Kuuluisia naisia 1 | Page 8

Noitatutkinnot poistettiin, ja 24 kirkollista juhlap?iv?? poistettiin ediktill? v:lta 1754, vaikka taikauskoinen kansa sit? vastusti. H?n koetti my?skin v?hent?? raakuutta ja siveett?myytt? s??nt?jen ja asetusten avulla.
Toiselta puolen t?ytyy my?nt?? ett? Maria Teresia oli suvaitsematon muunuskoisia kohtaan. Etenkin on Pragin juutalaisedikti v:lta 1744 saanut huonon maineen. H?n olisi mieluimmin tahtonut karkoittaa heid?t kokonaan maastaan, mutta siit? h?nen t?ytyi luopua. Eiv?t protestantitkaan saavuttaneet tosi vapautta h?nen aikanaan, ja luullaan keisarinnan rippi-is?n Pittermannin olleen siihen syyp??n. Uskonvapausaate, joka juuri t?h?n aikaan syntyi, ja jota Maria Teresian vihollinen Fredrik II niin innokkaasti kannatti, ei koskaan miellytt?nyt h?nt?, joka pysyi lujana uskossaan ja vanhassa lauseparressa: yksi valtio, yksi kirkko.
J?tt?k??mme kuitenkin t?m? h?nen hallituksensa varjopuoli ja puhukaamme h?nen suhteestaan opetukseen. H?nell? on siin? kohden suuret ansionsa. Korkeamman opetuksen j?rjesti h?n etup??ss? kelvollisten virkamiesten kasvattamista varten. Mit??n varsinaista tieteellist? harrastusta ei h?nell? koskaan ollut. Siksi oli h?n liian k?yt?nn?llinen. Mutta sit? vastoin h?n suuresti kunnioitti kaikkea tietoa, josta suorastaan oli hy?ty? el?m?ss?, ja h?n auttoi innokkaasti henkil??k?ri??n Gerhard van Swieten'i?, joka j?rjesti uudestaan Wienin yliopiston, ja joka toi sen l??keopilliseen tiedekuntaan kukoistusajan. Maria Teresia lahjoitti rahoja uutta yliopistorakennusta varten, jonka h?n itse vihki 1756. H?nen toimestaan perustettiin akatemia it?maisten kielten tutkimista varten. H?nen luomiaan on my?s se aateliskoulu, joka h?nest? sai nimen Theresianum, ja jota h?n anteliaasti avusti lahjoituksilla. My?skin alkeiskoulut olivat h?nen huolenpitonsa esineit?. H?n ei suinkaan sokeasti ihaillut jesuiittain opetustapaa ja er??ss? ediktiss? v:lta 1752 vastustaa h?n useaa v??rink?ytt??, niiden joukossa kaikkea j?rjet?nt? ulkolukua. H?n aikoi my?skin perustaa realikouluja, mutta h?nt? neuvottiin aikeestaan luopumaan.
H?nen kansansivistysharrastuksensa on h?nen historiansa kauneimpia lehti?. H?nen harrastuksensa perusteena ei ollut ainoastaan yleinen ihmisrakkaus, vaan vaikuttivat siihen valtiollisetkin syyt. Koska t?m? huolenpito kuuluu h?nen loppuhallitukseensa, saamme tilaisuutta palata siihen.
Maria Teresia ei niin t?ydellisesti ihaillut ranskalaista sivistyst? kuin useimmat h?nen aikalaisensa. P?invastoin rakasti h?n l?mpim?sti kielt?ns? ja suosi sen kirjallisuutta. Onpa sanottu ett? h?n tahtoi perustaa saksalaisen akatemiankin ranskalaisen mallin mukaan, mutta sill? seikalla ei ole todellista per??. H?n ei ollut akatemiain yst?v? ja vastusti ehdottomasti tiedeakatemian perustamista. Kenties oli siihen syyn? h?nen jyrkk? vastenmielisyytens? kaikkiin korulauseisiin, joita sen ajan oppineet seurat usein suosivat. Sit? vastoin antoi h?n perustaa valtioarkiston 1749, viel?kin olemassa oleva Reichs und Geheime-Archiv Wieniss?. Sit? ennen olivat historialliset asiapaperit olleet hajallaan. Alkuper?inen Westfalin rauhankongressin p?yt?kirja oli esim. myyty lumppukaupassa Wieniss?. Bartensteinist? tuli arkiston johtaja.
