aloitti vuoropuhelun, jonka annamme k??nn?ksen? niiden lukijoiden huviksi, jotka eiv?t ole opiskelleet Pohjois-Amerikan alkuper?iskieli?.
"Keltanaamainen yst?v?ni on tervetullut", sanoi indiani ny?k?ytt?en tuttavallisesti hymyillen niin salakavalasti, ett? sen keksimiseen tarvittiin koko Hirventappajan valppaus ja paljon filosofiaa t?m?n j?lkeen pysym??n rauhallisena; "h?n on tervetullut. Huroneilla on kuuma tuli valmiina valkoisen miehen m?rkien vaatteiden kuivaamiseksi."
"Min? kiit?n teit? Huron -- tai Mingo, kuten eniten haluan nimitt?? teit?", sanoi Hirventappaja. "Min? kiit?n teit? tervetulijaisistanne ja kiit?n teit? tulen edest?. Molemmat ovat hyv?t tavallaan ja viimeksi mainittu etenkin, kun on sattunut k?ym??n Peilij?rven kylm?ss? l?hteess?".
"Keltanaama -- mutta veljell?ni lienee kuitenkin joku nimi? Niin suurelta sotilaalta ei voi puuttua nime??"
"Mingo," sanoi mets?st?j?, ja silm?in loiste sek? poskien puna ilmaisi hieman inhimillisen luonnon heikkoutta, "Mingo, teid?n urhoollinen toverinne nimitti minua Haukansilm?ksi, luultavasti sukkelan ja tarkan t?ht?misen takia, ja p??ns? lev?tess? polvellani antoi h?n minulle t?m?n nimen, v?h?? ennen kuin h?nen henkens? l?hti autuille mets?stysmaille."
"T?m? on hyv? nimi; Haukka sy?ksee varmasti saaliinsa selk??n. Haukansilm? ei ole mik??n nainen; miksi elelee h?n Delavarien parissa."
"Min? ymm?rr?n ajatuksenne, Mingo, mutta me katsomme kaiken t?m?n muutamien teid?n paholaistenne petokseksi ja kiell?mme syyt?ksen. Luojan sallimuksesta jouduin jo nuorena Delavarien joukkoon, ja kaiken muun puolesta, kuin sen, mit? kristilliset tavat minun v?rilt?ni ja lahjoiltani vaativat, toivon saavani el?? ja kuolla kuin joku heist?. En kumminkaan kokonaan aio j?tt?? syntyper?isi? oikeuksiani ja koetan t?ytt?? keltanaaman velvollisuudet punanahkain seurassa."
"Hyv?; Huroni on punanahka yht? hyvin kuin Delavarikin. Haukansilm? saavuttaa enemm?n Huronien kuin naisten parissa."
"Min? arvaan ett? itse ymm?rr?tte mit? lausutte, Huroni. Jos toivotte minun avullani saavanne selkoa jostakin, niin on teid?n puhuminen selvemp?? kielt?, sill? kauppaa ei voi sopia sidotuin silmin tai suletuin suin."
"Hyv?; Haukansilm? ei ole kaksikielinen ja h?n lausuu mieluimmin ajatuksensa suoraan ilmi. H?n tuntee Bisam-rotan, joksi nimit?mme vesihuoneessa asuvata miest?, ja h?n on asunut t?m?n vigvam'issa (majassa), mutta ei ole h?nen yst?v?ns?. Haukansilm? ei huoli p??nahoista, niinkuin indiani-raukka, vaan