Kuuluisia naisia 1 | Page 6

H?n suostui siihen huolimatta satunnaisesta heikosta terveydest??n, mutta h?n kielt?ytyi lujasti, huolimatta kaikista rukouksista, kruunauttamasta itse??n keisarinnaksi. H?n tahtoi olla hallitseva kuningatar, keisarinnana ei h?n olisi mit??n, koko h?nen kruunauksensa olisi narripeli? -- h?n oli sanalla sanoen j?rk?ht?m?t?n. Sit?vastoin tahtoi h?n olla juhlallisuuksissa l?sn? ja vaati tarkalleen kaikkea sit? kunnioitusta, jota hallitsevan majesteetin oli oikeus vaatia. Kun puhuttiin siit?, miss? keisari juhlatoimituksen j?lkeen h?net tapaisi, vastasi h?n: ?Niin kaukana kuin mahdollista, ilman ett? se vaivaa h?nt? liiaksi.?
Wienin hovin otaksumiset olivat oikeat. Matka Frankfurt am Mainiin oli voittoretki Maria Teresialle ja vahvisti h?nen asemansa Saksassa. Riemuhuudoista h?nen vaunujensa ymp?rill? ei tullut loppua, ja ne, jotka tulivat h?nen l?heisyyteens?, eiv?t kyllin voineet kiitell? h?nen arvokasta yst?v?llisyytt??n. Kaikki tiesiv?t kertoa, kuinka luonteasti h?n oli ottanut hansikkaan k?dest??n ja aivan porvarillisesti ja tuottavasti paiskannut k?tt? vastakruunatulle keisarille kruunaustoimituksen j?lkeen. Kun h?n kerran oli my?h?stynyt vastaanotosta, pyysi h?n tullessaan kaikilta l?sn?olijoilta anteeksi. Semmoista ei viel? koskaan oltu kuultu habsburgilaisesta!
Mutta Ranska ja Espanja jatkoivat sotatoimiaan. Alankomaissa ja Italiassa raivosi sota viel? kiivaasti. Saksin marsalkan sotap??llikk?taito hankki joksikuksi aikaa voiton Ranskan aseille. Ranskan varat olivat jo kuitenkin v?hiss?, ja monituisten neuvottelujen j?lkeen tehtiin vihdoin tunnettu Aachenin rauha 1748, jonka kautta Maria Teresian perint?oikeus tunnustettiin, mutta h?nen t?ytyi luopua Schlesiasta, Parmasta ja Piacenzasta -- kehno voitto liittolaisille, jotka kerran olivat luulleet voivansa riist?? h?nelt? koko habsburgilaisen perinn?n.
* * * * *
Aachenin rauhaa teht?ess? oli Maria Teresia yli 31:den vuoden vanha. H?n oli ollut naimisissa kaksitoista vuotta ja h?nell? oli ollut kymmenen lasta, kolme poikaa ja seitsem?n tyt?rt?. Tosin oli h?n k?ynyt lihavaksi, mutta h?n oli kuitenkin yht? miellytt?v?, ja viel? 1755, kun h?nell? viel?kin oli ollut viisi lasta, kutsuu preussil?inen ministeri Wieniss? h?nt? kauniiksi, vaikkei h?nest? muuten voi sanoa, ett? h?n imartelisi kuningatarta. H?n kehuu my?skin kuningattaren kohteliasta seurustelutapaa. ?Keisarinna?, jatkaa h?n, ?puhuu hyvin ja k?ytt?? miellytt?v?? puhetapaa. Joskus tuntuu kuitenkin silt?, kuin kuulisi h?n mielell??n omaa puhettaan. P??st?kseen h?nen puheilleen t?ytyy k??nty? palveluksessa olevan hovinaisen puoleen. Harvoin kielt?ytyy keisarinna vastaanottamasta. K?rsiv?llisyydell? ja hyvyydell? kuuntelee h?n mit? h?nelle on sanottavaa, ja h?n ottaa itse vastaan armonanomukset, jotka h?nelle l?hetet??n. Vastaanottop?iv?ns? k?ytt?? keisarinna suurimmaksi osaksi vastaanottoihin. Kaupungissa tapahtuvat ne yleisen kokoushuoneen kulmassa, maalla h?nen ollessaan k?velyll??n.?