Maria Teresia valvoi, kuten jo huomautettiin, kaikkien it?valtalaisten maitten parasta. H?n ty?skenteli v?sym?tt? yhdist??kseen valtakunnan hajanaiset osat keskushallintoa vahvistamalla, ja h?n ymm?rsi tehd? oman personallisuutensa t?ksi todelliseksi yhten?isyydeksi. Sek? Wienin asukkaat ett? kansa Posin ja Scheldenin rannoilla tahi Karpatein ja Erzgebirgen rinteill? olivat sit? mielt?, ett? oli onni totella Maria Teresian lempe?? valtikkaa, joskin sielt? t??lt? toisinaan kuului tyytym?tt?mi? ??ni?.
Unkari oli aina keisarinnan erityisen huolenpidon esineen?. T?m? maa muodosti 1/3:n koko It?vallasta sek? asukaslukunsa ett? pinta-alansa puolesta, mutta siit? huolimatta tuotti se ainoastaan 1/10:n valtiorahaston tuloista. Paitsi sit? vallitsi siell? enemm?n aatelisia etuoikeuksia ja keskiaikaisia laitoksia kuin useimmissa muissa maissa. Ei kukaan halunnut hartaammin kuin Maria Teresia parantaa n?it? ep?kohtia, mutta Unkarissa oli h?nen valtansa, kuten jo olemme n?hneet, tarkasti rajoitettu. Ne surulliset kokemukset, jotka h?nell? oli 1741:n valtiop?ivilt? uudistuivat viel? suuremmassa m??r?ss? valtiop?ivill? 1751 ja 1764. Maria Teresia oli itse l?sn?, h?n teki parhaansa personallisesti voittaakseen ulkonaisille huomionosoituksille alttiit unkarilaiset, h?n perusti heille erityisen ritarikunnan, St Stefanin ritarikunnan, h?n matkusti ymp?ri maata, rakennutti linnan Pestiin j. n. e., mutta kaikista n?ist? yrityksist? ei ollut sanottavasti hy?ty?. Unkarilaiset vakuuttivat mit? n?yrimmin sanoin uskollisuutensa, he lis?siv?t jossakin m??rin verojaan, mutta eiv?t tahtoneet luopua ainoastakaan etuoikeudesta, vaan j?ttiv?t sen sijaan 1764 kokonaista 227 valituskohtaa. Heid?n kuningattarensa vetosi turhaan heid?n my?t?tuntoisuuteensa k?yh?? v?est?? kohtaan. Vuonna 1765 onnistui Maria Teresian kuitenkin valtiop?iv?in my?t?vaikutuksetta saattaa voimaan veroj?rjestelm?n, jolla oli suuri merkitys. H?n toimi varsin viisaasti, kun ei ?kki? pannut toimeen kaikkia niit? parannuksia, jotka h?n huomasi v?ltt?m?tt?miksi. H?nen poikansa Josefin hallitus on parhaana todisteena siit?. H?n poisti v?kivaltaisesti aateliston etuoikeudet ja toimitti useita hy?dyllisi? muutoksia, mutta sill? seurauksella ett? vanha viha habsburgeihin her?si uuteen eloon, ja koko maa nousi kapinaan. Maria Teresia taasen ei k?ynyt pitemm?lle parannuksissaan, kuin rauhan yll?pit?minen salli.
Samaa maltillista viisautta noudatti Maria Teresia Alankomaissakin (Belgiassa), jonka v?est? my?skin piti tarkkaa huolta vanhoista oikeuksistaan. T?m? maa oli saanut k?rsi? paljon it?valtalaisen perint?sodan aikana, ja Maria Teresia, joka koetti parantaa sen monia haavoja, huomasi pian ett? paras tapa oli j?tt?? maakunta rauhaan ja ainoastaan suojella sit? hollantilaisten ja ranskalaisten v?kivallalta. Italiassa onnistui h?nen sit? vastoin saada aikaan monta parannusta. T??ll? kuten tavallisesti tiesi Maria Teresia saada palvelukseensa kelpo virkamiehi?. Uusi maakuntahallitus pantiin toimeen, inkvisitioni poistettiin, ja italialaiset maakunnat kukoistivat h?nen aikanaan.
My?skin ulkopolitiikkaa piti Maria Teresia tarkasti silm?ll?. Niin ep?varmat kuin valtiolliset olot 1700-luvulla olivatkin, ja niin kokonaisuutta vailla kuin it?valtalainen yksinvalta oli, vaadittiin sen p??miehelt? suurta valtiollista tarkkuutta ohjaamaan kulkunsa kaikkien vaarojen l?pi ja s?ilytt?m??n sit? suurvallanasemaa, jota perint?sota oli j?rkytt?nyt, mutta jonka Aachenin rauha j?lleen onnellisesti oli vahvistanut.
T?m?n rauhanp??t?ksen j?lkeen neuvoteltiin ahkerasti siit?, mit? politiikkaa It?vallan tulisi seurata.