Kuuluisia naisia 1 | Page 7

maan vakuuttaakseen tytt?rens? perint?oikeuden suuriin kuningaskuntiin, ja samalla oli h?n tehnyt voitavansa saadakseen h?net kykenem?tt?m?ksi hallitsemaan n?it? alueita?. Kenties olisi toisenlaisen kasvatuksen kautta voitu v?itt?? niit? virheit?, jotka n?in ollen kielt?m?tt? haittaavat h?nen hallitustaan, nimitt?in jonkunlainen yksipuolinen ulkokultaisuus, ymm?rt?m?t?n kovuus useita v??rink?yt?ksi? tukahuttaessa ja intohimoinen niin hyvin viha kuin ihailukin.
Maria Teresian onnistui kuitenkin ?lyll??n ja ty?kyvyll??n suureksi osaksi korvata se, mink? kasvatus oli laiminly?nyt. Kullakin ministerill? oli oma viikonp?iv?ns?, jona h?n esitti kuningattarelle asiansa. Kuningatar luki itse l?hettil?ittens? tiedonannot ja muiden virkamiesten kertomukset, niiden joukossa ahkeran v. Bartensteinin laajat muistiinpanot. Ei tauti eik? huvitukset h?nt? siit? est?neet. H?n kirjoitti omak?tisesti muistutuksia kaikesta t?rke?mm?st?, jota h?nelle esitettiin, sek? ne p??t?kset, joita h?nen virkamiestens? tuli seurata. N?m? muistutukset ennen kaikkea todistavat Maria Teresian suurta personallista osanottoa niihin merkillisiin toimenpiteisiin, jotka tapaa h?nen hallituskaudellaan. Ne todistavat my?skin, ett? h?n oli lahjakas, oikeudentuntoinen, velvollisuutensa k?sitt?v? ja hurskas. H?n sanoi aina ensimm?iseksi rukoilevansa Jumalalta kyky? oikein toimittamaan t?rke?? teht?v??ns?.
Perint?j?rjestyssota oli saanut Maria Teresian huomaamaan, ett? semmoisten saaliinhimoisten naapurien ymp?r?im?n? ei It?valtaa mitenk??n voisi pit?? koossa ilman vahvaa sotajoukkoa, mutta sit? ei voinut hankkia rahatta, eik? kyll?ksi rahaa milloinkaan voisi toimittaa kumoomatta aateliston veronvapautta, muuttamatta hallintoa ja parantamatta aatelittomain s??tyjen ehtoja. Kaiken t?m?n piti vahvan kuninkaanvallan panna toimeen, joka samalla muodostaisi vahvan keskushallituksen, ja se pit?isi koossa valtakunnan eri osat.
Maria Teresia on omak?tisess? kirjoituksessa esitt?nyt, mitenk? h?nen esi-is?ns? heikkoudesta aatelia ja virkamiehi? kohtaan olivat vahingoittaneet omaansa ja koko maan voimaa, ja h?n viittaa samalla siihen tiehen, jota kulkemalla h?n aikoi vahvistaa kuninkaan valtaa. H?n tosin ep?r?i rikkoa s??tyjen etuoikeuksia, jotka h?n oli vannonut s?ilytt?v?ns?, mutta h?n pelasti omantuntonsa sill?, ett? h?nen valansa ainoastaan oli koskenut heid?n ?oikeudella saamiaan oikeuksia?, ja niihin ei h?nen mielest??n mitenk??n voinut lukea niit? oikeuksia, joita he h?nen edelt?jiens? heikkoudesta olivat saaneet.
Vanhan it?valtalaisen feodaliyksinvallan muodostaminen uudenaikaiseksi valtioksi, vahvan kuninkaanvallan ja voimakkaan keskushallituksen avulla, kuvaa lyhyin piirtein Maria Teresian sis?politiikkaa. H?nen hallituskautensa oli siis k??nne It?vallan kehityksess?. Siell? kuten muuallakin oli rajaton yksinvalta v?ltt?m?t?n porras suurempaan vapauteen ja lailliseen yhdenvertaisuuteen.
Maria Teresia koetti jo Dresdenin rauhanteon j?lkeen oppia tuntemaan maansa asetukset ja varat. H?n k?ytti apunaan v. Bartensteini? sek? kamarikirjuri Koch'ia, joka oli hiljainen, rehellinen mies, eik? vehkeillyt, mutta ennen kaikkea k?ytti h?n v. Haugewitz'i?. T?m? oli synnylt??n saksilainen, hiukan narrimainen, mutta uuttera ja varustettu erinomaisella k?yt?nn?llisell? liikemies?lyll?. Maria Teresian suuriin ominaisuuksiin kuului se, ett? h?n tiesi k?ytt?? ja l?yt?? kelvollisia virkamiehi? ja usein katsomatta sukuper??, vaikka h?nen t?ss? suhteen oli mahdoton kokonaan hyl?t? ikivanhat ennakkoluulot.