Maria Teresia oli jo silloin ruvennut k?ytt?m??n niit? tapoja, joita h?n sitten noudatti l?pi koko el?m?ns?. Talvella nousi h?n kl. 6, kes?ll? kl. 4, harvoin 5. Jumalanpalvelusaikaa lukuunottamatta kului koko aamu ty?ss?. Kl. 1 s?i keisarinna p?iv?llist?, useimmiten yksin, ja lep?si sitten tunnin tahi kaksi. Sitten ty?skenteli h?n j?lleen seitsem?n paikoille, jolloin h?n ryhtyi korttipeliin. Se oli h?nen lempihuvituksensa, mutta kuitenkaan ei h?n siihen uhrannut kuin puolitoista tuntia. Sen j?lkeen nautti h?n kevyen illallisen ja meni aikaisin levolle. Huvitukset voivat kuitenkin keskeytt?? t?m?n ty?teli??n p?iv?j?rjestyksen, mutta ne olivat aina poikkeuksia ja harvenivat, kuta vanhemmaksi keisarinna k?vi.
Olemme maininneet karusellin h?nt? huvittaneen. H?n oli suuri hevosyst?v? ja reipas ratsastaja. Nopeilla ratsuretkill??n Wienin ja huvilinnojen v?lill? oli h?nen usein tapana yll?tt?? matkan varrella asuvia yst?vi?ns? ja k?yd? heill? suurustamassa. Silloin oli h?n iloinen ja luonteva k?yt?kselt??n, mutta kunnioitustakin her?tt?v?, kun niin tarvittiin. Mets?stysretkiin otti h?n harvoin osaa, ja silloin vain keisarille mieliksi, joka oli innokas mets?st?j?. Naamiohuvit, joissa h?n esiintyi sinisess? dominossa, h?nt? huvittivat. H?n piti my?skin paljon soitannosta ja oli itse nuoruudessaan soittanut useita soittokoneita. Lapsille pantiin toimeen tanssiaisia ja erityisi? pieni? huvin?ytelmi?.
Maria Teresia oleskeli mieluimmin Wieniss? tahi Sch?nbrunn'in linnassa, jonka h?n rakennutti uudestaan ja kaunisti. Pitempi? huviretki? tehtiin harvoin. Silloin t?ll?in vaellettiin johonkin pyh??n paikkaan tahi vierailtiin B?hmin ja M?hrin leireiss?.
Velvollisuuksiaan vaimona ja ?itin? ei Maria Teresia laiminly?nyt. H?nen kuudestatoista lapsestaan tuli kymmenen t?ysi-ik?iseksi. H?n kirjoitti omak?tisesti s??nt?j?, jotka tarkoittivat heid?n kasvatustaan, ja valvoi itse, ett? n?it? s??nt?j? noudatettiin. H?n ei kuitenkaan siten voinut v?ltt?? useata vanhaa it?valtalaista hovitapaa, jotka eiv?t voineet vaikuttaa edullisesti lasten kehitykseen. Maria Teresia osoitti puolisoaan kohtaan hellint? rakkautta, mutta vaati my?skin h?nelt? samaa. Harvoin tavannee onnellisempaa avioliittoa niin korkeas??tyisten kesken. Toisinaan ilmestyi kuitenkin pilvi? aviotaivaalle. Keisari nimitt?in eritt?in suosi naisseuraa. Kun h?n yh? enemm?n vet?ytyi pois hallitustoimista, j?i h?nelle paljon joutoaikaa, ja sen h?n mielell??n kulutti jutellen sisarensa tahi ylihovimestarinna Fuchs'in tahi muutamien muiden hovin naisten kanssa. Kaunis kreivinna Auersperg her?tti jonkun aikaa Maria Teresian mustasukkaiset tunteet t?yteen eloon. H?nen ep?luulonsa oli kuitenkin perusteeton, ja puolisoitten hyv? sopu palasi. Se oli kenties onneksi keisarille, sill? Maria Teresia oli leppym?t?n, kun oli kysymys siveellisist? hairahduksista, eik? h?n voinut olla osoittamatta siveett?mi? henkil?it? kohtaan suoranaista halveksumista. Itse ei h?n ollut v?hint?k??n keikaileva, ei huolehtinut ulkomuodostaan ja hoitipa huonostikin pukuaan. H?n ei tahtonut kuulla puhuttavan sukupuolensa heikkouksista, mutta v?list? puhkesi ik??nkuin valitus siit?, ett? h?n oli syntynyt naiseksi.
Maria Teresia oli suuri kuningatar, mutta kenties olisivat h?nen ominaisuutensa luoneet viel? suuremman kuninkaan. H?n olisi silloin voinut kantaa aseita oikeuksiaan puolustaessaan ja h?n olisi silloin my?skin saanut toisen kasvatuksen, joka heti olisi tehnyt h?net kykenev?ksi k?ytt?m??n suurta ter?v?j?rkisyytt??n ja l?mmint? syd?nt??n maansa parhaaksi. Mutta Kaarlo VI olisi, kuten er?s englantilainen historioitsija lausuu, ?j?rkytt?nyt taivaan ja