Haugewitz toimitti sen merkillisen veronj?rjestelyehdotuksen, jonka s??dyt pitk?n vastustuksen j?lkeen, etenkin ala-It?vallan maakuntien puolelta, lopulta hyv?ksyiv?t. Ehdotuksen yksityiskohdat t?ytyy t?ss? j?tt?? sikseen. On ainoastaan mainittava ett? se melkoisesti paransi It?vallan tuloja ja puolustuslaitosta, etup??ss? sen kautta ett? aateliston veronvapaus poistettiin, joka tapahtui Ranskassa vasta suuressa vallankumouksessa ja Preussiss? meid?n p?ivin?mme, ja ett? verot olivat maksettavat rahassa. Sen sijaan vapautettiin alamaiset muista tilap?isist? ulosteoista paitsi majoituksista. Maria Teresian k?yt?s n?iss? kysymyksiss? oli omiaan hankkimaan niille voiton: h?n oli samalla kohtuullinen ja luja. Virkamiehilt??n vaati h?n kannatusta, ja er?s h?nen uskotuistaan, kreivi Harrach, joka vastusti ehdotusta, joutui auttamattomasti ep?suosioon. T?ten saaduilla rahoilla uudistettiin it?valtalainen puolustuslaitos ja vanhat v??rink?yt?t poistettiin siit?. Maria Teresia itse seurasi aina harrastuksella sotajoukkoaan ja k?vi usein leireiss? ja kasarmeissa.
Sitten parannettiin ja j?rjestettiin rahavarainhallinto yksityiskohtia my?ten, ja siin? Maria Teresia k?ytti hyv?kseen puolisonsa kokemusta n?iss? asioissa.
My?skin maitten hallinnossa tapahtui eritt?in huomattavia muutoksia. Periaate oli se, ett? samalla kun koetettiin yhdist?? eri maiden hallinnot mik?li suinkin, koetettiin erottaa hallinnon eri haarat, jotka sit? ennen olivat jotenkin mielivaltaisesti yhdistetyt. Siten oli ollut olemassa b?hmil?inen ja it?valtalainen kanslia, ja b?hmil?inen kansleri oli ollut melkein yksinvaltias. T?m? kaikki muutettiin. Oikeusasiat annettiin erityisen viraston haltuun.
Vuosina 1753--66 ty?skenteliv?t useat toimikunnat yhteisen sivilioikeuden toimittamiseksi kaikille saksalaisille maakunnille. N. k. Codex Theresianus oli t?m?n ty?n tulos kuten kaksi vuotta my?hemmin ilmestyv? rikoslakikin[1]. Mutta jokap?iv?ist?kin laink?ytt?? valvottiin tarkemmin kuin siihen asti. Erottamalla yksityisiss? maakunnissa laink?yt?n hallinnosta voitiin paremmin pit?? huolta oikeuden noudattamisesta.
[1] Constitutio Criminalis Theresiana.
Kaikenlaiset kuokkavieraat ja tyhj?ntoimittajat olivat tietysti tyytym?tt?m?t siihen suurempaan j?rjestykseen, joka kaikkialla pantiin toimeen, ja Maria Teresiakin sai osansa siit? kiitt?m?tt?myydest?, joka seuraa parannusten kintereill?, niiden kaikkien kiitt?m?tt?myydest?, joilla oli ollut hy?ty? ep?j?rjestyksest?. ?Min? en ole mit??n huomaavinani?, kirjoittaa Maria Teresia my?hemmin itse t?st?, ?toivossa ett? viisaammat v?hitellen tunnustaisivat kaiken tapahtuneen vain is?nmaan hyv?ksi, siis vain heid?n itsens? hyv?ksi. En antanut vanhastaan tutun h?lin?n pett?? itse?ni, en my?sk??n luopunut aikeestani panna toimeen sit?, mihin Jumalan avulla olin ryhtynyt, sill? olin varmasti vakuutettu sen oikeudenmukaisuudesta ja v?ltt?m?tt?myydest?.?
Keisarinna sekaantui kirkollisiinkin asioihin, vaikka ei aina menestyksell?. Olemme jo maininneet ett? h?n oli hartaasti uskonnollinen. H?n oli lis?ksi uskollinen katolisen kirkon tyt?r ja noudatti n?yr?sti sen tapoja ja s??nt?j?. T?m? h?nen kirkollisuutensa ei kuitenkaan est?nyt h?nt? puoltamasta valtion oikeuksia kirkkoon n?hden. H?n ei sallinut pappien sekaantua maallisiin asioihin, ja h?nen suhteensa paavinistuimeen oli valtiollisista syist? usein kire?. Papiston kuten aatelistonkin t?ytyi luopua monesta etuoikeudesta, ja hengellisten itsens? ottamia oikeuksia vastustettiin ankarasti. Samaten oli keisarinna kaiken taikauskon vihollinen.